Onko tutista luopuminen rauhoittanut öitä? Kokemuksia? :)

Meidän neiti 2v.7kk on nukkunut huonosti jo reilu vuoden päivät. Veljensä 13kk nukkuu sen sijaan läpi yön heräämättä. Molemmilla on yötutti käytössä. Tytön kohdalla ollaan yritetty tutista luopua jo pidempään mutta pelkkä ajatus aiheuttaa hirveää huutoa. Päiväkäytöstä tutti poistettiin vuoden iässä.

Nyt tuntuu, että neidin yöt sen kuin pahenevat... Herää usean kerran yössä, välillä tulee vain meidän vanhempien viereen ja välillä huuta kuin syötävä ja herättää veljensäkin. Vieressäkin nukkuu tosi levottomasti. Potkii, kierii, inisee, änisee...

Mietin olisiko ratkaisu tutista luopuminen kertaheitolla? Nyt ollaan muutama viikko puhuttu tytölle josko tutin veisi oravavauvoille. Nythän olisi viikonloppuna hyvä aika yrittää... Vai paheneeko huuto kun tyttö herää yöllä eikä löydä tuttiakaan? Ajattelin, että otettaisiin samalla pikkuveljeltä tutti pois, niin ei tytöstä tuntuisi että vain häneltä jotain viedään. Samalla vältyttäisiin pienemmän kanssa tältä samalta rumbalta myöhemmin. Voisin kuvitella että 1-vuotiaalta tuo siirtymävaihe kävisi helpommin.

Kokemuksia tutin jätöstä sekä 1-vuotiaan että vanhemman lapsen kanssa kaivataan. Erityisesti pitkän tähtäimen vaikutuksia öihin? Tottakai aluksi huudetaan kuin syötävät mutta helpottiko ja kuinka nopeasti?

Haluaisin jo nukkua yhden kokonaisen yön! :snotty:

 

Nostetaan vielä, kun heti tippui. Auttakee väsynyttä! :xmas:

 

 

Meillä ei olla kans vielä tutista luovuttu. Tosi tärkeä 1,5v pojalle unien aikaan. Muuten käytetään tosi harvoin. Mutta meillä on sängyssä neljä tuttia ja poika osaa haroa niitä yöaikaan suuhunsa itse.

 

Meillä ei olla kans vielä tutista luovuttu. Tosi tärkeä 1,5v pojalle unien aikaan. Muuten käytetään tosi harvoin. Mutta meillä on sängyssä neljä tuttia ja poika osaa haroa niitä yöaikaan suuhunsa itse.

Hän onkin vielä niin pieni. =) Meillä olisi kyllä jo korkea aika päästä ainakin siitä esikon tutista! |O

 

Meillä jätettiin tytöltä tutti pois kun täytti vuoden. Yöt oli yhtä hulinaa ennen sitä ja rauhoittui kyllä heti tutin poisjäännin jälkeen. Kaksi iltaa sitä itkettiin ja muistaakseni vain ensimmäisenä yönä sitä yöllä heräsi itkemään. Teillä toki voi olla hankalampaa koska lapsi on jo vanhempi. Uskon kuitenkin, että sitkeys palkitaan, eli kannattaa kokeilla. Tuon ikäinenhän ei kuitenkaan enää tarvitse tuttia ja hampaidenkin kannalta olisi hyvä jättää pois

 

Meillä jätettiin tytöltä tutti pois kun täytti vuoden. Yöt oli yhtä hulinaa ennen sitä ja rauhoittui kyllä heti tutin poisjäännin jälkeen. Kaksi iltaa sitä itkettiin ja muistaakseni vain ensimmäisenä yönä sitä yöllä heräsi itkemään. Teillä toki voi olla hankalampaa koska lapsi on jo vanhempi. Uskon kuitenkin, että sitkeys palkitaan, eli kannattaa kokeilla. Tuon ikäinenhän ei kuitenkaan enää tarvitse tuttia ja hampaidenkin kannalta olisi hyvä jättää pois

