Onko tämä kunnollisen äidin käytöstä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja anonyymisukulainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

anonyymisukulainen

Vieras
Olen tämän perheen sukulainen ja tulin käymään tänään heillä kylässä kun nuorin lapsi 11v juhli päättäreitänsä. Tämä äiti ei ollut mennyt lapsen kevätjuhlaan, koska oli liian krapulassa mennäkseen oli juhlinut aamunpikkutunneille asti.

11vuotiaan isosisko 17v oli mennyt kevätjuhlaan ja pitänyt tästä lapsesta huolta 2päivää kun äiti oli rellestämässä. Isää ei ole kuvioissa. No toinen asia mikä pisti merkille oli se, ei v* kun oli kireä ilmapiiri siellä kotona, tämä äiti huus vanhimmalle tyttärelleen sanat laidasta laitaan, huoritteli, nöyryytti ja aliarvioi paskaksi ihmiseksi, jonka pitäis muuttaa pois kotoaan, vaikka isänsä luokse. Isä siis ei koskaan ole ollut läsnä, joten minun mielestä asia ei tule tuossa iässä enään kuulonkaan, koti on vielä äidin luona kunnes saisi oman asunnon.. Ei tämä tyttö ole syyllinen siihen mitä hänen isänsä tekee, tai kuka hän on.

Siinä vaiheesa itse puutuin asiaan, ja sekö vasta tilannetta pahensi entisestään sai siinä muutkin (taas) kuulla kunniansa.. Juttelin tän mun 17v sukulaistytön kanssa, niin hän kerto että tätä tapahtuu melkeen joka viikko. Tytön oma äiti haukkuu ja nöyryyttää, vaikka itse käy lie millon "juhlimassa", hänellä ei hyvä viinapää sit olekkaan, vaan joskus tulee kuulemma riehumaan kotiin kunnon humalassa ja haukkuu tätä tytärtä millon mistäkin syystä. Tolla perheellä on jo muutama sosiaalitantta ollu kyläilemässä ja tapaamisia ollu. Mä huomaan et tämä vanhin tytär on aika ahdistunut tilanteesta ja se näkyy hänen käytöksessäänkin... No mitä mieltä te tästä olette, mikähän olis kunnollinen ratkaisu tähän tilanteeseen?
 
Mun silmissä toi alkaa jo olemaan henkistä väkivaltaa. Tämä äiti siis ei milloinkaan syytä itseään mistään, vaan ettii syypäätä tilanteisiin/omiin tekoihinsa. Huutaa että "te lapset olette pilanneet mun elämän" tossa perheessä tämä vanhin tytär(17v) on nähnyt pikkulikasta asti (7v) kodin sisäistä väkivaltaa(-ei lapsiin kohdistunutta) ja itsetuhoisuutta. 4vuotta sitten kuoli toisen lapsen isä. Se voi olla yksi syy tähän äidin käytökseen, mut ei kai sitä pahaa oloa pitäisi lapsiin purkaa.
 
No se siinä onkin, tästä perheestä on jo tehty muutamaan otteeseen lastensuojelu ilmoituksia, en mä haluaisi että lapset laitokseen lähtis. Mutta jos tätä asiaa vois jotenkin muuten hoitaa, otan neuvoja vastaan tilanteesta tajuavat.....
 
Hirveä tilanne, ei aavistustakaan, mitä pitäisi tehdä. Pystytkö jotenkin tukemaan noita lapsia enemmän? Ottamaan heitä esim. viikonlopuksi yökylään tai keskusteluapua tai ottamaan äidin tiukkaan puhutteluun?
 
Hyi kauhea. :o Lapsiparat.

Sun kannattais olla sellasena turvallisena aikuisena noille lapsille, tukea ja osoittaa rakkautta ja lämpöä.
Saada lapset sisäistämään se tosiasia, ettei heissä ole mitään vikaa, vaan heidän äidissään.
 
