Onko teistä työttömyys vain ihmisen oma vika?

Mikä on kansan yleinen mielipide tästä? Jos korkeasti koulutettu ihminen joutuu lomautuksen kautta työttömäksi, niin onko se oma vika? Ja näinä aikoina kun massairtisanotaan, niin onko oma vika jos ei löydä uutta työtä? Ja jos hakee sellaisiakin töitä, joihin on ylikoulutuettu ja ylikokenut, eikä pääse edes haastatteluun, sekin oma vika? Että ranteet auki vaan?

Ei työttömyys ole vain ihmisen vika
Mutta mitä tekemistä sillä on asialla että on korkeasti koulutettu. Sama ongelma nyt tänä päivänä on melkein jokaisella työnhakijalla katsomatta tuonhon koulutukseen.

 

Ei työttömyys ole vain ihmisen vika
Mutta mitä tekemistä sillä on asialla että on korkeasti koulutettu. Sama ongelma nyt tänä päivänä on melkein jokaisella työnhakijalla katsomatta tuonhon koulutukseen.

Totta. Yhtä lailla se tuntuu iskevän niin korkeasti koulutettuihin kuin matalapalkka-aloihinkin. Ja pahinta se on musta sellaisissa paikoissa, missä kukaan ei olisi koskaan uskonut, että sieltä joutuisi pois. Täältä lähiseudulta mainitakseni esimerkiksi Wärtsilä, Leaf, Masa-Yards (tai STX tai Åker, whatever)... Ne oli kautta aikojen sellaisia paikkoja, että kun sinne kerran meni töihin, niin siellä sai olla ihan eläkeikään asti.

 

Oma työttömyyteni on nyt ainakin oma vika. en halua vielä töihin. Haluan hetken nauttia liiton rahasta ja kenties opiskella. En halua enään tehdä samaa alaa.

 

Joskus on.

Silloin, kun välttelee töihin joutumista kaikin keinoin, ja töihin/kurssille jouduttuaan kiemurtelee sieltä pois jollain keinolla.

Ja silloinkin tavallaan, jos oma ala tai paikkakunta ei työllistä, mutta ei ole halua kouluttautua alalle joka työllistäisi, tehdä toisen alan töitä, tai vaihtaa paikkakuntaa.

muuten samaa mieltä, mutta tuo paikkakunnan vaihtaminen..kuinka monella on siihen ihan oikeasti mahdollisuus? ajatellaan, että pirkko ja matti asuvat tampereella,heillä kaksi lasta,omakotitalo, autot ja vakityöt, mies tienaa vaimoaan enemmän, yhtäkkiä pirkko jää työttömäksi, eikä muutamaan kuukauteen työmarkkinoilla ole natsannut, pitääkö pirkon siis vaatia, että mies irtisanoutuu töistä,talo laitetaan myyntiin, lasten kaverit ja koulut/päivähoito vaihtuvat ja koko porukka lähtee helsinkiin siinä toivossa, että opirkko saa mahdollisesti sieltä töitä, lisäksi matinkin tulisi löytää itselleen työpaikka?

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä ettei ihmisen kuulu muuttaa työn perässä jollei ehdottomasti halua muuttaa.

Repiä kaikki ihmissuhteet irti. Voi tuottaa ongelmia.
Kuka huolehtii sitten niistä vanhuksista.
Ei se työ ole kaikista tärkein. Toki todella tärkeä. Muttei se voi sanella kaikkea.


Mutta jollekkin se on oma vika, toiselle ei. Monia ketä ei halua töitä ja moni ketä niin kaipaisi töihin mutteivät osaa hakea tai osaavat hakea ja kaikkeen yrittävät mutteivät millään pääse.

 

Totta. Yhtä lailla se tuntuu iskevän niin korkeasti koulutettuihin kuin matalapalkka-aloihinkin. Ja pahinta se on musta sellaisissa paikoissa, missä kukaan ei olisi koskaan uskonut, että sieltä joutuisi pois. Täältä lähiseudulta mainitakseni esimerkiksi Wärtsilä, Leaf, Masa-Yards (tai STX tai Åker, whatever)... Ne oli kautta aikojen sellaisia paikkoja, että kun sinne kerran meni töihin, niin siellä sai olla ihan eläkeikään asti.

