Onko tämä rakkautta....

[Mietin vaan]

En tiedä onko tämä rakkautta? Mistä sen tietää? Jotkut ihmiset puhuu, että kun on rakastunu niin leijuu pilvissä? Leijutteko te rakastuneet ihmiset pilvissä? Itse en. Tapasin miehen, jonka luo aika nopeasti muutin. Jo viikon sisällä huomasin hänen vikoja, pieniä sellaisia, jotka olen hyväksynyt sillä perusteella, että eihän niin täydellistä ihmistä olekkaan joka kaikki mun ihannemiehen vaatimukset täyttäs? Nyt mietin onko tämä rakkautta? Kaikki asiat sujuu hyvin eikä riitoja ole. Hänen kanssa on mukava ja turvallinen olla, luottamus pelaa enkä voi valittaa mistään. Sängyssä asiat hyvin, vaikkei miehellä "superman"-kroppaa. Nauretaan toisten jutuille, kokataan, lenkkeillään, käydään kaupassa ja jopa vaatekaupoissa ilman kitinää. Sitä vain, että onko tämä nyt sitä rakkautta?

 

[pilvistä]

En tiedä onko tämä rakkautta? Mistä sen tietää? Jotkut ihmiset puhuu, että kun on rakastunu niin leijuu pilvissä? Leijutteko te rakastuneet ihmiset pilvissä? Itse en. Tapasin miehen, jonka luo aika nopeasti muutin. Jo viikon sisällä huomasin hänen vikoja, pieniä sellaisia, jotka olen hyväksynyt sillä perusteella, että eihän niin täydellistä ihmistä olekkaan joka kaikki mun ihannemiehen vaatimukset täyttäs? Nyt mietin onko tämä rakkautta? Kaikki asiat sujuu hyvin eikä riitoja ole. Hänen kanssa on mukava ja turvallinen olla, luottamus pelaa enkä voi valittaa mistään. Sängyssä asiat hyvin, vaikkei miehellä "superman"-kroppaa. Nauretaan toisten jutuille, kokataan, lenkkeillään, käydään kaupassa ja jopa vaatekaupoissa ilman kitinää. Sitä vain, että onko tämä nyt sitä rakkautta?

En enää muista millaista on leijua rakastumisen endorfiini-huumassa. Pilvestä tulee väkisinkin mieleen lauantain Frasier-tv-jakso. Niles kärsi siitä, että murrosiän kuohuntavaihe jäi väliin. Hän halusi ottaa vahingon takaisin ja söi marihuanakakkua. Pahaksi onneksi vanha isä ehti ensin. Poika luuli olevansa pilvessä eikä pitänyt isänsä sekoilua ollenkaan omituisena. Huvittavin kohtaus oli, kun Ellie koira esiintyi telkkarissa.

Kyllä minusta ap. on selvästi rakastunut tai sitten mies on enemmän pihkassa. Jos mies lähtee vapaaehtoisesti shoppailemaan naisen kanssa, niin juttu on kuin suoraan Nyt-lehden sarjakuvasta Naisen kanssa. Lainaus viimeisestä puhekuplasta: "Koska parisuhde ei useinkaan saa läheskään 100 % kummankaan sisäisistä äänistä, suhteen kannatuslukemia ei ole tapana kesken suhteen julkaista."

 

[iivis]

Olen ollut elämässäni kaksi kertaa rakastunut, ja kummallakin kerralla se kyllä tuntui juuri siltä leijumiselta: kun edes ajattelee toista, alkaa sydän pamppailla ja hengästyttää. Ja jos toisen näkee yllättäen, henki salpautuu. Kahdestaan ollessa muuta maailmaa ei edes muista, on vaan se toinen siinä lähellä ja sen ihanat hiukset ja mukava ääni ja jumalaiset silmät ja hirveä hellyydenkaipuu. Että kyllä se rakastuminen minusta tuntui siltä, että siinä pää pehmeni ja tuli ihan pöljäksi Minuun vaikutti myös sillä tavalla, että ei vaan kertakaikkiaan mistään muusta tullut mitään - sen kultipuppelinsa kanssa halusi viettää 24 tuntia vuorokaudessa. Ei tahtonut oikein työtkään sujua ja muu menetti merkityksensä. Että oli vaan sellainen tyhmä hymy päällänsä koko ajan. Mutta eiköhän jokainen koe rakkauden eri tavalla - eiväthän kaikki välttämättä rakastu niin, että maailma menee kertaheitolla volttia, voivathan toiset olla hiljaisempaa lajia. Minä kuuluin kyllä siihen "jalat alta, rakkaus tulee"-ryhmään.