Kyllä mä nuorinta joskus kyläilemään otan, aina sillonkun on rahatilanne kunnossa. Vanhempi tytär ei taas ole innostunut lähtemään syystä tai toisesta.. No, onhan tuota moneen otteeseen puhuttu tän äidin kanssa mutta ei, aina on joku syy tai syyllinen sille mitä hän tekee. Valitevasti aika usein kohde tämä vanhin tytär. Yksinkertaisesti tällä äidillä ei riitä ymmärrystä tajuamaan muiden mielipiteitä, ainakaan huutamatta täyttä kurkkua. Toki jos joskus hänelle joku jotain sanoo, senjälkeen kylpee itsesäälissä "Niin kun olen tälläinen paska äiti." Mä todella toivon että tämä vanhin tytär ei ota tuosta äidistä mallia tulevaisuudessa.
 
Voisko tuollw äidille ehdottaa käymistä psykiatrilla? kuulostaa epävakaalta persoonallisuushäiriöltä mun mielestä. Pääsisi keskustelemaan asioista ja saisi hoitoa tuohon häiriöön. Tai ellei ole häiriötä niin ainakin saisi keskustella asioistaan.
 
Ei kuulemma tule terapiat sun muut kuuloonkaan. Kuulemma pahentais vain entisestään asioita. No, niin kauan kun mä oon tuntenu tän perheen äidin niin hän on ollut aika agressiivinen ja joskus ei edes tajua mitä huutaa/ tai kuinka ne sanatkin voi satuttaa ja sit vikaa etsitään aina muista. On tässä äidissä toki hyviäkin piirteitä, mut niistä mä en tullutkaan juttelemaan vaan just näistä ongelmista perheen sisällä. Voin kuvitella et kyllä se on raskasta kasvattaa lapsia yksin mutta ei ryyppääminen ja kännissä riehuminen ainakaan paranna asiaa, eikä herkässä iässä olevan tyttären jatkuva haukkuminen ja nöryyttäminen lie mistäkin asiasta. Tää vanhin perheen tytär on muuttunut aivan kauheesti parin vuoden sisällä. Enää ei opiskelut kovin kiinnosta, välillä saa just kanssa jotain raivareita niin että kyllä varmasti koko talo raikaa ja huonekalut lentelee. Eipä ole vaikeaa arvata mistä on tän käytösmallin oppinut.
 
Kyllä mä nuorinta joskus kyläilemään otan, aina sillonkun on rahatilanne kunnossa. Vanhempi tytär ei taas ole innostunut lähtemään syystä tai toisesta.. No, onhan tuota moneen otteeseen puhuttu tän äidin kanssa mutta ei, aina on joku syy tai syyllinen sille mitä hän tekee. Valitevasti aika usein kohde tämä vanhin tytär. Yksinkertaisesti tällä äidillä ei riitä ymmärrystä tajuamaan muiden mielipiteitä, ainakaan huutamatta täyttä kurkkua. Toki jos joskus hänelle joku jotain sanoo, senjälkeen kylpee itsesäälissä "Niin kun olen tälläinen paska äiti." Mä todella toivon että tämä vanhin tytär ei ota tuosta äidistä mallia tulevaisuudessa.

Puhut sille äidille suoraan, ja jos aloittaa tollaisen "niin kun olen tällainen paska äiti"- itsesäälimarinan, niin toteat vaan että siltä se nyt ikävä kyllä näyttäisi, että todellakin olet paska äiti. Ja sille pitäisi nyt tehdä jotakin, sillä sun lapsesi kärsivät.
 