No mä esim. olen juuri STX:llä töissä (en telakalla vaan hyttitehtaalla) ja lomautettuna olen ollut nyt 2009 joulukuusta. Töissä olin tuokion kesällä 2010 (vajaa 3kk) ja taas lomailut jatkuu. Nyt sitten opiskellaan lomautuksen aikana ja kas kummaa 80% opiskelijoista on telakan väkeä tai firmoista jotka sidoksissa telakan töihin.

 

No mä esim. olen juuri STX:llä töissä (en telakalla vaan hyttitehtaalla) ja lomautettuna olen ollut nyt 2009 joulukuusta. Töissä olin tuokion kesällä 2010 (vajaa 3kk) ja taas lomailut jatkuu. Nyt sitten opiskellaan lomautuksen aikana ja kas kummaa 80% opiskelijoista on telakan väkeä tai firmoista jotka sidoksissa telakan töihin.

Niinpä... eikä tarvitse mennä edes kovin paljon ajassa taaksepäin kun työpaikka telakalla oli tae siitä, että sulla oli töitä loppuiäksi.

 

Lyhytaikainen työttömyys ei useinkaan ole työttömän oma vika, mutta pitkäaikainen työttömyys kyllä pääsääntöisesti on. Jos ei omalta alalta löydy töitä, niin ei auta kun etsiä muualta tai tehdä väliajalla jotain vähän vaatimattomampia hommia.

samaa mieltä!!tekevälle kyllä löytyy aina jotain..ja aina voi opiskella lisää

 

muuten samaa mieltä, mutta tuo paikkakunnan vaihtaminen..kuinka monella on siihen ihan oikeasti mahdollisuus? ajatellaan, että pirkko ja matti asuvat tampereella,heillä kaksi lasta,omakotitalo, autot ja vakityöt, mies tienaa vaimoaan enemmän, yhtäkkiä pirkko jää työttömäksi, eikä muutamaan kuukauteen työmarkkinoilla ole natsannut, pitääkö pirkon siis vaatia, että mies irtisanoutuu töistä,talo laitetaan myyntiin, lasten kaverit ja koulut/päivähoito vaihtuvat ja koko porukka lähtee helsinkiin siinä toivossa, että opirkko saa mahdollisesti sieltä töitä, lisäksi matinkin tulisi löytää itselleen työpaikka?

Ei kai muutaman kuukauden takia, mutta jos puhutaan vuosista, kuten joidenkin kohdalla puhutaan...silloin voisi miettiä toiselle paikkakunnalle lähtöä (ja esim. Turusta käy ihmisiä töissä Tampereella tai pk-seudulla, ajavat edestakaisin, ei aina ole kyse siitä että koko perheen pitäisi muuttaa).

Jos joku on kuudetta vuotta peräkkäin työttömänä Mikkelissä, ja alan töitä olisi etelämmässä, niin eikö oikeasti voi jo ajatella joko muuttavansa työn perässä tai kouluttautuvansa uudelle alalle?

 

Ei kai muutaman kuukauden takia, mutta jos puhutaan vuosista, kuten joidenkin kohdalla puhutaan...silloin voisi miettiä toiselle paikkakunnalle lähtöä (ja esim. Turusta käy ihmisiä töissä Tampereella tai pk-seudulla, ajavat edestakaisin, ei aina ole kyse siitä että koko perheen pitäisi muuttaa).

Jos joku on kuudetta vuotta peräkkäin työttömänä Mikkelissä, ja alan töitä olisi etelämmässä, niin eikö oikeasti voi jo ajatella joko muuttavansa työn perässä tai kouluttautuvansa uudelle alalle?

uudelle alalle kouluttautuminen olisi järkevää, sen sijaan ajomatka esim. tre-hki tai tre-tku ei todellakaan ole järkevä valinta, varsinkaan jos ei palkka ole yli 2000€/kk

 

Joskus on, joskus ei ole.