Niitä hampaita olen ajatellutkin. Tyttö ei kyllä pidä tuttia koko yötä suussa vaan lähinnä silloin kun nukahtaa ja sitten yöllä kun herää niin etsii sen suuhunsa taas nukahtamisen ajaksi. On tämä tuttirumba ollut sellainen että taidan jättää sen saman tien kuopukseltakin pois! Ja pikku kolmoselle en tarjoa kyseistä härpäkettä ollenkaan! B)

 

Lapsi käyttänyt aina vaan nukahtaessa ja joskus autossa.. Jätettiin pois 11kk vanhana ja ei aiheuttanut oikeastaan mitään itkuja... Helppoa ollut! Tärkeintä minusta kuitenkin, että kun sen kerran ottaa pois, ei sitä takaisin anna.. Ilkeää eka huudattaa ja sit antaakin takas.Tsemppiä, hyvin se menee teilläkin!

 

No me siirrettiin tämä tutista luopumis operaatio nyt ensi viikonloppuun lasten sairasteluiden vuoksi. Jos oltaisiin sitten kaikki voimissamme! =)

 

Me juuri luovuttiin tutista alkuviikosta, lapsi 1v9kk. Hän oli alkanut viskoa tuttia pois sängystä ja huuteli sit meitä tuomaan sitä takaisin joten ajateltiin että nyt loppuu. Odotettiin vaan sopivaa aikaa ja kun koskaan se ei tuntunut olevan se sopiva aika niin päätin sit vaan päikkäreille leikata tutin imuosa pois. Lapsi itki ja karjui tutin perään ja yritti imeä rikkinäistä, n. tunnin kuluttua lopulta nukahti n. puoleksi tunniksi ja oli TODELLA pahalla tuulella kun heräsi. Samana iltana nukahtaminen kesti myös n. tunnin ja lopulta sain silittelemällä nukahtamaan. Heräsi yöllä vielä pari kertaa huutamaan tuttia. Seuraavan päikkärit meni vielä huonosti, mut 2.yöstä lähtien nukkui taas hyvin. Eli kaikki meni uskomattoman helposti. Edelleen pitää käsissään rikkinäistä tuttia ja kertoilee sen olevan rikki ja itkee aina nukkumaan mennessä tuttia hetken, mutta sit kun nukahtaa on nukkunu hyvin päikkärit ja koko yön putkeen. En alkanut kehittelemään mitään tarinoita minne tutti annetaan, kun se oli rikki niin se oli rikki ja lapsi itse näki sen.

 

Me juuri luovuttiin tutista alkuviikosta, lapsi 1v9kk. Hän oli alkanut viskoa tuttia pois sängystä ja huuteli sit meitä tuomaan sitä takaisin joten ajateltiin että nyt loppuu. Odotettiin vaan sopivaa aikaa ja kun koskaan se ei tuntunut olevan se sopiva aika niin päätin sit vaan päikkäreille leikata tutin imuosa pois. Lapsi itki ja karjui tutin perään ja yritti imeä rikkinäistä, n. tunnin kuluttua lopulta nukahti n. puoleksi tunniksi ja oli TODELLA pahalla tuulella kun heräsi. Samana iltana nukahtaminen kesti myös n. tunnin ja lopulta sain silittelemällä nukahtamaan. Heräsi yöllä vielä pari kertaa huutamaan tuttia. Seuraavan päikkärit meni vielä huonosti, mut 2.yöstä lähtien nukkui taas hyvin. Eli kaikki meni uskomattoman helposti. Edelleen pitää käsissään rikkinäistä tuttia ja kertoilee sen olevan rikki ja itkee aina nukkumaan mennessä tuttia hetken, mutta sit kun nukahtaa on nukkunu hyvin päikkärit ja koko yön putkeen. En alkanut kehittelemään mitään tarinoita minne tutti annetaan, kun se oli rikki niin se oli rikki ja lapsi itse näki sen.

Ajattelin tuon esikoisen kanssa viedä tutin oravavauvoille. Tyttö on kuitenkin sen verran iso jo, että pystyy asian ymmärtämään. Kuopukselle tuo sujunee helpommin, näin ainakin toivon!