Onko teillä pakko syödä puuroa, jos ei tahdo?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei ole pakko syödä puuroa eikä mitään muutakaan yksittäistä ruokalajia. Keitän puuroa itselleni ja lapselle kun on rauhallinen aamu. Ihan hyvin se uppoaa molemmille. Puuron lisäksi on kyllä "pakko" syödä muutakin, ettei ole taas puolen tunnin päästä nälkä.
 
Puuro ei kyllä pidä nälkää laisinkaan, en tiedä mistä moinen harhaluulo että olisi jotenkin täyttävää?
Normaalisti 2 leipäsiivua päälysteineen pitää nälkää helposti sen 3-4 h, kun taas puuron jälkeen(puuro voisilmällä+marjoilla) on n.tunnin päästä jo nälkä.
 
Olen samaa mieltä että kaurapuuro ei pidä nälkää yhtään, itsellänikin jo tunnin päästä kauhea nälkä taas. Puuron lisukkeeksi voi syödä hedelmiä tai ruisleipää tms. Itse laitan puurooni sokeroimatonta mehukeittoa aina välillä että puuro maistuisi paremmalle. ..Minua pakkopuurosyötettiin lapsena ja syötän sitä todellakin lapsilleni. mehukeiton kera menee paremmin alas
 
Miksi?
En voi käsittää että pakotetaan syömään jotain ruokaa joka ei ole erityisen terveellinen ja jossa on todella omituinen/ällöttävä koostumus.
Lapsiraukat.
Pakotatko syömään muitakin ruokia, joista sinä tykkäät mutta lapset eivät?
Miksi lapsi joka ei pidä puurosta, ei voisi syödä sitä samaa viljaa leivän muodossa?
Olisi paljon täyttävämpää ja terveellisempääkin, kun leivän päällä olisi kasviksia ja proteiinia.
Meidän lapsiraukat itseasiassa usemmiten tykkäävät puurosta. Ja puuroja on erilaisia, samoin puuronkeittäjiä.
Eikä ole muuten muitakaan ruokia pitänyt pakottaa syömään, vaan ihan vapaaehtoisesti ovat syöneet. Olen pienestä saakka opettanut, että ruokailu on itsestäänselvyys, siihen ei tarvita mitään lentokoneleikkejä tai houkutteluja. Sitä syödään, mitä pöydässä on, joten ruokailu ei ole koskaan ollut meille mikään ongelma :)

Oikeasti en tajua, miten nykyisin niin monet äidit jaksavat leikkiä lapsilleen ravintolakokkia, jolta voi tilata, mitä milloinkin sattuu huvittamaan. Sitten paniikissa tarjotaan kymmentä eri vaihtoehtoa, jotta saataisiin nirsopetteri syömään.
 
Ei todellakaan pakoteta. Puuroa syövät joskus, päiväkodissa sitä taitaa olla aina aamupalaksi. En pidä puuroa mitenkään erinomaisena aamupalana. Se ei pidä nälkää kuin hetken.

2 ja 4 v lapsille tarjoan usein aamupalaksi erilaisia leipiä, tomaattia, kurkkua, viiliä, hedelmiä..jne. Niillä syövät vatsansa täyteen.

En ymmärrä yhtään sitä että vieläkin jotkut pakottavat lapsia syömään. Minulle se on sama kuin fyysinen kurittaminen. Ei kuulu tähän päivään.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Meillä tuli lapsilla puurokiintiö täyteen jo 2-3-vuotiaina. Vastustus oli niin voimakasta etten tuputtanut, ja muksut syö yleensä aamulla ja illalla erilaisia leipiä lisukkeineen, plus hedelmiä ja itsetekemääni jogurttia.

Ehkä viime vuosina on palannut noille vähän puuroinnostusta takaisin. Mut jos syövät, niin se puuro menee noilla vain marjojen kanssa, ja suolaa + voisilmä on oltava makua antamassa.
 
Meillä kaikki syö samaa aamupalaa ( tai mikä ruoka-aika ylernsäkin on). Paljon syödään puuroja marjoilla, siis kaikki, vanhemmat mukaan lukien. Toki ei aina.

