Onko vaikeata asua kaksiossa lapsen kanssa kaksi ensimmäistä vuotta?

[äiti2013]

Otsikko kertookin jo kysymyksen, johon haluan mielipiteitä. Kesävauva tulossa ja asutaan kaksiossa. Oli tarkoitus ostaa talo ensi vuonna, mutta se tarkottaisi sitä, että meidän molempien pitäisi olla töissä jotta saadaan laina siihen. En tahtoisi laittaa alle vuoden ikäistä hoitoonkaan, koska silloin jäisi kaikki ensimmäiset askeleet, sanat yms. kehitys näkemättä ja kokematta... Sitä vauva-aikaa kun ei saa takaisin. Nykyinen asunto tahdotaan myydä nimenomaan kesällä, jotta se olisi kauneimmillaan.
Nyt siis jos aijon mennä töihin vasta ensi kesänä, voimme laittaa asunnon myyntiin vasta 2015 ja ostaa se talokin vasta silloin. Tällöin lapsemme on n. kaksi vuotias.

Onko kukaan muu asunut kaksiossa lapsen kanssa? Miten on sujunut? Lapsen kasvaessa sitä tavaraakin tulee, ja olisi hyvä että lapsi saisi oman huoneenkin...

Ollaan sitäkin mietitty, että jos (ja melkein varmastikin) talossa on jotain rempattavaa, ne on helpompi tehdä silloin kun lapsi on kaksi vuotias. Toki silloinkin se on varmasti haasteellista mutta varmaan helpompaa kuin yksi vuotiaan kanssa...

Tämä on niin ongelmallista! Ja kaikki johtuu vain siitä että ei ole rahaa...

 

["vieras"]

No kuule, hyvin mahtuu. Me asutaan kahden lapsen kanssa kaksiossa siten, että vanhempien sänky on olohuoneessa ja lapsilla on makuuhuone. Ainut ongelma tässä on säilytystilojen puute, mutta pitämällä tavaramäärän kurissa senkin kanssa pärjää.

 

["Kolmen äiti"]

Ei se lapsi 2-vuotiaanakaan vielä sitä tavaraa niin paljon tarvitse, etteikö kaksioon mahtuisi.

 

["sommarcat"]

Me asuttiin kaksiossa eikä ollut mitään ongelmia. Vauva makkarissa nukkumassa niinkuin varmaan muillakin, joilla on isompi koti. Itse asiassa ostimme talon lapsen ollessa 1,5 v mutta nukkui silti meidän kanssa lähes kolme veeksi. Leikit keskittyivät enemmän olkkariin kuin omaan huoneeseen. Joten no hätä ! Hyvin mahtuu ja jos voi vaunut jättää varastoon ni ei nekään vie tilaa sisällä.

 

["Vieras"]

Tuskinpa se ongelma on. Pienet lapset muutenkin on juuri siellä missä vanhemmatkin. Vaikka meillä olisi tilaa, niin silti koko perhe, lapset 3,5v ja kohta 2v, minä ja mies (sekä koira) ollaan lähes aina samassa huoneessa, leikitään siinä lattialla, tietysti pienimmässä mahdollisessa kolossa

Tavaroiden takia vointiettynolla ahdasta, mutta toisaalta, oikeasti se lapsi ei tarvii niin paljon tavaraa ja hyvät säilytysratkaisut ovat kaiken a ja o

 

[äiti2013]

Onko tosiaan näin?
Tuntuu vaan siltä että kaikki tutut hokevat meille sitä että kun lapsi tulee nii pitää olla vähintään se kolmio... Me ollaan taas mietitty että ei kai se nyt vielä sitä omaa huonetta tarvi.. Kun on kaikki yöheräämisetkin helpompaa jos vauva on samassa huoneessa.

Onneksi on sitten muitakin jotka asuvat ovat pärjänneet kaksiossa Luultiin jo että ollaan ihan ainoita tämän asian kanssa, kun ei heti asuta jossain kartanossa

 

[ei]

Asuttiin yksiössä ensimmäisen lapsen ensimmäiset 2 vuotta, ja ei ollut yhtään vaikeata -tosin meillä oli 42 neliötä ja iso keittiö, että melkein kaksio oli kyllä. Nukuttiin ja elettiin kaikki samassa huonessa, eikä sitä tavaraa kannata niin kauheasti haalia muutenkaan. Noin pienet eivät tarvitse omaa huonetta, koska touhuavat yleensä kuitenkin juuri siellä, missä aikuisetkin ovat. Nyt meillä on 3,5v ja 8kk, ja asutaan 80-neliöisessä kolmiossa. Yksi huone on olkkari, yksi kaikkien yhteinen makuuhuone ja yksi on työhuone. Tilaa on vähän enemmänkin kuin tarvitsisi, oikeastaan

 

[äiti2013]

"Onneksi on sitten muitakin jotka asuvat ovat pärjänneet kaksiossa"

Tuo asuvat-sana tuli vahingossa

 

["minimii"]

Moi! Hyvin mahtuu...meillä tyttö kohta 2v. ja kaksiossa asustellaan! Isompi asunto ostetaan sit joskus kun palaan työelämään eli noin vuoden päästä. Hetken se lapsi pieni on joten nauttikaa siitä

 

["Vieras"]

Onko tosiaan näin?
Tuntuu vaan siltä että kaikki tutut hokevat meille sitä että kun lapsi tulee nii pitää olla vähintään se kolmio... Me ollaan taas mietitty että ei kai se nyt vielä sitä omaa huonetta tarvi.. Kun on kaikki yöheräämisetkin helpompaa jos vauva on samassa huoneessa.

