Mieheni exä on tämmönen.
Hän on oikeassa, muut ihmiset väärässä. Hän elää ja toimii oikein, muut kaikki väärin.
Hän ei varsinaisesti sano tätä ko. ihmiselle, mutta puhuu tästä lapsilleen, lastensa kuullen. Aiemmin tietysti myös miehelle, mutta kun nyt on vain lapset kuulemassa.
Esim. eräs nainen sai kaksoset. Perheen esikoinen sai jatkaa päiväkodissa. Tuolloin ei vielä ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta.
Exä ei saanut esikoiselleen paikkaa päiväkodista, vaikka perheeseen syntyi vauva.
Exä oli siis sitä mieltä, että ko. nainen on hullu, koska vain hullut saavat tämmöisiä erityispalveluita ja terveet ja normaalit eivät. Ja sanoi esikoiselleen, ettei tämä saa enää leikkiä tämän toisen lapsen kanssa, vaikka lapset oli hyviä kavereita keskenään. Lapsella oli ikää pari vuotta. Että aikaisin lapsi oppi.. syynä siihen, ettei oma lapsi saanut olla enää tämän hyvän ystävän kanssa, oli just se, että lapsen äiti, kaksosvauvojen äiti, on tämän exän mielestä hullu, eikä hän halua että oma lapsi on tekemisissä hullujen kakaran kanssa..
Edelleen tämä exä on sitä mieltä, että hänen lastensa isä kostaa ja juonii häntä vastaan, ja puhuu tästä lapsilleen. Hän haukuu ja arvostelee minua ja minun omia lapsia, sekä meidän yhteistä lasta, vaikkemme tunne toisiamme, en ole ikinä jutellut ko. naisen kanssa ja niin edelleen. Olen vain hänen entisen miehensä nykyinen vaimo. Enkä edes rikkonut heidän liittoaan.
Exä ei ikinä pyydä anteeksi mitään edes lapsiltaan, koska hän ei ole ikinä väärässä, hän on aina oikeassa. Muut ovat väärässä. Jos hän törmää toiseen ihmiseen, vaikka omaan lapseensa, vika on sen toisen: mitäs tulit siihen, mitäs olit edessä.
Ihana äiti-ihminen. :O