Ei meillä ole ravintolalistaa mistä lapset voi poimia mitä milloinkin haluavat. Murot ym sokeripaskat on herkkuja joita syödään aniharvoi. Samoin suuri osa leivistäkin on nykyään niin ravintoköyhiä (jos ei itse tee) että saavat jäädä kauppaan.

Tällä lailla ollaan saatu kasvatettua monipuolisesti ja terveellisesti syöviä lapsia, jotka paljon tekevät (teinit) jo itsekin ruokaa, tietenkin koko perheelle. Kuten sanottu, meillä kaikki syö sitä ruokaa mitä on tehty.

Ja mikä jännintä, meillä ei ole tarttenut mitään pakottaa...koskaa. Kentie aikuisten avoin malli, yhteisessä ruokapöydässä?? Ei kaikki ole herkkua, eikä pidäkään. Siksi on viikonloput/juhlapyhät jolloin katetaan isompi kokonaisuus.
 
Meidän lapsiraukat itseasiassa usemmiten tykkäävät puurosta. Ja puuroja on erilaisia, samoin puuronkeittäjiä.
Eikä ole muuten muitakaan ruokia pitänyt pakottaa syömään, vaan ihan vapaaehtoisesti ovat syöneet. Olen pienestä saakka opettanut, että ruokailu on itsestäänselvyys, siihen ei tarvita mitään lentokoneleikkejä tai houkutteluja. Sitä syödään, mitä pöydässä on, joten ruokailu ei ole koskaan ollut meille mikään ongelma :)

Oikeasti en tajua, miten nykyisin niin monet äidit jaksavat leikkiä lapsilleen ravintolakokkia, jolta voi tilata, mitä milloinkin sattuu huvittamaan. Sitten paniikissa tarjotaan kymmentä eri vaihtoehtoa, jotta saataisiin nirsopetteri syömään.
Juuri näin. Ruokapöydässä syödään tarjolla olevaa ruokaa. Se ei ole pelleilykenttä joss jokainen vuoren perään ritisee mitä syö ja mitä ei. Pakko ei ole syödä, maistaa pitää. Jos tarjolla oleva ei kelpaa, sitten lähdetään pöydästä nälkäisenä.

Ihme sirkyksen moni järjestää ruokapöytään. Mä en vaan voi tajuta. Ilmeisesti meillä on asiat liian hyvin kun ravinnon kanssa on varaa näihin näytelmiin.
 
Ei ole pakko syödä kotona puuroa. Jotain kylläkin tarjolla olevista vaihtoehdoista ennen lähtöä eskariin/kouluun. Yleensä lapsi syö aamulla leipää ja lisänä jotain hedelmää tai marjaa. Muroja meillä ei ole oikeastaan koskaan, sokerijugurtteja harvoin. Puuro on aina vaihtoehtona, mutta taaperoiän jälkeen lapsi ei siitä ole oikein välittänyt.

Kun meillä on yökylässä lapsia, joista yksi tykkää puurosta ja kaksi muuta ei puuroa halua, keitän sen yhden puurolautasellisen mikrossa ja teen muille leivät. Mikrossa keitetään yleensä puurot vaikka useampikin sitä söisi, paitsi riisi- ja mannapuurot, joita ei kyllä aamupuuroina syödä (paitsi jouluna riisipuuroa).

Mutta äitini luona lapselle tarjotaan aina sekä aamu- että iltapalalla puuroa marjojen kera, silloin kun lapsi on siellä yökylässä tai illalla kylässä niin myöhään, että on iltapalan aika. Tavallaan se on siellä pakko syödä, koska muuta vaihtoehtoa ei tarjota. Ja siellä lapsi sen kyllä ihan suosiolla syö, on tottunut että siellä ei muuta anneta. Eikä "puuropakko" kuitenkaan tee sitä, etteikö lapsi haluaisi mummolaan yökylään. Ei hänellä kuitenkaan mitään kammoa ole puuroa kohtaan, vaikka valitseekin muuta, jos muuta on tarjolla.
 
