Onko "väärin" pitää kohta 2,5 v lapsella rattaita mukana?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaakaa11
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kaakaa11

Vieras
Aloin miettiä, että passivoinko lapsen kun otamme edelleen rattaat aika helposti mukaan jos lähdemme kävellen esim. kauppaan. Myös päiväkotiaamuina lapsi joutuu istumaan rattaissa vaikka haluaisi kävellä. Iltapäivästä saa sitten kävellä päiväkodilta kotiin. Matka ei ole kuin reilu 2 km mutta lapsella menee siihen ikuisuudelta tuntuva aika kun pitää kävyt, kepit ja kukat katsoa eli täysin ajansäästämis syistä istuu rattaissa menomatkan. Jos taas menemme ruokakauppaan saa muuten kävellä mutta pelottaa päästää lasta poukkoilemaan keskustaan isojen teiden yli autojen ja pyörien joukkoon varsinkin tulomatkalla kun en ruokakassien takia voi pitää lasta kädestä. Saataa lähteä juoksemaan päättömästi jos näkee jotain mielenkiintoista tai uhmaa.

Mutta pitäisikö nuo rattaat jo jättää kokonaan kotiin ellei nyt ihan 10 km kerry käveltävää yhteensä?
 
Monet kuljettavat lapsen autolla päiväkotiin, ja autolla kotiin, autolla kauppaan ja autolla taas kotiin, joten ylle se sinun lapsesi saa enemmän kävelyä kuin monen muun.
 
Voihan se tietysti olla niinkin. Häpeilin viime kevään kun lapsemme rattaiden lisäksi päiväkodin katoksen alla ei koskaan ollut kuin yhdet rattaat lapsemme rattaiden lisäksi. Jotenkin tein johtopäätöksen, että suurin osa tuon ikäisistä jo kävelee päiväkotiin ja takaisin. Samoin olen alkanut kyttäilemään kauppakeskuksessa ja hiuomannut, että vain noin 1 v lapsilla ja sitä nuoremmilla on rattaat mukana.
 
Meillä on edelleen rattaat käytössä, lapsi täytti kesän alussa 3 vuotta. Jos esim mennään 2km päässä olevaan puistoon, mennään pääsääntöisesti rattailla. Käydään sitten erikseen kävelyllä/pyöräilemässä.
 
Aloin miettiä, että passivoinko lapsen kun otamme edelleen rattaat aika helposti mukaan jos lähdemme kävellen esim. kauppaan. Myös päiväkotiaamuina lapsi joutuu istumaan rattaissa vaikka haluaisi kävellä. Iltapäivästä saa sitten kävellä päiväkodilta kotiin. Matka ei ole kuin reilu 2 km mutta lapsella menee siihen ikuisuudelta tuntuva aika kun pitää kävyt, kepit ja kukat katsoa eli täysin ajansäästämis syistä istuu rattaissa menomatkan. Jos taas menemme ruokakauppaan saa muuten kävellä mutta pelottaa päästää lasta poukkoilemaan keskustaan isojen teiden yli autojen ja pyörien joukkoon varsinkin tulomatkalla kun en ruokakassien takia voi pitää lasta kädestä. Saataa lähteä juoksemaan päättömästi jos näkee jotain mielenkiintoista tai uhmaa.

Mutta pitäisikö nuo rattaat jo jättää kokonaan kotiin ellei nyt ihan 10 km kerry käveltävää yhteensä?
 
Samaa mieltä, rattaat on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin auto. Jos lapsi myös kävelee päivittäin tai juoksentelee puistossa, rattaat ovat mielestäni ihan ok aloittajan mainitsemissa tilanteissa.
 
Kaksivuotias on vielä aika pieni kävelemään pitempää matkaa varsinkaan kiireessä. On rattaat silloin mukavat olla mukana. Omat lapset on menneet päiväkotiin ihan pienestä jo kävellen, mutta matka on ollut lyhyempi. Oletko kokeillut potkupyöräilyä? Sillä matka taittuu hyvin ja saattaisi motivoitua pitämään parempaa vauhtia yllä. Kauppareissuillakin rattaat on ihan hyvät myös ostosten kuljettamiseen.