Onneksi on sitten muitakin jotka asuvat ovat pärjänneet kaksiossa Luultiin jo että ollaan ihan ainoita tämän asian kanssa, kun ei heti asuta jossain kartanossa

No, tosiaan meillä lapsilla on omat makuuhuoneet ja lisäksi leikkihuone, siltikin leikitään olohuoneessa koska siellä me vanhemmatkin ollaan. Kuopus siirtyi omaan huoneesen nukkumaan vuoden ikäisenä, vain siksi kun se huone nyt oli. Hyvin olisi voinut olla vieläkin meidän makkarissa jos tarvetta olisi ollut.

 

[ho]

Onko tosiaan näin?
Tuntuu vaan siltä että kaikki tutut hokevat meille sitä että kun lapsi tulee nii pitää olla vähintään se kolmio... Me ollaan taas mietitty että ei kai se nyt vielä sitä omaa huonetta tarvi.. Kun on kaikki yöheräämisetkin helpompaa jos vauva on samassa huoneessa.

Onneksi on sitten muitakin jotka asuvat ovat pärjänneet kaksiossa Luultiin jo että ollaan ihan ainoita tämän asian kanssa, kun ei heti asuta jossain kartanossa

Ei millään pahalla, mutta teillä on omituisia tuttavia

 

["Anne"]

Ei ole vaikeaa asua edes siitä kaksi seuraavaakaan vuotta tai vähän pidempään. Miksi olisi? Hyvä järjestys ja turhat kamat pois ja kaikki mahtuu mukavasti.

 

[Vanhus]

Meitä asui aikanaan kaksiossa vanhemmat ja seitsemän lasta, ja onnistui sekin. Eli yhden lapsen kanssa tuo on helppoa. Muutenkin nykyisin luullaan lasten kanssa asumisesta vaikka mitä kummallisuuksia.

 

["vieras"]

Onneksi on sitten muitakin jotka asuvat ovat pärjänneet kaksiossa Luultiin jo että ollaan ihan ainoita tämän asian kanssa, kun ei heti asuta jossain kartanossa

Tämä on se nykyajan ongelma kun tavaraa pitää olla niin hirveästi, ettei enää mahduta kartanoa pienempään. Tosi realistista.

 

["vieras"]

Me asuttiin kaksiossa siihen asti kun lapsi oli reilu 2v. Ihan hyvin meni, mutta kyllä tossa loppuajasta alkoi tavaraa oleen sen verran paljon että oli ihana päästä isompaan kun sai lapsen lelut omaan huoneeseensa pois olkkarista. Makkari oli siis niin pieni että siellä ei lelulaatikoita mahtunut oleen meidän sänkyjen ja lapsen vaatelipaston lisäksi. Nyt kuopusta ajattelin pitää ekan vuoden samassa huoneessa meidän kanssa eli ei se vauva tosiaan omaa huonetta, mielestäni, kyllä heti tarvi.

 

[Phoebsi]

Hyvin mahduttiin kaksioon esikoisen kanssa. Oli vielä hissitön talokin, mikä on joillekin kauhistus. Vaunut jäi varastoon ja aina kavuttiin toiseen kerrokseen, milloin kauppakassien kanssa ja milloin ilman.

Makuuhuoneessa meillä oli vanhempien sänky, hoitopöytä (myöhemmin pelkkä lipasto) ja lapsen sänky. Olohuoneessa oli kaikki lelut. Kun tavaraa ei muutenkaan ollut paljoa, niin ei ahdistanut yhtään. Ja näin jälikikäteen mietittynä, niin olisi siellä mahtunut hetken asumaan kaksivuotiaan ja vauvan kanssa. Mutta jotenkin sitä ajatteli, että isompaan pitää vaihtaa ja muutettiin esikoisen ollessa 2v2kk. Kuukautta myöhemmin syntyi kuopus.

