Onkohan meidän lapset ihan normaaleja?

[vauhtiäiti]

Meillä on 1v ja vajaa 3v pojat. Ja useampaan kertaan ollaan miehen kanssa ihmetelty, että onkohan ne ihan normaaleja.. Vai onko kasvatuksessamme mennyt joku vikaan?! Vauhtia pojilla riittää vaikka muille jakaa. Molemmat ovat kovin liikunnallisia (1v 2kk.kin juoksee ja kiipeilee jo kovasti), tempperamenttisia ja vauhdikkaita kavereita.

Lähinnä tulee tämä normaalius asia aina mieleen, kun seuraillaan muiden tuttaviemme jne lapsia. Jos ollaan jossain puistoissa, rekellä, kylässä, juhlissa tai ihan missä vaan, meidän pojat lähtevät heti tutkimaan kaikki paikat välittämättä siitä missä me vanhemmat olemme. Tuntuu, että kaikkien ystäviemme lapset (1-3v) pysyttelevät nätisti parin metrin säteellä vanhemmistaan. Esim. puistoissa käydessäkin tuntuu, että meidän pojat viilettävät ja tutkivat kaikki nurkat läpi, toisten lapset leikkivät enemmän paikoillaaan.
Viikonloppunakin oltiin parissa ylioppilasjuhlissa ja lapsemme menivät menojaan paikkoja tutkimassa, muiden leikkivät vanhempiensa lähellä. Tällä "menivät menojaan" en tarkoita, että lapsemme olisivat vahtimatta, koko ajan perässä kuljemme/seuraamme kauempaa. Eivätkä he mitään pahojaan tee, mutta ei heille riitä äidin jaloissa leikkiminen vieraassakaan paikassa. Toki jos paikoillaan täytyy esim. juhlissa olla, silloin myös ollaan (eli kyllä niitä poikia kielletään ja tavoille opetetaankin).

En nyt ihan tosissaan tarkoita kysyä, ovatko lapsemme normaaleja vaan lähinnä sitä, että onko muillakin samanlaisia vipeltäjiä? Välillä tuntuu, että vaan meillä on tällaiset...Vaikka vauhtia riittää, jaksavat poikamme myös keskittyä leikkeihin pitkiksi ajoiksi eli en mitään adhd.ta epäile...

Muita vauhdikkaiden lapsien vanhempia?

 

[v]

Mulla on ihan samanlainen 1v 1kk tyttö .

 

[Tuhmahauva harmaana]

Kohtalotoveri! Mulla pojat 2,5 ja 1,5 ja ihan tutulle kuulostaa Ite vaan vannon sen nimeen että "pojat on poikia". EI ne tuhmia ole, vaan täynnä virtaa ja huonoja ideoita

 

[tavallinen äiti]

Jos ollaan jossain puistoissa, rekellä, kylässä, juhlissa tai ihan missä vaan, meidän pojat lähtevät heti tutkimaan kaikki paikat välittämättä siitä missä me vanhemmat olemme. Tuntuu, että kaikkien ystäviemme lapset (1-3v) pysyttelevät nätisti parin metrin säteellä vanhemmistaan.

Tämä pisti silmään. Normaalit lapsethan ovat alkuun hieman varautuneita, mutta sellaiset joilla on ongelmia kiintymyssuhteissa tms. lähtevät vaikka vieraan mukaan.

 

[Rytkäätys]

Täällä kanssa samanlainen, ei tuntunut mikään häiritsevän viikonloppuna ylioppilasjuhlissa, ei varmaan olis huomannu ollenkaan ollaanko siinä vahtimassa lähellä vai ei.

 

[vieras]

Täällä samanlainen 2 v. Ollut tuollainen heti ku lähti liikkuu 11 kk ikäisenä. Vauhti päällä ja KAIKKI TUTKITAAN JA PENGOTAAN OLTIIN MISSÄ HYVÄNSÄ. Ja voi lähteä kauakski, ei tosiaan kitise puntissa.

