Onko teillä koskaan ikävä lapsuutta? :)

[tytsi-89]

Mulla on tosi usein, semmonen haikea olo, kun ajattelee lapsuutta :| Joskus kaipaan sitä aikaa, kun kaikki oli niin huoletonta Tähänastisessa elämässä lapsuus on ollut ainakin mulle se paras elämänvaihe, ensimmäiset 11-12 vuotta. Tulee aina niin lämmin ja hyvä olo, kun muistelee lapsuutta :heart: Varsinkin yläasteiässä ikävöin paljon lapsuuteen, nykyään harvemmin, kun on tullut paljon uusia kivoja kokemuksia, yläasteikä (13-15v ) on ollut mulle ehkä tyhmin vaihe...Nyt olen 18v ja tähän asti elämäni onnellisinta ja parasta aikaa on kyllä ihan selvästi ollut lapsuus, se on niin korvaamatonta aikaa. Olen miettinyt, että kumppanin löytäminen ja perheen perustaminen tulevaisuudessa saattaisi vetää vertoja lapsuudelle Onko näin? Osaatteko sanoa, mistä elämänvaiheesta olette nauttineet kaikista eniten? joka ikävaiheessa on tietysti hyviä ja huonoja puolia, joten vertailu voi olla hankalaa.

 

[Hö]

EI!

 

[Lontoon kukkuja]

Joo, mulla kanssa ikava lapsuutta. Olispa sita sillon osannut arvostaa. Mutta paljon ihanaa aikaa loytyy. Toinen asia aina nain joulun alla mika tulee mieleen niin se oli sita aikaa kun meidan perhe oli koolla eika tapeltu. Nyt oon kaikista kaukana :'(

 

[Orion-]

No tavallaan joo. Sillon oli niin paljon helpompaa kuin nyt. :|

 

[vieras]

no etpä sinä ap vielä muusta tiedäkään kuin lapsuudesta.
itse en osaa asiaa edes nuin ajatella. kaikessa kun on omat hyvät hetkensä. nyt onnellinen kolmekymppinen.

 

[jkö]

No en kyllä kaipaa takaisin lapsuuteen, höh. Siis parasta aikaahan elän nyt, tällä hetkellä. On rakas, on koti, on työpaikka, on rahaa. Saa tehdä mitä haluaa, milloin haluaa. Kukaan ei katso kieroon.

Mutta kai minäkin 18-vuotiaana (oh niitä aikoja) haikailin milloin minnekin.

 

[Pyryharakka]

No kyllä sitä välillä tulee ikävöityä.Silloin olis vielä äitikin elossa ja kaikki oli tosiaan paljon helpompaa ja huolettomampaa.Mulla oli mun mielestä ihana lapsuus.

 

[mamma-73]

Ei ole tippaakaan ikävä lapsuutta. Oma, itsenäinen elämä on ihanaa. Saa ite päättää ja tehdä omat valinnat. Parasta todellakin on lapsen syntymä. Mun elämä alkoi vasta silloin.

 

[pienenhetken]

ei ole ei mun lapsuudessa mitään vikaa ollut,mutta en silti haluis kääntää kelloa taaksepäin...

 

[tytsi-89]

no etpä sinä ap vielä muusta tiedäkään kuin lapsuudesta.
itse en osaa asiaa edes nuin ajatella. kaikessa kun on omat hyvät hetkensä. nyt onnellinen kolmekymppinen.

Lapsuudesta ja nuoruudesta =) En mä ainakaan ole kokenut eläväni lapsuutta viiteen kuuteen vuoteen.

 

[Gloria]

ei ole, todellakaan :/ melkein pelkkiä ikäviä muistoja.

 

[Puolukka]

En enää. Sinun ikäisenäsi ja esim. yläasteikäisenä kyllä vielä, mutta nykyään tuntuu hyvältä olla aikuinen.
Minullakin oli erittäin onnellinen ja hyvä lapsuus ja kaipasin pitkään sen huolettomuutta ja leikkejä, mutta parisuhteen ja lapsien myötä olen alkanut ymmärtää aikuisuuden hyvät puolet ja olen erittäin onnellinen näin. Olen tyytyväinen kolmekymppinen.

 

[Honostooppari]

On, kesällä paistoi aina aurinko ja talvella oli (paljon) lunta

 

[Eestlanna Savanna]

ON |O |O !

 

[tytsi-89]

:wave:

 

[Nyynä]

on ja ei

 

[NPOK]

ei oo. todellakaan.

 

[MUKSU1]

Kyllä sitä aina sillon tällön haikeena muistelee..sillon ei maailman murheet painaneet..

 

[sibelius79]

joskus tavallaan mutta tarkemmin ajateltuna ei :saint:

 

[Huopatossu]

EI

 

[Peikkopojan Kylkiluu]

Toki on ajoittain.

 

[Keittiönoita]

Aika ajoin. Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä useammin. Ja just sitä lapsuutta, kun oli alle 10 v.

 

[Valaja]

Ei. Ei se niin kivaa ollut, eikä huoletonta. Päin vastoin.

 

[kriztina83]

kyl siinä mieles on et kun se juuri oli huoletonta.. mut ny taas osaa ne huolet ja murheet ottaa vastaan vaikka välil vaikeeta onkin.. et 50%-50% on ja ei.. mut jos mahis annettas et haluisinko päiväksi palata sinne, ni kyl voisin, PÄIVÄKSI! =)

 

[vieras]

toisaalta joskus on, olihan niitä ihania hetkiä, mutta tasapainoton koti, tappelevat ja ongelmaiset vanhemmat... onneksi nyt voi elää ilman pelkoa.