Katujen turvallisen ylittämisen ja jalkakäytävällä pysyttelyn oppii parhaiten harjoittelemalla. Kaksivuotias ei ole missään nimessä vielä luotettava, joten aikuisella on oltava yksi käsi vapaana nappaamaan tarvittaessa haahuilijan. Toisaalta kun on pienestä pitäen kuljettu kävellen, lapsista tulee luotettavia liikenteessä. Kuopus (2,5v) vielä harjoittelee, mutta isompien kannsa on kiva olla kaupungilla liikkeellä jalan kun heistä jo tietää että eivät höntyile autojen alle.
 
Eikö kukaan mieti turvallisuus??? Vai ette välitä!!! No minä kerron että voi lyödä sinua! Mummot yms tulee lyömään sua! Ja sossut jne voi viedä lapset!
 
Matkalla on todella jyrkkä ja pitkä mäki (harjun yli) eli en tiedä tulisiko potkupyörästä vain harmia kun en näe usein aikuistenkaan jaksavan pyöräillä mäkeä ylös. On yhtä jyrkkä pudotus alaspäinkin eli sekin voi tuottaa haasteita. Lisäksi lapsi vasta harjoittelee potkupyörällä menemistä eikä ole siitä kovinkaan kiinnostunut. Mutta hyvä idea sitten kun sen kanssa ajelusta tulee sujuvaa :) Kyllähän sen vsikka kantaa mäkiosuuden.

muuten lapsi kyllä kävelee paljon ja juoksee pihalla monta tuntia päivässä kun haluaisi aina olla ulkona. Minua vain säälittää kun lapsi haluaisi kävellä mutta välillä joutuu istumaan rattaissa ja olen alkanut miettimään istuttavatko muut enää noin "vanhoja" lapsia rattaissa.
 
Aloin miettiä, että passivoinko lapsen kun otamme edelleen rattaat aika helposti mukaan jos lähdemme kävellen esim. kauppaan. Myös päiväkotiaamuina lapsi joutuu istumaan rattaissa vaikka haluaisi kävellä. Iltapäivästä saa sitten kävellä päiväkodilta kotiin. Matka ei ole kuin reilu 2 km mutta lapsella menee siihen ikuisuudelta tuntuva aika kun pitää kävyt, kepit ja kukat katsoa eli täysin ajansäästämis syistä istuu rattaissa menomatkan. Jos taas menemme ruokakauppaan saa muuten kävellä mutta pelottaa päästää lasta poukkoilemaan keskustaan isojen teiden yli autojen ja pyörien joukkoon varsinkin tulomatkalla kun en ruokakassien takia voi pitää lasta kädestä. Saataa lähteä juoksemaan päättömästi jos näkee jotain mielenkiintoista tai uhmaa.

Mutta pitäisikö nuo rattaat jo jättää kokonaan kotiin ellei nyt ihan 10 km kerry käveltävää yhteensä?
suosittelen ainakin ottaa kärryt matkaan kauppaan saa kassit hyvin kärryyn ?ja menomatkalla kävelette jaihmettelette maailman menoo ja opettelette samalla liikenne sääntöi ite alotti sen liikenne hokemisen jo ihan pikkusena nykyään saa itte kävellä et pitäisin koko aikaa kädest kii mut jos on lähössä juoksemaan sanon tiukasti et pää sanoo poks ja sattuu pahahsti jos joku törmää. tulomatkalla sit skidi kärryissä näin oon itekkin oppinu ku mulla nälkä niin haluun nopeesti kotiin laittaa safkaa eikä huvita joka kivee kattoo :) mut kävelyyn kannattaa koko ajan siirtyy enempi:)
 
Olisivatko jälkimmäisessä tapauksessa valjaat ratkaisu? Valjaiden hihnasta voi pitää kiinni samaan aikaan kuin esim. kassista eikä lapsi pääse ryntäämään kadulle.
 