 

[v]

Jos ollaan jossain puistoissa, rekellä, kylässä, juhlissa tai ihan missä vaan, meidän pojat lähtevät heti tutkimaan kaikki paikat välittämättä siitä missä me vanhemmat olemme. Tuntuu, että kaikkien ystäviemme lapset (1-3v) pysyttelevät nätisti parin metrin säteellä vanhemmistaan.

Tämä pisti silmään. Normaalit lapsethan ovat alkuun hieman varautuneita, mutta sellaiset joilla on ongelmia kiintymyssuhteissa tms. lähtevät vaikka vieraan mukaan.

Mun tyttö ei ainakaan lähde vieraan ihmisen mukaan vaan lähtee tutkimaan paikkoja. Esim. juoksemaan keinuun tai lelujen kimppuun. Tietää ja varmistaa kyllä että äiti tulee perässä.

 

[vieras]

Meillä tuollainen poika. Olen huomannut, että ei kannata alkaa vertailla lastaan muihin. Joskus kun itse on väsynyt, tulee ajateltua, että miksei toi vois olla niin kuin tuo tuolla yhdessä hiekkakakkuleikissä puoli tuntiä tyytyväisenä puuhaavaa ikätoverinsa. No kun ei vain voi. Itselleen vain tekee hallaa. Pitää olla kiitollinen siitä, että on persoonaa ja luonnetta tuossa mukulassa. Kyllähän sellainen hiljainen paikallaanpysyjä toisaalta tuntuu aika luonnottomalta, kun on omanlaiseensa tottunut.

 

[Ymmärrän tuskasi!!!]

Tyttö 2v 5kk aina ollut kova liikkuja välillä toivoisin,että osaisi istua paikallaan edes hetken.Ei huvita viedä katsomaan mitään esitystä kun ei pysty istumaan tuolissa toivottavasti päiväkodissa saavat opetettua tätä taitoa tytöllemme.

 

[mm]

Sorry, ihan tavallisia ne sun pennut on. Koita keksiä jotain muuta millä Sinun Poikasi erottuvat keskinkertaisen massan yläpuolelle.

 

[Rytkäätys]

Jos ollaan jossain puistoissa, rekellä, kylässä, juhlissa tai ihan missä vaan, meidän pojat lähtevät heti tutkimaan kaikki paikat välittämättä siitä missä me vanhemmat olemme. Tuntuu, että kaikkien ystäviemme lapset (1-3v) pysyttelevät nätisti parin metrin säteellä vanhemmistaan.

Tämä pisti silmään. Normaalit lapsethan ovat alkuun hieman varautuneita, mutta sellaiset joilla on ongelmia kiintymyssuhteissa tms. lähtevät vaikka vieraan mukaan.

No enpä nyt ihan tuota allekirjoita. Minun tuntemat lapset ovat kaikki sosiaalisia ja kaikki eivät ole ujoja. Tyttö on minuun tullut, itse olin samanlainen ollut pienenä.
Ja kyllä meidän tyttö hätääntyy jos tuntematon ottaa esim. syliin. Mutta häntä nyt sattuu kaikki uusi kiinnostamaan, kyläpaikassa esim. viihtyi portaissa kun oli ihan uusi juttu. Ja ulkona kiinnostaa aina kaikki mönkiminen ja tutkiminen. Ei ole mielestäni mitenkään epänormaalia.

 

[Merengue]

Hui, sulla on oikein kaksin kappalein vilkkaita lapsia. Mun keskimmäinen ainoastaan oli tuollainen. Samaan kiinnitin huomiota, että pystyi kuitenkin keskittymään asioihin. Eikä tosiaan mitään olekaan ilmennyt.

 

[Emilyn]

Neiti kohta 3vee on myös sellainen vipeltäjä. Tänäänkin käytiin kauppakeskuksessa shoppailemassa, niin sillä aikaa kun katselin vaatteita rekistä oli tyttö jo jututtamassa kassatätiä

 

[Emilyn]

Jos ollaan jossain puistoissa, rekellä, kylässä, juhlissa tai ihan missä vaan, meidän pojat lähtevät heti tutkimaan kaikki paikat välittämättä siitä missä me vanhemmat olemme. Tuntuu, että kaikkien ystäviemme lapset (1-3v) pysyttelevät nätisti parin metrin säteellä vanhemmistaan.

