Onko typerää kertoa pettäjän puolisolle totuus?

[vierailija]

Jos mä en ole suhteen osapuoli, niin mun juoruilustani olisi vain yksi seuraus. Se, että minä olisin juorutäti.

Jos tietää pettämisestä, silloin on jo osallinen asiaan halusi tai ei. Pitää tehdä tietoinen päätös joko salata tai paljastaa asia. Jos salaa teon myös se on aktiivinen teko. Pettäminen on petettävän satuttamista ja minusta jos näkee että jotakuta satutetaan on velvollisuus puuttua asiaan, muuten on osallinen satuttamiseen.

 

[vierailija]

En ole vielä kertonut, mutta aion kertoa. Enää pitää miettiä miten ja milloin.
Tiedän, että ainakin tämä pettäjän vaimo on kesälomalla ja mietin pilaisinko koko hänen lomansa tällä uutisellani. Pettäjä on yrittäjä, joten hänen lomistaan minulla ei ole käsitystä... Mutta en tiedä onko tämä nyt ihan typerää pohdiskelua, kun tuskin sillä ajankohdalla on niin väliä milloin kerron...
Yritän pysyä anonyyminä. Ystäväni ehkä saattaa arvata minun paljastaneen vaimolle jutun, koska olen tätä hänelle pohtinut. Hän oli sitä vastaan, kun ei halua sotkea muiden elämää ja on ollut tietoinen missä kuviossa on mukana.
Tosin tämä mies on hänelle kyllä valehdellut alusta saakka asioita, jäänyt osasta kiinni ja korjannut valheilla valheita, että en tiedä mitä ystäväni voi sanoa todella tietävänsä.
Minusta koko kuvio on sairas ja ansaitsee tulla ilmi.

 

[vierailija]

Kerro ehdottomasti.

 

[vierailijaosmo]

Ehdottomasti pitää kertoa. On väärin että tuo nainen tuhlaa elämänsä kusipäisen petturin kanssa.

 

[vierailija]

Kai sellasiakin avoimia suhteita on missä sivujutut on ok, mutta silloin kertominen ei mitään muuta. Sitten on niitä joissa luullaan olevan yksiavioisia... Joten aina kannattaa kertoa, koska sitten on se joka petetään ja yleensä viimeisenä kuulee..