Onkohan tämä jokin ohimenevä vaihe vai enkö vain enää rakasta? =(

["surku"]

Olemme miehen kans naimissa ja meillä 2 ihanaa lasta, oma asunto ja varmaan kaikki mitä toivoa vaan vois. Mies on kiltti ja mukava eikä varmasti pettäis, mutta jokin vaan puuttuu..
Miehessä jotenkin tympii kaikki, ja tuntuu etten yhtää jaksa, seksi ei kiinnosta yhtään, oksettaa koko ajatuskin Välillä tulee päivä että olen tosi onnellinen ja mies on ihana mutta sitte taas miehessä kaikki inhottaa ja tympii. Olemme olleet monta vuotta jo yhdessä, ja kotoa muutin suoraan miehen luo asumaan, eli en siis koskaan ole yksin asunut.
Ja jotenki pelottaakin ajatus että muuttaisin yksin asumaan, miehen luota pois. en tiedä enkö halua erota vai enkö vain uskalla yksin muuttaa kun en yksin ole asunu. ja riitakin kun tulee, en enää jaksa sopia sitä kunnolla, sanon vaan että ollaan sovussa, ei halit tai pusut kiinnosta.
Onko muilla ollu tällästä ja miten tästä selviää?

 

["popo"]

Teidän elämästä varmaan puuttuu jännitystä. Kuinka paljon teillä on kahdenkeskistä aikaa, siis muualla kuin kotona? Mieskin saattais muualla näyttäytyä eri valossa. Toinen mitä saattaisit tarita, olis omaa aikaa. Vaikka jotain pientä omaa (ei seksi!) seikkailua.
Lisäks mä olen joskus huomannu, että mua alkaa tympiä ukko sillon kun muuten vaan tympii kaikki, erityisesti oma itte. Se on vaan niin helppo kohde.
En nyt vielä luovuttais. Noita vaiheita saattaa tulla. Koittakaa hetkeksi irrottautua rutiineista, jos ette vielä ole sitä tehneet

 

["surku"]

kyllä meillä on aika paljon omaakin aikaa, lapset voivat mennä isovanhemmille yöksi jos tarvii. ei pitäis siitä olla kiinni..

 

["surku"]

sitä jännitystä tosiaan kaipaan, mutta millasta? en tiiä.. ja miten sitä jännitystä sais. Oon miehelle sanonu tuosta ja sanonu että ois kiva jos vois puolin ja toisin yllättää toisen ihan muuten vaan tai muutaki pientä mukavaa arkeen, mutta sanoo vaan ettei osaa mitään sellasia keksiä tms. alkaa sitten vaan lisää ärsyttämään kun toinen ei edes vaivaudu

 

[tsemppiä]

On ohimenevää, älä huoli! Minullakin ollut välillä noita kausia mutta niiden jälkeen on aina yhtä ihanaa kuin ennenkin. Älä vain tuollaisena kautena tee radikaaleja päätöksiä.

 

[tsemppiä]

[QUOTE="surku";23224622]sitä jännitystä tosiaan kaipaan, mutta millasta? en tiiä.. ja miten sitä jännitystä sais. Oon miehelle sanonu tuosta ja sanonu että ois kiva jos vois puolin ja toisin yllättää toisen ihan muuten vaan tai muutaki pientä mukavaa arkeen, mutta sanoo vaan ettei osaa mitään sellasia keksiä tms. alkaa sitten vaan lisää ärsyttämään kun toinen ei edes vaivaudu[/QUOTE]

Aloita itse tekemään noita yllätyksiä, miehesi voi hyvin lähteä mukaan silloin. Muutenkin oma käytös yleensä peilautuu kumppanista ;=)

 

[tsemppiä]

Turha näköjään neuvoa pelastamaan suhde, halusit varmaan kuulla että eroa siitä! >: (