 

Toisinaan, ei aina.

Työttömäksi joutuminen monesti ei ole omaa vikaa. Vaikka onhan niitäkin, jotka ihan itse ryssivät työpaikkansa.

Työttömäksi jääminen pidemmäksi aikaa taas on mun mielestä asia, johon moni voisi kyllä itse vaikuttaa tavalla tai toisella.

 

Mä en usko, että korkeasti koulutettujen työttömyys olisi Suomessa kauhea ongelma. Tosin Suomessa on kyllä aika tavalla työttömiä tohtoreita yms., mutta ei ''riesaksi'' asti.

Isoin ongelma on mielestäni systeemissä, joka antaa selkeästi syrjäytymisvaarassa olevien tipahtaa yhteiskunnasta jo peruskoulun jälkeen. Ei opiskella ammattia, ei tehdä töitä. Jos jo vanhemmat ovat työkkärin ja sossun rahoilla eleleviä, on lapsen helppo ottaa vaikutteet kotoa ja jatkaa samaa rataa.

Perseestä on myös se, kuinka työttömyystilastoja siivotaan ymppäämällä porukka ties mille turhanpäiväisille kursseille. Mun mies on yo-datanomi ja logistiikkainsinööri, ja työttömänä ollessaan työkkäri yritti pakottaa miehen atk-taitojen alkeiskurssille. Mies oli työttömänä 3,5kk, sai sitten itse hankittua itselleen paikan.

Myös pätkätöiden ketjuttaminen on todella törkeää ja työntekjää alentavaa. Mun äitini teki 6 vuotta pätkätöitä ennen vakinaistamista. Muitakin pätkätyöläisiä oli, ja ne jotka valittivat ettei näin montaa pätkäsopimusta voi tehdä, eivät enää saaneet kutsua töihin. Äitini teki siis 6 vuotta töitä ilman lomaa.

 

Siinä mielessä se on oma vika, kun esim. hoitoala tarvii väkeä pilvin pimein, mutta monia ei kiinnosta lähteä pyllyjä pesemään. Varsinkin korkeasti koulutetut eivät katso arvolleen sopivaksi lähteä ns. paskaduuniin ja jäävät mieluummin kotiin kaivelemaan sitä omaa persettään.

Ei se välttämättä ole siitä kiinni että ei muka arvolle sovi vaan ei välttämättä sovi ihmiselle. Kaikista ei vaan ole lähihoitajaksi aivan kuten kaikista ei ole kemian professoriksi.

 

Ei työttömyys ole vain ihmisen vika
Mutta mitä tekemistä sillä on asialla että on korkeasti koulutettu. Sama ongelma nyt tänä päivänä on melkein jokaisella työnhakijalla katsomatta tuonhon koulutukseen.

Minä taas en ymmärrä mitä tekemistä sillä lomautuksella on asian kanssa. Jos joku lomautetaan pitkästä työsuhteesta niin sillä sentään on paljon työkokemusta, mitä vaaditaan siihen, että työllistyy oikeasti eikä vaan tempputyöllisty. (tukityöllinen tai harjoittelija)

Jostain syystä niitä lomautettuja aina paapotaan kelan ja työkkärinkin toimesta, heille tarjotaan parempaa pkuin muille.

 

No mä esim. olen juuri STX:llä töissä (en telakalla vaan hyttitehtaalla) ja lomautettuna olen ollut nyt 2009 joulukuusta. Töissä olin tuokion kesällä 2010 (vajaa 3kk) ja taas lomailut jatkuu. Nyt sitten opiskellaan lomautuksen aikana ja kas kummaa 80% opiskelijoista on telakan väkeä tai firmoista jotka sidoksissa telakan töihin.

mun mies on kans ollut hyttitehtaalla piikkiiössä, lopetti v1997, kun muutti tänne Rovaniemelle takaisin. Sopivat työnantajan kanssa yhdessä että hänet irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä, vaikka oikeasti itse halusi lähteä. olihan hän ollut siellä töissä jo reilut 7v. Välillä oli olut jo silloin lomautettuna.
ei telakoillakaan niin hyvin mene