Tämä pisti silmään. Normaalit lapsethan ovat alkuun hieman varautuneita, mutta sellaiset joilla on ongelmia kiintymyssuhteissa tms. lähtevät vaikka vieraan mukaan.

Mun tyttö ei ainakaan lähde vieraan ihmisen mukaan vaan lähtee tutkimaan paikkoja. Esim. juoksemaan keinuun tai lelujen kimppuun. Tietää ja varmistaa kyllä että äiti tulee perässä.

Sama juttu, tytölle tulee hätä jos ei näe minua. Toisin sanoen - luottaa siihen että olen siinä vieressä

 

[ap]

Jos ollaan jossain puistoissa, rekellä, kylässä, juhlissa tai ihan missä vaan, meidän pojat lähtevät heti tutkimaan kaikki paikat välittämättä siitä missä me vanhemmat olemme. Tuntuu, että kaikkien ystäviemme lapset (1-3v) pysyttelevät nätisti parin metrin säteellä vanhemmistaan.

Tämä pisti silmään. Normaalit lapsethan ovat alkuun hieman varautuneita, mutta sellaiset joilla on ongelmia kiintymyssuhteissa tms. lähtevät vaikka vieraan mukaan.

Mun tyttö ei ainakaan lähde vieraan ihmisen mukaan vaan lähtee tutkimaan paikkoja. Esim. juoksemaan keinuun tai lelujen kimppuun. Tietää ja varmistaa kyllä että äiti tulee perässä.

Ihanaa, että kohtalontovereita löytyy!! Enkä kyllä usko, että meidänkään pojat kenenkään vieraan matkaan lähtisivät. Meillä myös varmistelevat, että perässä pysymme. Ehkä ovat siihen myös niin tottuneet, etteivät senkään takia paikoillaan pysy.
Pienempi etenkin on varauksellinen vieraita kohtaan.

 

[ap]

Sorry, ihan tavallisia ne sun pennut on. Koita keksiä jotain muuta millä Sinun Poikasi erottuvat keskinkertaisen massan yläpuolelle.

Kiitos vastauksestasi, täytyy yrittää kehitellä jotain!

 

[vieras]

mulla on 4 lasta ja kaksi on vauhdikkaamapaa tapausta ja kaksi rauhallisempaa. jokaisella on oma temperamenttinsa, ja se sanahan ei tarkoita vain impulsiivista ihmistä eikä oikeuta huonoa käytöstä.

 

[ei]

Ole huoleti. Tulee fiksuja poikia kun haluavat tutkia paikkoja. Enempi ne oppii maailmaa ku on kiinnostunu ympäristöstä kuin se lapsi joka kyhjöttää äitin puntissa kii eikä uskalla mennä tai se jolle hiekkis riittää nähtävyydeksi.

 

[tuttua on]

Meillä samanlainen katras. Ja enempää ei todellakaan voi tehdä, ennen kuin vähän kasvavat. Nyt vielä saadaan perheestä molemmille vahti. Eipä kyllä juhlimisesta kauheasti itselle iloa jää... Oon kanssa jo vähän ADHD:tä epäillyt, mutta osaavat välillä kuitenkin keskittyäkin. Kasvatuksen ammattilaisen mukaan isompi on vaan erittäin supervilkas, mutta lapsen perusluonteesta johtuvasta vilkkaudesta tod. näk. kyse.

 

[normaalia ja normaalia]

Jos ollaan jossain puistoissa, rekellä, kylässä, juhlissa tai ihan missä vaan, meidän pojat lähtevät heti tutkimaan kaikki paikat välittämättä siitä missä me vanhemmat olemme. Tuntuu, että kaikkien ystäviemme lapset (1-3v) pysyttelevät nätisti parin metrin säteellä vanhemmistaan.

