onko yh ja lapsi ihan "oikea perhe"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yh-äippä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Tiimarinvihko:
No mä en ajattele ihan noin, mutta kun sain tietää odottavani toista, niin tuntui että meistä tulee enemmän perhe, kun meitä on kohta kolme. Hassua ja lapsellista, mutta kai kuitenkin ihan inhimmillistä.

pakko nyt kysyä.. mutta jos olit/olet yh.. niin miten päädyit toisen lapsen tekemään ja kenen kanssa? vai hedelmoityshoidoilla?
 
täällä kanssa yks joka aikoinaan koki samoja juttuja olin 14 vuotta yh.na ja juhlapyhät oli kamalinta aikaa sen muistan nyt olen ollut onnellisesti naimisissa jo 7 vuotta ja koen juhlapyhät yms todellakin ihan erilailla. Esim ekan Juhannuksen muistan tuona vanhimman lapseni kanssa istuin yksi pienessä kerrostalo kaksiossa keskellä kaupunkia pienen vauvani kanssa ja todella oli surkea olo. Muistan myös kun istuin kotona sohvalla kun vanhin lapseni oli pieni ja ajattelin voi kun sinäkin vielä kasvaist ettei minun tarttisi täällä yksin istua mutta kun vuodet kuluivat ja vanhin täytti 13 ja alkoi mennä enemmän kavereiden kanssa istuin taas sohvalla ja ajattelin että voi kun olisit vielä pieni ettei minun tarttisi täällä yksin istua. Eli aika menee kutenkin niiin nopeasti ja lapset kasvaa. Oikein iso voimahali sinulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei pahalla?:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiimarinvihko:
No mä en ajattele ihan noin, mutta kun sain tietää odottavani toista, niin tuntui että meistä tulee enemmän perhe, kun meitä on kohta kolme. Hassua ja lapsellista, mutta kai kuitenkin ihan inhimmillistä.

pakko nyt kysyä.. mutta jos olit/olet yh.. niin miten päädyit toisen lapsen tekemään ja kenen kanssa? vai hedelmoityshoidoilla?

Erottiin exän kans reilu vuosi sitten, päädyttiin talvella takaisin yhteen, tulin raskaaksi.. huomattiin ettei meidän avioliitto tule koskaan toimimaan ja erottiin taas. Toista lasta ei oltu suunniteltu, näin vain kävi.
 
Mun on vaikea ymmärtää mihin te sitä miestä tarviitte juhlapyhien vietossa...?

Ryyppäämään,oksentelemaan, kuseksimaan ympäriinsä, hakkaamaan...-tätähän täällä sitte jussin jälkeen saa taas lukea.

Mä olen ollu 6 vuotta yh, eli koko lapsen olemassaolon ajan, ja yhtään en kaipaa tähän meidän perheeseen ketään "ulkopuolista" ihmistä sotkemaan.

Me vietetään mukavaa vapaata,syödään hyvin, tehdään jotain kivaa (riippuu ilmasta mitä tehdään ja minne mennään vai ollaanko kotona ja katsellaan dvd:tä )
 
Alkuperäinen kirjoittaja yh myös:
Mun on vaikea ymmärtää mihin te sitä miestä tarviitte juhlapyhien vietossa...?

Ryyppäämään,oksentelemaan, kuseksimaan ympäriinsä, hakkaamaan...-tätähän täällä sitte jussin jälkeen saa taas lukea.

Mä olen ollu 6 vuotta yh, eli koko lapsen olemassaolon ajan, ja yhtään en kaipaa tähän meidän perheeseen ketään "ulkopuolista" ihmistä sotkemaan.

Me vietetään mukavaa vapaata,syödään hyvin, tehdään jotain kivaa (riippuu ilmasta mitä tehdään ja minne mennään vai ollaanko kotona ja katsellaan dvd:tä )

Ei kaikilla ole tuollaisia miehiä, on niitä kunnollisiakin. Ei kannata katkeroitua.
Mun mielestä on ihan normaalia kaivata perhe-elämää, normaalia sellaista siis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yh myös:
Mun on vaikea ymmärtää mihin te sitä miestä tarviitte juhlapyhien vietossa...?

Ryyppäämään,oksentelemaan, kuseksimaan ympäriinsä, hakkaamaan...-tätähän täällä sitte jussin jälkeen saa taas lukea.

Mä olen ollu 6 vuotta yh, eli koko lapsen olemassaolon ajan, ja yhtään en kaipaa tähän meidän perheeseen ketään "ulkopuolista" ihmistä sotkemaan.

Me vietetään mukavaa vapaata,syödään hyvin, tehdään jotain kivaa (riippuu ilmasta mitä tehdään ja minne mennään vai ollaanko kotona ja katsellaan dvd:tä )

No kato, mun mies ei ryyppää, oksenna, kuseksi ympäriinsä, eikä hakkaa. Mekin vietetään kotona mukavaa perheaikaa (ellei sitten synnytetä...), syödään hyvin ja nukutaan pitkään.


:)


Ap:n kysymykseen, toki olette perhe!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Williviini:
Taidat oikeasti olla vaan yksinäinen.

Niinpä, todella yksinäinen. Mistä niitä ystäviä saisi? Onhan minulla kavereita, mut kaikilla omat menonsa eikä minua koskaan pyydetä mukaan. Mikähän siinä on että kun aletaan seurustella niin suurinosa naisista hylkää omat kaverinsa ja menee mukaan miehen kaveripiiriin? Tai näin ainakin mulla on käynyt :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja yh-äippä:
Itse olen yh ja myönnän sein syyllistyväni siihen , että mitä väliä sillä on mitä me tehdään juhlapyhisin, kun ei meillä ole perhe, on vain minä ja lapsi.. Se on ihan hullua, tämähän on meidän perhe!!!!!! Mutta silti tuntuu jotenkin vähempi arvoselta niihin perheisiin joissa on isä ja äiti ja ehkä pari lastakin.... :( Itsellä kaverit hylkäsivät minut lapsen synnyttä, heillä on uudet jutut joihin minä ja lapsi emme sovi...


Onko sulla uusia ystäviä nyt?

 
Mä ainakin olen lasteni kanssa perhe. En ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, että joulua, vappua, uutta vuotta tai muuta juhliakseni mulla pitäisi olla mies. Lapsiani varten mä juhlia laitan. Jos mulla olisi mies, mutta ei lapsia, tuskin vaivautuisin juhlimaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Williviini:
Taidat oikeasti olla vaan yksinäinen.

Niinpä, todella yksinäinen. Mistä niitä ystäviä saisi? Onhan minulla kavereita, mut kaikilla omat menonsa eikä minua koskaan pyydetä mukaan. Mikähän siinä on että kun aletaan seurustella niin suurinosa naisista hylkää omat kaverinsa ja menee mukaan miehen kaveripiiriin? Tai näin ainakin mulla on käynyt :(

Oletko mistä päin?
 

Yhteistyössä