Meidän lapsiraukat itseasiassa usemmiten tykkäävät puurosta. Ja puuroja on erilaisia, samoin puuronkeittäjiä.
Eikä ole muuten muitakaan ruokia pitänyt pakottaa syömään, vaan ihan vapaaehtoisesti ovat syöneet. Olen pienestä saakka opettanut, että ruokailu on itsestäänselvyys, siihen ei tarvita mitään lentokoneleikkejä tai houkutteluja. Sitä syödään, mitä pöydässä on, joten ruokailu ei ole koskaan ollut meille mikään ongelma :)

Oikeasti en tajua, miten nykyisin niin monet äidit jaksavat leikkiä lapsilleen ravintolakokkia, jolta voi tilata, mitä milloinkin sattuu huvittamaan. Sitten paniikissa tarjotaan kymmentä eri vaihtoehtoa, jotta saataisiin nirsopetteri syömään.

Onni onnettomuudessa, että lapsesi tykkäävät puurosta.
Minä en ole koskaan pitänyt puurosta, en lapsena enkä aikuisena ja olisin kyllä elänyt luonasi kurjan lapsuuden jos sitä inhotusta olisi pitänyt joka aamu vedellä naamaan.
Eiväthän kaikki aikuisetkaan pidä kaikista ruuista, miten lapset pitäisivät?
Minä rakastan ruokaa, syön monipuolisesti ja terveellisesti mutta silti minullakin on muutoma inhokkiruoka joista en kertakaikkiaan pidä.

Meillä ei pakoteta syömään mitään, mutta maistaa toki pitää.
Emme kuitenkaan syö samaa ruokaa joka aamu,ilta tai päivä.
Puuroakin on joskus, lapsen toiveesta.
Jos lapsi vihaisi puuroa, sitä ei hänelle tehtäisi.

Ruokavalion ollessa monipuolinen, saa lapsikin ehdottaa omia toiveitaan ja niitä lapsen toiveruokiakin sitten mahdollisuuksien mukaan tehdään.
Pääasiassa vanhemmat määräävät viikon ruokalistat, mutta on siellä seassa yksi tai kaksi lapsen toivettakin(jos ovat terveellisiä ja muuten mahdollisia) enkä silti koe että olisimme jotain sätkynukkeja.
 
Jos joku sanoisi nauttineensa aamiaiseksi kolme palaa kuivaa näkkäriä veden ja maitolasillisen kanssa ja olevansa taas tunnin päästä nälkäinen, kaikille olisi selvää, ettei se ollut riittävän ravitseva aamiainen pitkän yöpaaston jälkeen. Ei ihme jos sen jälkeen pitääkin syödä kohta uudelleen.
Lautasellisessa puuroa on saman verran energiaa kuin näissä näkkäreissä, mutta sillä on sellainen maine, että tällä mössöllä normaali ihminen jaksaa monta tuntia. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Minusta aamiaisen on aina oltava niin hyvä ja proteiinipitoinen ja täyttävä, että sillä jaksaa vähintään lounaaseen asti. Aamu on usein päivän kiireisintä aikaa kaikilla perheenjäsenillä. Loppupäivän voi sitten syödä kevyemmin, mutta aamulla tarvitaan energiaa. Jos kerran syö, niin syö sitten kunnolla. Säälittää lapset joiden vatsa kurisee jo pari tuntia ennen kouluruokaa, siinä voi miettiä mikä on se oppimisen taso kun verensokeri on alhainen, ja missä koomassa nämä lapset ja nuoret on sitten lounaan jälkeen. Aikuisetkin usein haukottelevat iltapäivän jos ovat syöneet liian nälkäisenä liian täyttävän lounaan, saati sitten lapset. Liian pitkä ateriaväli aamupäivällä kostautuu lisäksi usein iltapäivän makeanhimona. Aamulla vaan vatsa täyteen kunnon ruokaa niin loppupäivä menee paremmin.
 

Yhteistyössä