Aikamoiselta narsistilta kuulostaa...Mä tiedän, kun olen itse elänyt narsistin kanssa. vikaa etitään muista, syytetään toisia haukutaan yms. mut toi on erittäin väärin et lapset joutuvat tollaista kokemaan, toivottavasti ei jää mitään käyttäytymismalleja/traumoja noista väkivalta tilanteista,itsetuhoisuuden näkemisestä yms haukkumisesta. Mä tiedän yhen tollasen perheen, ja sen vanhin tytär joka täyttää 18, on kanssa muuttunut huomattavasti käytökseltään. muistan kun nuorempana oli tosi eläväinen ja kiltti. Nykyään yrittää peitellä kodin sisällä olevia ongelmia (-suojelee äitiään), käytös impulsiivista ja päihteet kuvioissa. kiitos lienee kenen.
 
Mä olen elänyt tuollasessa perheessä mistä aloittaja kerroit. Isä ei ollut läsnä, läheinen kuoli ja äiti oli kyllä joskus ihana mutta se on jäänyt mieleen tähän päivään asti miten hän mulle puhui ja käyttäyty ja alkoholi maistu ja sittenhän sitä sain kuunnella miten hirveä ja paska ihminen ja ylipäätänsä kuinka hän vihaa minua yms. Olen nyt 18 vuotias nuori nainen. Sillonkun olin 15-16vuotias, se satutti tosi paljon ja mulla tuli päihteet mukaan kuvioihin. Mä olin jotenkin välinpitämätön ja koulukaan ei kiinnostanu enään just ja just pääsin 9 luokalta pois avutetuin keinoin. Mut se, miten mä olen nähny miten isä hahmo käyttäytyy ja miten äitini niitä kohteli, on saanut mut olemaan epävarma itestäni, en pysty luottamaan tai olemaan täysin oma itseni. en oo tottunut mies henkilöihin mun elämässä muutakun ohimenevinä vaiheina lapsena. ja joskus nuorempana tuli huomiota haettua vähän liikaa... mä muistan miltä kaikki tuntu sillon nuorena. ei tarvittu fyysistä väkivaltaa vaan henkinen väkivalta toi paskaa niskaan senkin edestä.
 
Ei ole ei, mutta itse et voi asialle juuri mitään tehdä, kun lastensuojelukin on jo kuvioissa. Äidille saarnaaminen tuskin auttaa, harva sietää kritiikkiä saati muuttaa tapojaan jonkun sukulaisen mielipiteiden vuoksi.

Vanhemman lapsen osalta omilleen muutto voisi olla paras ratkaisu, monet muuttaa jo 16-vuotiaana pois kotoa opintojen takia ja valitettavasti jotkut myös paetakseen huonoja perheoloja. Jos 17-vuotias itse on kunnollinen ja pärjäävä (tosin siltä ei ihan kuulostanut), ei tietenkään tuossa vaiheessa enää mihinkään laitokseen tarvitse mennä, vaan varmasti lastensuojelu/sosiaalitoimi voi tukea myös omilleen muuttamista. Onhan se paljon halvempaa kuin laitokseen sijoittaminen. Ehkä voisit tällaista nuorelle ehdottaa.

Pienempi ei vielä vuosiin voi omillaan asua, mutta jos äiti ei häntä kohtele niin huonosti, niin ehkä kotona on kuitenkin parempi kuin laitoksessa.
 
[QUOTE="jjj";29965018]Voisko tuollw äidille ehdottaa käymistä psykiatrilla? kuulostaa epävakaalta persoonallisuushäiriöltä mun mielestä. Pääsisi keskustelemaan asioista ja saisi hoitoa tuohon häiriöön. Tai ellei ole häiriötä niin ainakin saisi keskustella asioistaan.[/QUOTE]

Et kyllä taida tietää, mikä on epävakaa persoonallisuus jos tuon äidin sellaiseksi leimaat. :whistle:
 
Ota lapset luokses asumaan, jos tahtovat. Siinä vaiheessa kun tuo "äiti" edes huomaa lastensa puuttuvan toinen on jo täysi-ikäinen ja toisen kanssa saatte varmasti sossun kanssa asiat sovittua.
 

Yhteistyössä