Onko teidän vanhemmat vahtineet teitä silmä kovana, kun olette olleet lapsena rannalla?

Olen syntynyt vuonna 1986 ja kyllä on vanhemmat vahtineet todella tarkkaan lapsena. Äiti valvoi kokoajan ja kyttäsi kuin haukka rannasta aina puuttuen jos meinasimme edes toimia vedessä väärin. Taisin olla 11 vuotias kun pääsin rannalle ilman häntä. Silti hän opetti, ettei rannalla siltikään yksin mennä, vaan kaverin kanssa ja muistutti lähtiessä järjen käytöstä j vaaroista vedessä. Uimaan opin mielestäni 5 vuotiaana, ala-asteen uimatunneilla osasin jo uida

 

Kyllä mua vahdittiin, muttei onneksi oltu ihan iholla kiinni koko ajan tai noudatettu mitään "8-vuotias saa olla maksimissaan 8 metrin päästä valvojastaan" tai "lapsi aina rannan ja aikuisen välissä "- sääntöjä, sillä niistä tuskin olisin tykännyt kun halusin pulikoida kunnolla

Kehotettiin uimaan rantaviivan suuntaisesti, ja kuulemma 1-3 v iässä sekä mulla että veljellä pidettiin aina pelastusliivejä kun oltiin mökkilaiturilla.

Meillä oli saaressa kesämökki, ja aika vapaasti saatiin siellä isompana (9-11 v) soudella kumiveneellä ja soutupaatilla, seilata lautalla (sellainen oli rakennettu veljelle), jne. Aina joku kuikuili rannasta käsin missä me ollaan, ja jos mentiin kauas niin piti olla liivit päällä.

Uimahallissa sain käydä kavereiden kanssa 9-vuotiaana ilman aikuista, sen muistan. Uimaan opin kunnolla sinä kesänä kun olin melkein 6 v.

 

Joo Molemmat vahti rannalla silmä kovana, ettei vaan hukuta. Ja nyt olen heille tosi kiitollinen siitä, että niin tekivät. Itsekin vahdin lapsiani jatkuvasti. En päästä kumpaakaan silmistäni hetkeksikään.

 

Ei, eivät ole. Aika pienestä olen ollut yksinkin rannalla. Kerran olen pelastanut yhden noin 6-vuotiaan kaverini hukkumasta, itse olin kahdeksan. Ei ollut vanhempia mukana.

 

Eivät ole. Käskettiin uimaan rantaa pitkin, ei selälle päin, ja huolestuivat kyllä jos ei mukulaa näkynyt pitkään aikaan . Mutta omaa järkeä on saanut opetella käyttämään pienestä asti, ja se on HYVÄ.