Onneks on tytöllä ahkerat suojelusenkelit

miks sä ees ylipäätänsä jätit ne rattaat siihen etkä pitänyt kiinni??? ja vielä lapsen kyytiin ja ite menit istuun!!! hei haloo!!!!!!!!! järki päähän ennenkuin joskusn todella sattuu jotain!!!!!!!!!

Istuin alle metrin päässä rattaista. Ja se kuski ajo sellasta haipakkaa, etten olis pysynyt pystyssä siinä vauhdissa. Ja siinä käytävällä muut yrittää kulkee kyytiin ja pois, olisin ollu tiellä.

Kyllä täällä lukee ihan aikataulukirjassa että lasta ei saa jättää yksin rattaisiin.
Kannattaa nojata bussimatkan ajan niihin kärryihin, sillä yllätys yllätys linja-autot kulkee aika epätasaisesti ja rattaat saattuvat kallistella matkan aikana.
Sitä voi pysäkeillä kyllä siirtyä niin ettei ole tukkeena. Turvallisuus ennenkaikkea matkustaessa!

Istuin vaunujen vieressä taiitopenkillä ja pidin vaunuista kiinni. Kun ne siitähuolimatta heilu, otin tytön syliin ja pidin tytöstä kiinni, en tyhjistä vaunuista.

Missään vaiheessa en jättäny lastani yksin. Mietin vaan, mitä olis sattunu, JOS lisin jättäny lapseni yksin.

Mä en uskalla istua niillä taittopenkeillä vaan seison aina rattaiden aisaa vasten ja tuen kärryjä vartalollani. Muuten ne kaatuisivat tämän tästä. Usein tukemisestanikin huolimatta rattaat kallistuvat jommalle kummalle kyljelle. Bussikuskit kun ei voi m itään sille jos vaikka edessä ajava tekee äkkijarrutuksen tai joku tampio juoksee päin punasia suojatielle. Ja täällä näyttää moni muukin tukevan samalla tapaa lastenvaunuja/rattaita.
Hyvä kuitenkin ettei tytöllesi tapahtunut mitään.

 

Joo, mä oon kanssa eräitäkin kertoja taiteillut vaunujen kanssa bussissa, kun kuski on kaahannut kamalaa vauhtia eteenpäin. Onneksi ei kertaakaan oo päässet kaatumaan, mutta kerran satuimme menemään korkeaan bussiin, eikä kukaan tietenkään tullut avuksi nostamaan rattaita. Nappasin nopeasti likan pois kyydistä ja lapset kiipesivät bussiin, kun kuskit ei pahemmin viivytyksiä odottele nostin rattaat itse kyytiin, mutta kuski päättikin sulkea kesken kaiken ovet ja siinä sitä sitten lähdettiin eteenpäin kaasuttelemaan ovet puoliksi auki ja rattaat siellä oven välissä
Huusin aika tehokkaasti, kun leijona, että vaikka bussi kulkee aikataulusta myöhässä, niin voisinko silti ottaa rattaat auton sisäpuolelle... Taisivat siinä jo lapsetkin säikähtää, kun itkuun purskahtivat nähtyään tilanteen. Jäätiin sitten seuraavalla pysäkillä pois ja odotimme seuraavaa bussia. Säikähdin niin paljon, että tärinältä en meinannut jaloillani pysyä.
Onneksi tajusin kuljettajalta kysyä valitusosoitetta ajotavastaan ja teinkin valituksen, sieltä vaan ei kukaan koskaan mitään vastannut :kieh:

 

Mä olen mennyt lähes päivittäin bussilla vaunujen/rattaiden kanssa siitä asti, kun esikoiseni syntyi. Eli lähes viiden vuoden ajan. On pitkää ja lyhyttä matkaa, suoraa ja mutkaista reittiä, kaahaavaa kuskia ja maltillisemmin ajavaa. Meidän kärryt eivät ole koskaan kaatuneet, mutta useammat vaunujen kaatumiset olen nähnyt. Näissä tapauksissa vaunut ovat aina olleet ns. väärinpäin eli aisa ovelle päin, ja monesti aisassa on roikkunut hoitolaukkua, verkkokassia tai jopa kauppakasseja, tai vaunujen päällä ylimääräistä tavaraa. Eikä vanhempi ole pitänyt kiinni rattaista.

Sekin on toki mahdollista, että kärryt kaatuu vaikka ne olisivat aisa poispäin ovesta, vailla ylimääräisiä kasseja, ja vaikka niistä pitäisi kiinni. Kaikkihan on mahdollista. Mutta en oo tuollaista koskaan nähnyt.

Itse istun tai seison aina rattaiden vieressä, pidän niistä kiinni, ja jos mahdollista niin aisa on niissä koukuissa. Jarrut päällä, sehän on itsestäänselvää.

Yksikään lapsi ei ole loukannut vaunujen kaatuessa, kun mä olen ollut näkemässä. Pienillä on hyvä tuuri. Onneksi ap sinunkaan lapsesi ei loukannut. Viikoittain näkee niitä tapauksia, missä lapsi on vaunuissa/rattaissa ja vanhempi istuu suunnilleen jossain takapenkillä, ja niitä ei ole kiva katsoa, pelkään että joskus sattuu ja pahasti. Sinä et tosin istunut takapenkillä vaan vieressä.

Kerran sain huudot eräältä mammalta kun pidin kiinni oman vauvaikäiseni vaunuista, vahdin samalla vieressäni taittopenkillä istunutta esikoistani, enkä napannut kiinni hänen lapsenlapsensa rattaita kun ne kaatuivat. Mamma itse istui kauempana, rattaissa oli niihin selvästi liian iso lapsi, rattaat olivat väärinpäin, aisassa kassi, jne. Enkä mä olisi millään niihin kärryihin edes ylettynyt, ja toisekseen ei ole mun asiani vahtia sekä oman lapseni että vieraan lapsen vaunuja bussissa. Kun omissakin on tarpeeksi tekemistä. Kanssamatkustajat vihjaisivat mummolle, että jos on pakko huutaa ja haukkua, niin haukkukoon itseään, kun piti päästä istumaan mukavasti sen sijaan että olisi pitänyt lapsesta huolta.

 

En kyllä tajua tuota, kun jotku sanoo että pitäis lapsi ottaa syliin istumaan. Tai siis, mun mielestä se on kiellettyä ainakin Tampereella. Enkä kyllä ikinä ala kääntämään aisaa toiseen suuntaan. Meidän rattaissa on sen verran vammaset pyörät että niitä ois tosi hankala kääntää, varsinkin jos ois mukana toisetkin vaunut. Ihan vaan seison siinä pitämässä kiinni ja lapsi istuu rattaissa ja jarrut on päällä.