jatka vaan: Jossain vaiheessa meitä ei mieheni kanssa kiinnostanut enää juosta baareissa joka viikonloppu. Viikot on aina olleet melko kiireisiä, joten näitä kavereita/ystäviä tuli nähtyä lähinnä viikonloppuisin. Muut jatkoivat baareilua ja me pysyimme enemmän kotona. Kaiken kruunasi perheenlisäykset myöhemmin, mutta ei ne enää mitään muuttaneet, kun ne tärkeimmät olivat vieraantuneet jo aiemmin. Esikoisen raskausaikana vietettiin paljon aikaa yhden tuttavapariskunnan kanssa ja saatiin heistä tosi hyvät ystävät. Pyydettiin kummeiksikin lapselle
Harmi vaan, he erosivat ja eivät tule vieläkään toimeen ollenkaan ja sen jälkeen on ystvävyys viilentynyt. Ilmeisesti luottamuspula, kun olemme kuitenkin molempien kanssa tekemisissä.
Sen jälkeen eräs sukulainen tuli mulle tosi tärkeäksi ja nähtiinkin päivittäin tai ainakin soiteltiin. Nyt vasta tajusin, että meidän ystävyys on sellaista olosuhteiden pakosta johtuvaa ei siis ilmeisesti muuten oltaisi tekemisissä ellei oltaisi sukua.
Nyttemin nämä baariaikaiset ystävät ovat taas palanneet elämäämme ja luulinkin, että välit on taas korvaamattomat, mutta taas nähdään vain, jos erikseen sovitaan. Yksi mikä kaivelee, suorastaan ahdisti oli se, että heidän lapsensa kummiksi pyydettiin sellaista ihmistä, joka käsittääkseni on ollut lähinnä baarituttu. Mulle kerrottiin kuitenkin raskaudesta ekana ja tälle toiselle he ei kertoneet ennen kuin oli ekat ultrat käyty jne... enkä ole ainoa joka tätä ihmetteli (siis ilman, että otin asiaa puheeksi).
