Onko tapana että lapsi ostaa äidilleen lyyran kun pääsee ylioppilaaksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "jjjjj"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="a.p";26278156]Asenne? Jos olisit minun tilanteessa tuskin itsekään haluaisit sitä innolla ostaa. Kun sulta vaaditaan kaikki, tuhkatkin pesästä, mutta vastaan ei tulla juuri koskaan. Sinulle kuuluu kaikki etiketit mutta hän saa mennä mistä aita on matalin.
Sitten vielä nyökytellään tietävän näköisenä, että kyllähän mammalle kuuluu lyyrat kustantaa ja itse ei kuitenkaan missään nimessä voida auttaa juhla-asioissa, eikä lakissa tai muussakaan. Enkä sitä ole edes pyytämässä, mutta ilmoitti tämän jo ennen kuin edes juhlista oli puhetta.

Vieläkö sitä mieltä että mun asenne on huono?[/QUOTE]

Harmillista! Minä kyllä tuossa tilanteessa jättäisin ostamatta lyyrat.
 
[QUOTE="a.p";26278156]Asenne? Jos olisit minun tilanteessa tuskin itsekään haluaisit sitä innolla ostaa. Kun sulta vaaditaan kaikki, tuhkatkin pesästä, mutta vastaan ei tulla juuri koskaan. Sinulle kuuluu kaikki etiketit mutta hän saa mennä mistä aita on matalin.
Sitten vielä nyökytellään tietävän näköisenä, että kyllähän mammalle kuuluu lyyrat kustantaa ja itse ei kuitenkaan missään nimessä voida auttaa juhla-asioissa, eikä lakissa tai muussakaan. Enkä sitä ole edes pyytämässä, mutta ilmoitti tämän jo ennen kuin edes juhlista oli puhetta.

Vieläkö sitä mieltä että mun asenne on huono?[/QUOTE]

Joo. Itse kun valmistuin ylioppilaaksi, olin vastasyntyneen tytön äiti eikä rahaa todellakaan taloudessa ollut liikaa. Mun mielestä lyyra on ihana symboli, joten mielelläni ostin kaiken muunkin lisäksi.
 
Aikanana kun pääsin ylioppilaaksi en ostanut lyyaa. En ollut ikimaailmassa kuullut moisesta tavasta, eikä sen vuoksi olisi mitenkään juolahtanut mieleenkään. Olin pienehkön suvun ensimmäinen ylioppilas vuosiin, serkut kun ovat yli 10 vuotta vanhempia.
Monta vuotta myöhemmin äitini sitten katkerana nilitti, että en edes lyyraa ostanut. Silloin ensi kertaa edes kuulin koko tavasta.
 
[QUOTE="a.p";26278227]Voi jumalauta, enkö sanonut jo ettei se raha vaan se perjaate. Sanoin vissiin jo kolmesti?![/QUOTE]

Joo unohdin :)

Asenne sulla ei ainakaan ole kohdallaan. Miksi ylipäätänsä pyydät apua keskustelupalstalta, jos täytyy olla niin töykeä?
 
[QUOTE="Peekoo";26278355]Eikö ketään muuta häiritse että tämä ylioppilas kirjoittaa koko ajan 'perjaatteessa'... ?[/QUOTE]

Onpa nolo virhe minulta! Hyi, kirjoitin aikaisemmin myös aijon. :D
Sitä ei yhtään ajattele kun pikakirjoittaa jotain samalla kuin syö, seliseli. =)
 
[QUOTE="a.p";26278264]Sinä aloit minua tuntematta arvostelemaan asennettani, vaikka äidilläni on asenneongelmia vaikka millä mitalla, siksi tämä vaatimus ärsyttääkin.[/QUOTE]

Jos äitisi on tuollainen niin älä osta sitä lyyraa hänelle, koska silloin ei ole sitä ansainnut. Sehän annettaan mm. hyvästä kasvatuksesta ja huolenpidosta ja vaikuttaa ettet ole sitä äidiltäsi saanut?
 
[QUOTE="a.p";26278370]Onpa nolo virhe minulta! Hyi, kirjoitin aikaisemmin myös aijon. :D
Sitä ei yhtään ajattele kun pikakirjoittaa jotain samalla kuin syö, seliseli. =)[/QUOTE]

No ok ok, selitys hyväksytty =)
 
[QUOTE="a.p";26278410]Käyttäydytkö mielestäsi paremmin tässä ketjussa kuin minä?! :O
Lopeta jo kiusaaminen.[/QUOTE]

Joo no nyt viimeistään selvisi, että olet provo! :) Hyvää illan jatkoa sinulle.
 
Aina sitä oppii palstalta uutta. En ollut kuullutkaan, että lapsen pitäsi ostaa äidilleen lyyra. Äitini osti lyyran itse. Sinänsä en ymmärrä, miksi lyyra pitäisi ostaa. Jos omat lapseni kirjoittavat ylioppilaaksi, niin tuskin tulen hankkimaan lyyraa.
 
Mä en ostanut aikoinaan äidille lyyraa eikä mun velikään. Mun kaksi vanhinta lasta ei ostanut mulle lyyraa enkä ole pyytänyt nyt uuttakaan abia ostamaan. Mä en ymmärrä koko lyyrajuttua. Juhlat olen järjestänyt lapsilleni ja järjestän taas, samoin juhlavaatteet olen heille ostanut.
 
Minä en ole edes tiennyt koko lyyrasta tai tavasta :D
Olin 18 kun kirjoitin ylioppilaaksi, kirjat ja oman asuntoni vuokrat maksoin itse, tein 2 osa-aikaista työtä. Lakin sain ylioppilaslahjaksi äidin työkaverilta josta oli tullut minulle läheinen. Juhlista kävivät pienimuotoiset kahvittelut vanhempien luona, alle 10 ihmistä.
 
[QUOTE="jjjjj";26277967]Äitini haluaa siis sellaisen ja mietin mikä tapana?
Hän ei ostanut lakkiani vaan jouduin kustantamaan sen itse, kuuluuko olla näin? Mitä tekisitte, ihan mielenkiinnosta kyselen. :)[/QUOTE]

Ainakin täällä se on tapana, ja näin toimin itsekin - tosin parikymmentä vuotta sitten... :-))
 
Kun valmistuin ylioppilaaksi, isäni osti lyyran äidilleni, minä en tiennyt noista tavoista mitään, mutta asia oli äidilleni tärkeä... Kun tyttäreni valmistuivat ylioppilaiksi , sanoin heille hyvissä ajoin, että minulle ei tarvitse ostaa lyyraa. Jos en olisi sanonut, he tuskin olisivat edes tienneet tuosta tavasta, mutta sanoin, koska en halunnut, että kuulevat muualta jälkeenpäin ja miettivät, olisiko pitänyt. Minä en tykkää lyyrista :) Ja vanhempani järjestivät minulle juhlat ja minä kustansin tyttärilleni puvut ja juhlat, tytöt kyllä auttoivat kovasti järjestelyissä.
 
[QUOTE="Peekoo";26278355]Eikö ketään muuta häiritse että tämä ylioppilas kirjoittaa koko ajan 'perjaatteessa'... ?[/QUOTE]

Tällä palstalla on ennenkin kirjoitellut joku harmaa, joka kirjoittaa "perjaatteessa". Oon sen verran kielipoliisi ja pilkunviilaaja, että toi häiritsee tosi paljon ja meinasin juuri huomauttaa samasta asiasta. Kai tuo sitten on yleistä, kun nykyään on muutenkin nuorten äidinkielen osaamisen taso laskenut aika reippaasti.
 

Yhteistyössä