Onnitellaanko odottavaa?

[Marie]

Eräs tuttavani on kuulemma raskaana. Tapaan hänet mahdollisesti ensi viikolla ja nyt mietinkin, että pitääkö raskaana olevaa onnitella? Laskettu aika on kai tammikuussa ja raskaus on jo yleisesti tiedossa ja ilmeisesti näkyvilläkin. Ja jos pitää onnitella, niin miten voin tehdä sen fiksusti, mitä voin sanoa? Minulle nuo raskausjutut onniin outoja, että varmaan vaan toljotan hänen vatsaansa... Ystävä- ja tuttavapiirissäni kun ei ole ollut ketään ikinä raskaana...

 

[Reetu]

Jotkut ihmiset ovat taikauskoisempia kuin toiset - he eivät halua onnitteluja, vauvantarvikkeita ennen lapsen syntymää jne.jne. Aina voi onnitella raskaudesta, kunhan ei onnittele mistään sellaisesta, mitä ei ole vielä tapahtunut (ts. ei ""onnea onnea kun teille vauva tulee""..)

Minusta se voi tuntua ihan riittävältä, jos toteaa, että ""ai kun upeaa, kun olet raskaana!"". Ei tarvitse toivotella mitään sen kummempia.

 

[Hanne]

Pahin moka mitä voit tehdä on olla noteeraamatta asiaa mitenkään, jos asia kerran yleisesti tiedossa. Eli onnittele vaan reilusti, tai totea että ihana juttu tms. On se mustakin ollut aiemmin outoa kun ei tuttavapiirissä ole pahemmin vauvoja ollut, mutta nyt itse raskaana olevana voin sanoa, että kannattaa kommentoida jotenkin positiivisesti!

Itselleni on usein tullut tunne, että jos joku tietää raskaudestani, mutta ei asiaa sanallakaan kommentoi, niin usein tällä henkilöllä itsellään on lapsettomuus- tms. ongelma. Nämä henkilöt ovat siis muuten sellaisia avoimnia ja iloisia ihmisiä, jotka muuten kommentoivat vaikka mitä... silloin ei itsekään tee mieli ottaa asiaa puheeksi, en toki halua kääntää puukkoa kenenkään haavassa. Onko muilla samanlaisia kokemuksia?

 

[Henttu]

Mielestäni on ihan fiksua onnitella! itse en ole ainakaan kenenkään onnitteluista loukkaantunut ja yleensähän ihmiset on innoissaan odotuksesta ja ehkä enemmänkin ihmeissään jos ei millään tavalla reagoi toisen odotukseen, varsinkin jos siis kyseinen henkilö tietää että sinä tiedät hänen odottavan. Tietenkin meitä ihmisiä on erilaisia ja parhaiten itse varmastikkin tiedät haluaisiko tuttavasi onnitteluja vai ei. Tietysti voit ensin kuulostella kertoo tuttavasi itse sinulle odottavansa lasta jos kertoo niin siinä tilanteessa voi ainakin reilusti halata ja onnitella!! =)

 

[T:]

Onnittele vaan, mutta älä taputa mahaa.

 

[Voithan]

vaikka hymysuin suin kysyä/todeta, saakos jo onnitella?!

 

[jaana]

Joo, minullekin selvisi että raskaana olevia onnitellaan siinä vaiheessa kun omat uutiset levisivät En muista olenko onnitellut aiemmin ketään raskaudesta, siis edes lähimpiä kavereita! Olen kyllä sanonut jotain ""tosi hienoa"" jne ja ollut innostunut asiasta joten toivottavasti en ole mennyt lapsettomuudesta kärsivien tai muuten tylsien ihmisten osastoon heidän mielestään!

Älä hyökkää mahan kimppuun (jos sellaista vielä näkyy), älä kommentoi jos on tullut jo kiloja, jos ystävä näyttää turvonneelta, älä puhu mitään baarireissujen loppumisesta ja muusta itsestäänselvästä elämän muutoksesta, äläkä ainakaan sano että oletkos ihan varma että siellä on vaan YKSI? Näitä nimittäin saa kuulla ihan riittävästi

 

[Raisa]

Mulle on monet sanoneet ""onnellista odotusta"". Se kuulostaa musta kivalta eikä ole jotenkin niin töksähtävä kuin ""onnea"". Tai siis musta on hassua sanoa onneksi olkoon, kun ollaan vasta raskaana. Sen sijaan lapsen isälle on monet toivottaneet onnea. Tuli vähän sellainen fiilis, että ""onneksi olkoon, kun todistit miehisyytesi!""

Tuo on kanssa mukava tapa huomioida äiti, että sanoo, että onpa ihanaa, kun teille tulee vauva tai että kun olet raskaana.

 

[Ninni]

Meillä just viikonloppuna kävi pieni porukka erään projektin tiimoilta kyläilemässä ja kun kerroin vauvauutisen eivät sanoneet mitään, kunhan vähän hymyilivät. Tuntui oudolta, tuli tunne että ei vissiin ois pitänyt sanoa mitään..

 

[Lilja]

Kaksi odottajaa on loukkaantunut kun olen onnitellut raskaudesta. Molemmat ovat olleet n. viidennellä kuulla raskaana ja kertoneet jo muillekin raskaudestaan. Molemmissa tapauksissa kommentit ovat olleet tyyliin ""ai sana on jo levinnyt"".