 

[pilvistä]

"Minä kuuluin kyllä siihen "jalat alta, rakkaus tulee"-ryhmään."

Palaan vielä tähän viestiketjuun. Ihmettelen, kun tähän ei ole enemmän vastailtu.
Ihan mukava aloitus.

Minullakin on tuollaisia leijuntakokemuksia, jos tarkemmin muistelen. En pitänyt noista tuntemuksista. Jalat pidän tukevasti maassa. Ulkona on liukasta ja kenkä vippasi aamulla vaikka alla oli tuliterät liukuesteet. En enää halua lasarettiin liukkaiden takia. Jos miehetkin vievät jalat alta ja pää pehmenee, niin voi tokkiinsa...

 

[Maan päällä]

Pilvissä on leijuttu, silloin nuorena ja uutena. - Hitto, millaisella kolinalla sieltä tulee alas.

Sen jälkeen, kun ymmärsin rakastua "hallitusti" jalat maassa ja havaintoja tehden, kumppani on tullut aina vain rakkaammaksi. Kun ei ole tarvinnut jälestäpäin havaita, että täysi sontiainenhan se olikin, kuten kävi pilvissä leijuessa.

Leijuntaa ei silti kannata unohtaa. Sitä kannattaa harrastaa vähemmän vaarallisissa lajeissa kuten riippuliidossa.

 

[Minun valintani]

Minulla ei koskaan tullut mitään, leijuntaa tai muutakaan vastaavaa.

Tottakai pidin miehestäni jo silloin kovasti, ja välitin, mutta kyllä ne järkisyyt olivat ne, joiden perusteella hänet valitsin.

Ja ihan hyvin on mennyt, lapsilla rehti ja reipas isä, ja minulla kunnon aviopuoliso, eikä mikään tuuliviiri...

 

[yks]

Aloittajalle: ei ole rakkautta.

"Ihan mukavaa" ei ole sama kuin että haluaisit olla vain ja ainoastaan tuon kanssa. Voithan siihen vielä rakastua, mutta sitä ennen sinun tulee selvitä tuosta tunteesta "tätäkö tämä on kun ei tunnu miltään".

Kuulostaa että mies on ylikiltti ja jopa hissukka, tekee kaiken mitä sinä haluat (shoppailee), mutta se ei vaan riitä sinulle. Ehkä kaipaat toisenlaista puolisoa?

Mieti, oletko iloinen kun näet nykyisesi, oletko iloinen kahdekeskisestä illasta vai tuntuuko siitä puuttuvan jotain... Mieti erilaisia tilanteita ja tunteita, kenen haluaisit olevan mukana ja millaisia tunteita herättää. Jos kuitenkin valitset aina miehesi, niin kannattaa jatkaakin omia tunteitaan kuunnelle. Teillä voi olla myös hyvä elämä edessä, kun pääset eroon omasta epävarmuudestasi?

 

[Inhorealisti1]

Joku huomattavasti minua nokkelampi on aikoinaan todennut, että rakkaus on kuin orgasmi. Jos ei ole varma sen kokemisesta, sitä ei sitten ole kokenut. Sitä kun ei voi olla huomaamatta. Yhdyn edelliseen ja luulen, että AP on aloittanut "ystävyysliiton", joka loppuu, kun nurkan takaa ilmestyy pään pilviin tempaiseva mies. Senkään vaihtoehdon kestävyydestä tosin ei ole takeita.

Toinen nokkela on sanonut, että rakkaus on kuin pata nuotiolla. Länsimaisessa romanttisessa liitossa roihu on niin kuuma, että soppa kiehuu helposti yli. Muualla edelleenkin yleisissä, järjestetyissä liitoissa soppa on ensin kylmää, mutta lämpenee vuosien saatossa.

Oma soppamme vaimon kanssa on toistaiseksi pysynyt kattilassa.

 

[miisukka]