 

no ei se aina oma vika ole. on ihmisiä, jotka todella haluaa töitä. mutta on taas niitä, jotka ei niitä edes halua. ovat kortistossa ja nostavat korvausta ja lusmuilevat ja yrittävät välttää karensseja. Minulla on 6 lasta joista 4 on jo työikäisiä, ja jokaiselle löytyy töitä enemmän kuin kerkeävät tekemään. on ollut jopa mahdollisuus valita mihin töihin menee. että jos on aktiivinen ja toimiva, niin usein niitä töitä löytyy. toisaalta taas naapurissa on insinööri, joka joutui ilman omaa syytä työttömäksi. no saa niin hyvää työttömyyskorvausta, ettei sen kannata lähteä huono palkkaisiin töihin, koska korvaus on isompi kuin se palkka. että en tiedä sitten mitä tuosta ajattelisi. ehkä sitä ei itsekään lähtisi töihin, jos elintaso sen myötä laskisi

 

Kyllähän näitä on jo telkkarihaastatteluissakin nähty: "Mulle on muutakin tärkeempää elämässä kun työn teko ja ura. Ei mua se silleen kiinnosta. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Mä pärjään hyvin täl työttömyyspäivärahal ja haen sit sossusta hankitoi varten jos joku pesukone tms. menee rikki." Näin me opetetaan kersojamme tähän maailmaan, et jos ei ittee huvita niin kyl sut joku elättää.

 

no ei se aina oma vika ole. on ihmisiä, jotka todella haluaa töitä. mutta on taas niitä, jotka ei niitä edes halua. ovat kortistossa ja nostavat korvausta ja lusmuilevat ja yrittävät välttää karensseja. Minulla on 6 lasta joista 4 on jo työikäisiä, ja jokaiselle löytyy töitä enemmän kuin kerkeävät tekemään. on ollut jopa mahdollisuus valita mihin töihin menee. että jos on aktiivinen ja toimiva, niin usein niitä töitä löytyy. toisaalta taas naapurissa on insinööri, joka joutui ilman omaa syytä työttömäksi. no saa niin hyvää työttömyyskorvausta, ettei sen kannata lähteä huono palkkaisiin töihin, koska korvaus on isompi kuin se palkka. että en tiedä sitten mitä tuosta ajattelisi. ehkä sitä ei itsekään lähtisi töihin, jos elintaso sen myötä laskisi

Toisaalta tuo ansiosidonnaisuusajan korotushan tulee liitolta ja se on useimmiten itse moneen kertaan sinne liittoon maksettu työuran aikana. Ja onhan se totta, et ei kukaan mee huoltiksen vessoi siivoomaan jos saa telkkaria katsomalla suuremman korvauksen.

 

Ei todellakaan ap!!

Olen itse korkeastikoulutettu ulkosuomalainen, mutten päässy Tanskaa pidemmälle. "Pakenin" 90-luvun alun lamaa tänne kun harjoittelupaikasta Köpiksessä löytyi lopputyöprojekti, ja sitten tuntipalkalla määräaikainen työpaikka.

Se loppui ennen aikojaan kun tein lähikontaktia erään taksin etupuskurin kanssa eräänä sateisena viikonloppuna (kuski ajoi tahallaan päälleni kun yritin saada kyydin kotiin). Vasen sääriluuni meni poikki ja samalla uraputkeni katkesi.

Tänä vuonna täytän 43 v. ja olen vasta nyt äitiyslomalla alkuperäisiä opintojani jotenkuten vastaavasta työstä.

Oppia ikä kaikki!

 

Mikä on kansan yleinen mielipide tästä? Jos korkeasti koulutettu ihminen joutuu lomautuksen kautta työttömäksi, niin onko se oma vika? Ja näinä aikoina kun massairtisanotaan, niin onko oma vika jos ei löydä uutta työtä? Ja jos hakee sellaisiakin töitä, joihin on ylikoulutuettu ja ylikokenut, eikä pääse edes haastatteluun, sekin oma vika? Että ranteet auki vaan?