 

[Arde]

Musta on aina tuntunut hieman kiusalliselta jos joku onnittelee, ajattelen että onnittele sitten, kun vauva on syntynyt... Onnittelu tuntuu jotenkin liian aikaiselta odotusvaiheessa.

Se taas satuttaa jos ei tule mitään kommenttia aiheesta, etenkin jos henkilö on läheinen.

Musta kaikkein parasta on se, että todetaan just jotain et voi ku hienoo tai halataan tai sitten kysellään jotain, et miten oot voinu tai jotain. Ollaan kiinnostuneita asiasta.

Itsellä on kanssa aikasemmin ollut vaikeuksia suhtautua muiden raskautumiseen, ei oikein tiedä että mitä sanoisi... Joten pitänee itsekin yrittää ymmärtää muita...

 

[km]

Musta on jotenkin vaivaannuttavaa kun ihmiset onnittelee. Hyväksyn onnittelun kuitenkin, kun se kerran taitaa olla yleinen tapa. Minusta paras suhtautumistapa on juuri tuo, mikä jonkun mielestä oli se huonoin, eli että minusta sitä ei erikoisemmin tarvitse noteerata. Tietysti se voi jollain tavalla tulla puheeksi, mutta minusta sitä ei erikseen tarvitse huomioida.

Eli se, mitä sinun kannattaa tehdä, riippuu täysin tästä raskaana olevasta. Ehkä onnittelu on varminta, kun niin kerran yleensä tehdään.

 

[Marie]

KIITOS KAIKILLE VINKEISTÄ!
Ehkä sanon vaan, että voi miten ihanaa, että teille tulee vauva. Sekin tuntuu valehtelulta, koska itse suhtaudun hyvin negatiivisesti raskauteen ja lapsiin enkä ehkä aio hankkia lapsia. Ja tämä tuleva äiti tietää käsitykseni, joten tilanne on sinänsäkin hankala. Mutta olen kyllä onnellinen heidän puolestaan, se että itse en pidä lapsista, ei tarkoita sitä, ettenkö voisi olla onnellinen muiden puolesta. Mutta en aio omien kompleksieni takia olla epäkohtelias, varsinkin kun tiedän, että tälle raskaana olevalle lapset ovat hyvin tärkeitä ja ainoa elämän tarkoitus.

 

[hämääntynyt]

Minulla päättyi kaksi ensimmäistä raskautta keskenmenoon. Kun ensimmäisen raskauden laskettu aika oli, olin jo kolmatta kertaa raskaana. Sitten eräs tuttu, joka oli tiennyt ekasta raskaudestani, onnitteli, kun tavattiin. Minä hämilläni, että anteeksi, mutta se ensimmäinen raskauteni meni kyllä kesken. Hän vastasi (varmaan ainakin yhtä hämillään), että ei kun tästä uudesta oli tarkoitus onnitella.

 

[Raisa]

Marie;

Nimenomaan onkin kysymys siitä, että miten raskaana oleva itse suhtautuu raskauteensa. Itse en myöskään halunnut lapsia vielä pari vuotta sitten enkä edelleenkään erityisesti pidä toisten ihmisten lapsista.. Silti oli aina ihanaa, jos kaveri tuli raskaaksi, kun tiesin tämän sitä haluavan. Ja nytkin olen erityisen iloinen niiden kavereiden onnitteluista, joista tiedän, etteivät he todellakaan haluaisi omia. Sehän se kaverisuhdetta eniten testaa, että osaa olla toisen puolesta iloinen asioista, joista on eri mieltä..

Eli tuo oma ratkaisusi on varmaan oikein hyvä, että sanot että olet onnellinen heidän puolestaan ja että on oikein kiva, että heille tulee vauva. Siitä ainakin itse ilahtuisin enemmän, kuin jostain muodollisesta ""onneksi olkoon"".

 

[milla]

toi on jännä että joitakin ihmisiä onnittelut vaivaa? minä olen ainakin ottanut onnittelut innoissani vastaan, sillä jo tämä, että raskaus on edennyt jopa rv 13 on minulle onnittelun asia. edellinen raskaus kun meni kesken. tuntuu että minua saisi onnitella joikainen päivä kun se pieni sydän siellä kohdussa lyö eli tässäkin on selkeesti eroja eri odottajien kesken.

tuohon kaveri puoleen. on hassua kuinka kuulin, että eräs odottava äiti oli loukkaantunut kun hänen hyvä ystävänsä ei ollut kiinnostunut hänen raskaudestaan. hän jopa loukkaantui siinä määrin, että suunnitteli ystävyyden loppumista. minusta tuollainenkin on itsekeskeistä odottajalta, sillä vaikka tämä raskaus on jokaiselle meistä elämämme isoin juttu, ei se ole sitä silti ystävillemme. oma paras ystäväni ei osoita liiemmin mielenkiintoa raskauttani kohtaan, mutta hän elääkin hyvin erialaista elämänvaihetta ja en minä raskaus juttujani tästä syystä hänelle aijo tuputtaakkaan. välillä hän kysyy ""mites masu"" ja se riittää minusta..ei hänen tarvitse esittää kiinnostusta asiaa kohtaan mikä ei ole hänelle itselleen niin iso asia. paras ystäväni hän on siltikin