Tämä pisti silmään. Normaalit lapsethan ovat alkuun hieman varautuneita, mutta sellaiset joilla on ongelmia kiintymyssuhteissa tms. lähtevät vaikka vieraan mukaan.

tuo meni nyt ihan asian vierestä. normaali lapsi on myöskin sellainen joka luottaa muihin aikuisiin. vai mistä luulet että lapsi oppii varomaan muita tuntemattomia aikuisia? vanhemmiltaan kenties, ehkä ap ja lapset ovat suvaitsevaisia ja suhtautuvat muihin myönteisesti. meillä myös lapset ovat rohkeita eivätkä pelkää joka vastaantulijaa, saattavat jopa moikata tuntematonta mummelia kadulla ja menevät puistossa kysymään muita lapsia leikkeihin.

 

[vieras]

Ole huoleti. Tulee fiksuja poikia kun haluavat tutkia paikkoja. Enempi ne oppii maailmaa ku on kiinnostunu ympäristöstä kuin se lapsi joka kyhjöttää äitin puntissa kii eikä uskalla mennä tai se jolle hiekkis riittää nähtävyydeksi.

Tähän kyllä haluan kommentoida, että meillä arki sujuu supervilkkaan lapsen kanssa parhaiten silloin, kun suurin osa päivän tekemisistä on rutiinia, ja kun uusia elämyksiä ei ole liikaa. Ei meilläkään lasta tynnyrissä pidetä (vaikka herranähköön joskus tekisi mieli) mutta virikkeitä tarjotaan ohjatusti ja sopivissa määrin. Eli tosiaankin joskus on aikoja, jolloin päivän elämyskohde on vain kotihiekkis . Siksi haluan kommentoida, kun joskus tuntuu että erittäin vilkkaille lapsille tunnutaan koko ajan syötettävän vain lisää ja lisää virikkeitä ja elämyksiä. Meillä ainakin tavoitteena on opettaa lapsi elämään perustylsässä arjessa. Kun sitähän tämä elämä 95-prosenttisesti tuppaa olemaan.

 

[ap]

Juu, perustylsää arkea meillä pääsääntöiseti eletään myös! En todellakaan jaksa useinkaan kotipihaa kauemmaksi lasten kanssa lähteä. En ainakaan puistoon, jossa ei ole aitoja=) Rutiinit ovat meillä myös tärkeitä. Viikonloppuisin ja lomalla sitten retkeillään, kyläillään jne enempi.
Todennäköisesti lapset ovat vain perineet minun vilkkaat geenini. Samanlainen olin lapsena. Toki olisivat voineet vaikka saada osan isän rauhallisuudesta...
Ja onhan vilkkaus ja tempperamentti hyväkin asia (kuten rauhallisuus jne.kin), ainakin jos kasvatusopuksiin on uskominen=)
Ehkä meidän ystävä/lähipiiriimme on vain sattunut näitä rauhallisempia lapsia, joiden valossa omat vaikuttavat niiiin vauhdikkailta. Välillä olisi tosiaan kiva esim. juhlissakin vain istua ja jutella muiden kanssa, eikä koko ajan kulkea/ainakin katseella seurata mitä ja missä pojat puuhailevat.
Aurinkoista puuhakesää kaikille!!

 

[deziluu harmaana ei muista enää salasanaakaan]

Mulla on ihan samanlainen 1v 1kk tyttö .

Peesi.

Ja toinen 6v, joka on kuin toisesta puusta veistetty. Pysyy lähellä eikä mene mihinkään, itse rauhallisuus ja aina ollutkin.

 

[vieras]

suosittelen Liisa Keltinkangas-Järvisen Temperamentti-kirjoja. niistä oppii ymmärtämään itseään, muita aikuisia ja lapsiaan. tulee uusi näkökulma kasvattamiseen.

 

[heidiS23]

lapsilla on erilaiset luonteet ja jotkut ovat vilkkaampia ja toiset rauhallisia.