Toki lasta kannattaa kannustaa kävelyyn koko ajan enemmän, ja jos rattaiden mukanaolosta seuraa se että lapsi haluaisi istua niissä, niin lyhyillä, kiireettömillä siirtymillä ne kannattaa jättää pois. Mutta hei, 2,5-vuotias on oikeasti tosi pieni vielä ja lapset on yksilöitä. Meidän esikoinen käveli 2,5-vuotiaana kilometriä TUNNIN. Joo-o. Se oli noin 3,5-vuotiaaksi asti tosi (yli)rauhallinen liikkuja, verkkainen, tutkiskeleva, ei innostu, ja sen kanssa siirtymät oli ihan kuolettavan hitaita. Lopulta kun löysin itseni karjumasta pää punaisena 3-vuotiaalle että nyt kävelet (kun vauvan kanssa piti päästä kotiin), niin tajusin, että ei siinä ole mitään järkeä. Otin rattaat taas ahkerampaan käyttöön, vaikka samalla podin huonoa omaatuntoa lapsen liikunnallisesta kehityksestä. Lapsi löysi sen vauhdin, motivaation ja innon vähän ajan päästä ihan itse (ja on nykyään ihan liikunnalliseksi luokiteltava ja taidoiltaan normaali) mutta se "kyllähän tämänikäisen kuuluisi jaksaa X" -stressi teki vain pahaa meille.

Kuopus onkin sitten ollut eri lajia, käveli siskon 600m kerhomatkan sujuvasti jo sen ikäisenä milloin isosisko ei itse ollut kävellyt vielä ollenkaan (eli 1v4kk).

Liikuta lasta mahdollisimman paljon arjessa, mutta niin että se on kaikille mielekästä ja arki sujuu. Edelleenkään en kuvittele että tuo meidän 4v kävelisi 2km päähän puistoon edes takaisin, ei se vaan suju, mutta liikuntaa tulee kyllä helposti se 2h päivässä kun laajentaa valikoimaa siitä asfaltin tallaamisesta ;)
 
Me kuljetaan paljon rattailla kuopuksen 2v3kk kanssa. Jaksaa kyllä kävellä pitkiäkin matkoja mutta tykkää välillä istahtaa kyytiin ja katsella ympärilleen kaikessa rauhassa. Ja kauppareissutkin kivempi hoitaa kun saa ostokset rattaiden alakoppaan.

Niin ja meillä ei oo autoa ja julkinen liikenne on hanurista.
 
Meillä oli rattaan mukana vielä viisi vuotiaalla huvipuistossa. Helpotti paljon kun sai tavarat rattaisiin ja taisi se mukulkin siinä kasan päällä jonkun matkan keikkua.

Ihan turha syyllistyä tuollaisesta rattaiden käytöstä. Sinun lapsi kuulostaa reippaalta ja liikunnalliselta.
 
No huh, ja mä kun olin ihan hiton ylpeä kun mun 5-vuotiaani kävelee 2 km matkan reippaasti. Tossa iässä olis mennyt ehkä 500 m.

Mun mielestä rattaat on fiksut olla mukana, kyllä ne voimat voi ton ikäisellä lopahtaa kesken matkan.

Yksi naapurin nainen kuskasi viime vuonna rattailla melkein 6-vuotiasta yhden kilometrin (tai alle) matkan päiväkotiin, se oli kyllä jo vähän liikaa... Siis terve lapsi kyseessä.
 
Pakkohan tän on taas olla provo.. Ei kai kukaan nyt tuollaisesta ongelmaa saa.
Ja jos nyt olet tosissasi niin et ap ajatellut että ei välttämättä kovin moni tule pk:iin kävellen tai rattailla. Autolla ne ihmiset kuule liikkuu.
Ja minä en ainakaan kävelyttäisi 2 vuotiasta 2 kilometriä edestakaisin puistoon jossa vielä touhuiltua kävelyn päälle. Ei tarvitse tuollaista matkaa kävellä.
 
En taas usko silmiäni mitä luen!! Ihanko tosissaan jotkut miettivät tuollaisia ja kysyvät muiden mielipiteitä?!

Jokainen tuntee lapsensa, ja tekee kuten parhaaksi näkee. Voi luoja vaan!
 
Mun neuvo on että lakkaa murehtimasta. 2,5v ei ole vielä liian vanha rattaisiin. Mulla on saman ikäinen ja todellakin kulkee osin vielä rattaissa koska meillä ei ole autoa. Suurin osa ihmisistä kuskaa ne lapset sinne päiväkotiin ym. autolla.
 

Yhteistyössä