Asiat ei ole niin yksiselitteisiä. Ei tietenkään ole oma vika välttämättä, ihmiset ovat erilaisia ja työttömyyteen johtaneet syyt ovat erilaisia. Työpaikan löytymiseen saattaa mennä aikaa, mutta
aina kannattaa yrittää.

 

Riippuu tapauksesta.

Jälleen sain kuulla että 'mee töihin!'

: /

No, mä teen töitä. Jopa teeveetä katsellessani neulon ihmisille sukkia tms muun ompelimotoiminnan ohessa.
Tarkoitti ilmeisesti oikeita töitä.........

Toisaalta nyt en kovin aktiivisesti hae töitä (niitä oikeita...) koska mä laitan lapset sen edelle että olisin 8-16 pois kotoa. Eli sillä kohtaa 'välttelen' työnhakua.

Toisaalta mun koulutus on tälle alueelle 'väärä' ja ensisijainen toimenpide olis hakeutua opiskelemaan. Tässä päästään samaan tulokseen kuin aktiivisessa työnhaussa- lapset ensin, sitten kun ovat isompia niin tilanne eri.

Eli jatkan yrittäjänä. Se ei vain kaikille riitä koska en tällä hommalla kultaa vuole.







Mutta lause 'mee töihin!' saa mut näkemään pieniä piruja. Ikäänkuin mä en olis aikani yrittänyt hakeutua töihin kuin töihin Sehän siinä syynä oli että yrittäjäksi aloin- kun ei työnhaku onnistanut. (olet liian nuori, sulla ei ole työkokemusta tarpeeksi ja nyt on ongelmana että edelleenkään ei ole oikeanlaista työkokemusta tarpeeksi koska nuorempana ei onnistanut. Millä ttästä pyörästä irtaantuu??)

 

Työttömäksi jääminen ei ole aina oma vika mutta jos on ollut 2v työttömänä niin sen katsoisin jo olevan kiinni itsestä.
jos oman alan töitä ei löydy niin on joko muutettava tai otettava vastaan muutakin hommaa.

 

Mulla mies lomautettiin (it-ala) ja lomautettuja pelkästään tällä paikkakunnalla kyseisessä firmassa oli liki 100, lisäksi alihankkijoilta lomautettuna ja irtisanottuna paljon porukkaa.

Monethan ei lomautuksen aikana hae töitä edes eikä työkkärikään sitä olettanut. Mun mies on hakenut kaikkia avoimia paikkoja vaikka olisi ns. ylikoulutettu ja laittanut jokaiseen firmaan avoimia hakemuksia. Hakijoita vain on niin paljon muitakin.

No, mies lähti kouluttautumaan uudelle alalle. Jos omassa työpaikassa tulee taas hommia eteen niin tuon uuden koulutuksen voi suorittaa myös työn ohessa ja hommia on heti. ääsi työharjoittelunkin suorittamaan ihan palkallisena.
Monet on ihmetelleet että miksi ihmeessä lähti koulun penkille. Että jos firma irtisanoo pitkän lomautuksen jälkeen niin yhteensä 2v. saa olla päivärahoilla. Meistä tuo vain on järkyttävä ajatus! Mitä sitten kun se 2v. on ohi? Peruspäivärahalleko sitten? Ennemmin yrittää kaikkensa jotta päivärahoilla ei tarvisi olla kovin pitkään ja jos uuden ammatin opiskelu sopii itselle niin mikä jottei? Miksi pitäisi rauhassa katsella ja odottaa?

Kerran aiemmin oli 4kk työttömänä ja silloinkin teki ns. hanttihommia ihan vain jo senkin takia että cv:ssä ei ammota tyhjänä pitempi ajanjakso.

 

Ainakaan en halua/kehtaa tehdä toisten p*rseitten pesuhommia, enkä siivoojan/puhelinmyyjän tai roskamiehen töitä...