onkohan tämä paniikkihäiriö vai mikä?

ei kai vaan? kun menen aivan lukkoon jos joudun kommunikoimaan tuntemattomien miesten kanssa. veljieni kanssa voin puhua ja viettää aikaa heidän kanssaan, mutta outojen ja vieraiden miesten kanssa en kerta kaikkiaan voi olla tekemisissä ja se hankaloittaa elämääni. en halua olla pelkuri, mutten voi pakottaa itseäni mihinkään. jos olen pari minuttia oudon miehen seurassa alan täristä ja puheeni katkeilee enkä voi katsoa heitä silmiin. miten tästä pääsisi eroon? häpeän asiaa niin paljon :ashamed:

 

kannattaisi hakeutua terapiaan

 

kannattaisi hakeutua terapiaan

ai niin ja :hug: ja voimia!

 

No ei kuulosta paniikkihäiriöltä, se on paljon laaja-alaisempi. Kuulostaa sosiaaliselta jännittämiseltä. Neuvontapsykologin juttusilla käynti voisi auttaa. Tällaisesta vaivasta voi päästä suht nopeastikin eroon, jos saa hyviä neuvoja ja keinoja sen korjaamiseksi.

 

kuulostaa siltä. kannatan myös tuota keskustelua ammattilaisen kanssa.

 

kuulostaa enemmänkin sosiaalisten tilanteiden pelolta kun paniikkihäiriöltä. kannattaa mennä juttelemaan asiasta ammattiauttajan kanssa, se auttaa. paras tapa voittaa pelko, on kohdata se. itse tiedät mitä oireita sulle tulee, niin kun tunnet niiden tulevan niin tietoisesti työnnät ne pois mielestä ja ajattelet jotain muuta. teet niin aina kun sellainen on tulossa niin aikaa myöten vaiva saattaa jopa kadota. sekin voi auttaa.

 

PS Todennäköisesti se, että häpeät asiaa pahentaa oireita. Myös näistä häpeäntunteista keskustelu ammattilaisen kanssa voisi auttaa.