Kyllä minulle kävi niin, että 14-vuotisen suhteen jälkeen eksäni kanssa jalat lähti nyksäni edessä kuin virran vieminä. Järki sumeni kertaheitolla. Eksän kanssa en ainakaan muista koskaan kokeneeni mitään vastaavaa. hän vain silloin aikanaan sattui sopivasti olemaan kohdalla, piti minusta ja minä hänestä. Mitään suurta intohimoa en muista, vain tasaista, turvallista tykkäämistä. Ja se oli ihan kivaa silloin aikanaan. Mutta sitten tämä nykyinen mieheni astui eteeni tummine silmineen. Kipinöiden sinkoilu oli heti molemminpuoleista. Vatsa meni sekaisin, kädet tärisivät jännityksestä niin että hävetti aina sattumalta-ja sitten myöhemmin tarkoituksella- tavatessamme. Nälkä hävisi, ruoka ei maistunut. Laihduin 10, mieheni-silloinen ihastukseni- 15 kiloa hujauksessa. Pärjäsin mainiosti 4 tunnin yöunilla. Kaikki ihmettelivät kaunistunutta olemustani. Työstä ei tullut mitään. Kaikki ajatukseni pyörivät vain HÄNEN ympärillään. Milloin, missä seuraavaksi tavattaisiin? Ikävän saattoi ajoittain tuntea ihan fyysisenä pienenä kipuna. Kun sitten aloitimme suhteen, ja myöhemmin seksisellaisen, seksi oli taivaallista. Minä jo itseäni frigidiksikin epäillyt nuori nainen puhkesin uuteen kukkaan. Sain ensimmäisen yhdyntäorgasmini. Menin uudestaan järjiltäni. En ollut koskaan tiennyt, edes kuvitellut että kahden ihmisen välinen suhde voi ikinä olla tällainen.

Tuota aikaa muistellen taisin olla melkoinen idiootti Olen vieläkin rakastunut mieheeni, tunnetilat ovat vain tasoittuneet, mutta parempaan päin. Tuskin tuollaista huumaa kauhean kauan kukaan kestää.

Luulen ap että sinulle käy kuten minulle kävi; sinulla on ihan kivaa nykyisesi kanssa kunnes HÄN kävelee sinua vastaan. Jossain HÄN on vain sinua varten...

 

[oytrioopr]

Äkkirakastuminen tai pilvissä leijailusuhteeet ei kestä. Mutta hitaasti alkava ystävyys muuttu rakkaudeksi ja on kestävä.

 

[miisukka]

Äkkirakastuminen tai pilvissä leijailusuhteeet ei kestä. Mutta hitaasti alkava ystävyys muuttu rakkaudeksi ja on kestävä.

Äläpäs nyt heti masenna! Pilvistäkin voi laskeutua alas järkitasolle kun ihana ensihuuma tasaantuu. Keskustelin juuri äskettäin liki kahdeksankymppisen leskirouvan kanssa. Hän rakastui aikoinaan tulisesti oman oppilaansa kanssa, ja asia oli tuohon aikaan katastrofi. Heidän avioliittonsa kesti miehen kuolemaan asti onnellisena. Siinäpä meille mallia !

En toki väitä etteikö hyvä ystävyyskin voisi hitaasti aidoksi rakkaudeksi kypsyä. Minun hyvä ystävyyteni ex-mieheni kanssa kypsyi myöskin rakkaudeksi, mutta sisarukselliseksi sellaiseksi.

Rakastumisia ja tapoja rakastaa taitaa olla yhtä monta kuin maailmassa pariskuntia.

 

[tuli.]

Kyllä se äkkirakastuminenkin voi kestää. Mieleeni on jostain syystä jäänyt Johannes Virolaisen ja Kyllikin rakkaustarina. Heidän onnellinen liittonsahan kesti Johanneksen kuolemaan asti.

Tuo Inhorealistin mainitsema "kuumasoppa" ajatelma on ainakin Afganistanissa käytössä. Asiasta keskustelivat jokin aika sitten Kotisatama-ohjelmassa J.Selin Afgaanivieraineen.

Lienee mahdoton tutkia, kumpi kestää varmemmin, hitaasti lämpenevä vai kerralla roihahtava rakkaus. Jotenkin soisin kaikkien kokevan rakkauden kaikkivoipan huumaavan voiman... kuten sen orgasminkin

 

[Rosetta]

Minä kyllä olen kokenut sitä leijumista useammankin kerran, kolme kertaa olen rakastunut kunnolla ja ihanaa on ollut. Kaikki suhteeni ovat kuitenkin päättyneet eroon...

 

[*rakkauspakkaus*]

on muuntuvainen kuin muovailuvahaklöntti. Kun sitä lämmittää vähän käsissä pyöritellen, niin se on taipuisampaa ja helposti käsiteltävää.

 

[samaaaaaaaaaa]

Haluan mielummin leijua pilvissä kuin tutustua johonkin tyyppiin josta saa olon " hei,kiva olla sun kaa,kaikki sujuu meillä hyvin joo..huodan yhdessä kahvia käydään yhdessä kaupassa shoppaillaan jne jne..
mutta, vetovoima puuttuu! moista suhdetta en halua!
" "Minä kuuluin kyllä siihen "jalat alta, rakkaus tulee"-ryhmään."
niin minäkin!
En mä muuten ketään edes koske tai huoli!