 

["tyytyväinen"]

Me ostimme kaksion kun vauva syntyi (sitä ennen asuttiin yksiössä). Tällä hetkellä mahdumme tänne tosi hyvin, esikoinen on 14kk ja kesävauva tulossa. Nukumme kaikki samassa huoneessa (makkarissa). Joskus on toivonut, että olisi lapselle oma huone, vain ja ainoastaan nukkumisen takia, kun itse olen herkkäuninen ja herään kun hän unissaan viuhtoo jne. Mutta mitään muuta funktiota en oikein keksi taaperon oman huoneen puolesta, sillä lapsi on siellä missä aikuinenkin, enkä jättäisi lasta yksinään omaan huoneeseensa leikkimään vaan koko ajanhan pitää näköyhteys olla. Eli meillä on leikit olkkarissa ja keittiössä.

Tulevaisuudessa aiomme mahtua tänne nelihenkisenä perheenä, kun olkkarimme on 70-luvun tyyliin iso, joten me vanhemmat siirrymme nukkumaan sinne ja lapset saavat sitten oikean lastenhuoneen, jolloin toivon osan leikeistäkin siirtyvän sinne. Ei tuota ongelmia, koska olemme tosiaan mahtuneet yksiöönkin enemmän kuin hyvin ja olen tosi hyvä tilankäyttäjä. Lisäksi asunnon pohja (se "perinteinen" tämän aikakauden kerrostaloissa) mahdollistaa järkevät sisustusratkaisut (mm. vaunut mahtuu hyvin eteisen syvennykseen). Toki haaveilen tietenkin omakotitalosta mutta tässä asutaan niin pitkään kun pystytään, tsemppiä teillekin!!

 

[hellsbells]

Hyvin pärjää. Meitä on 2aikuista + 2 lasta ja meillä on vaan 1 makkari, olkkari, keittiö, kylppäri ja vessa. Ja mahdutaan näinkin. Neliöitä on tosin kai enemmän kun "normikaksiossa", 70.

 

[yksiöönkin mahtuu]

Me asutaan kolmistaan 35 neliöisessä yksiössä. Hyvin mahtuu. Sopu sijaa antaa.

Hyvin varmasti mahdutte kaksioon.

 

["vieras"]

Me päädyttiin miehen kanssa olkkariin nukkumaan kun lapsi ja minä ollaan herkkäunisia ja heräiltiin toistemme ääniin pitkin yötä. Alkuun nukuttiin perhepedissä. Olohuone tosin oli niin iso että sinne mahtui parisänky ihan mukavasti sohvan lisäksi. Mies kuorsaa toisinaan ja silloin otti päähän kun ei voinut paeta olkkariin nukkumaan kun oltiin siellä jo valmiiksi, harkitsin patjan laittamista keittiön lattialle Mun mielestä lapsiperhe pärjää ihan hyvin kaksiossa, lähinnä mun nukahtamisvaikeuksien takia olisi isompi asunto ollut tarpeen. Jos koko perhe nukkuu ilman isompia ongelmia samassa huoneessa niin mun mielestä isompaa asuntoa ei edes tarvii, havassa taitaa olla ne pienet lapset jotka viihtyy omassa huoneessa. Tavaraa ei tarvitse pitää paljon ja erilaisilla sisustusratkaisuilla saa taiottua aika paljon säilytystilaa pieneenkin asuntoon

 

["vieras"]

Asuttiin jopa siihen saakka kun esikoinen oli 4½ vuotias. Pinnasängyn sai vielä mahtumaan makkariin, sen jälkeen siirtyi sitten nukkumaan sängynaluslaatikkoon.

 

[SuzieQ.]

Me asuttiin 33,5 m2 yksiössä siihen saakka kun lapsi oli 1 v. 8 kk, sen jälkeen muutettiin kaksioon, jossa edelleen asutaan.Ja meitä siis minä, mies ja nyt 3 v. 9 kk poika. Vielä nukutaan kaikki samassa huoneessa, mutta ollaan jo alettu suunnitella olkkariin makuualkovia meille vanhemmille, joka siis tehtäis hyllyillä ja verhoilla.

Meidän rapussa pari kerrosta alempana tällaisessa samanlaisessa 53 m2 kaksiossa asuu perhe jossa on isä, äiti ja kolme lasta. Täälläpäin ahtaasti asuminen on ihan normaalia, kun tällainenkin asunto maksaa tällä alueella noin 250 000. Meidän yksiön arvo oli noin 170 000.

En näe itse ahtaasti asumisessa mitään ongelmaa, kun olen siihen niin tottunut. Ylimääräistä tavaraa ei ole tilaa säilyttää yhtään, siksi myydäänkin ahkerasti kirppiksellä.

 

["Vieras"]

Me muutettiin pois kaksiosta lapsen ollessa 5v. Hyvin mahduttiin. Lapsella oli oma huone, sai sen ollessaan 4v, ja mun ja miehen sänky oli sitten olkkarissa. Varmaan vieläkin oltais kaksiossa, mutta kun on perheenlisää tulossa, niin ahtaaksi olisi sitten jo käynyt.

 

["vieras"]

Me asuttiin isossa kaksiossa, kunnes meillä oli 3 lasta ja tuli liian ahdasta.