V
"vieras"
Vieras
Olen 30 ja 40 v. välissä ja mietin, että tajuaako tässä iässä elämän rajallisuuden jotenkin konkreettisemmin...? Minulle on tullut ihan mahdottomia pelkoja sairauksien ja etenkin syövän suhteen....olen käynyt erilaisten oireitten takia lääkärissä todella monta kertaa melko lyhyen ajan sisällä. Mitään ei kuitenkaan ole löytynyt tutkimuksissa, joita tehty. Siltikään pelko ei hellitä tai löydän aina jonkin uuden oireen ja ensin se on pikkujuttu ja ajattelen katsoa, josko menee ohi, mutta en sitten sakaan ollenkaan rauhaa asialta ja iskee ihan hirvittävä paniikki ja sitten olen joka kerta varma, että nyt on kyse syövästä...kuulostaa kummalliselta jo itsestänikin, mutta tosiaan olen aina ihan varma vakavasta sairaudesta ja oireet täsmää...
Olen ajatellut, että ehkäpä tässä iässä , kun aika paljon on saavutettu (ammatti, perhe tmv), niin alkaakin miettiä juuri elämän rajallisuutta osin siksikin, että omat vanhemmat alkavat olla jo eläkkeellä...
Olen ajatellut, että ehkäpä tässä iässä , kun aika paljon on saavutettu (ammatti, perhe tmv), niin alkaakin miettiä juuri elämän rajallisuutta osin siksikin, että omat vanhemmat alkavat olla jo eläkkeellä...