Onko täällä gestaatiodiabetes äitejä?

[Raskausdiabeetikko toistaiseksi]

Minulla todettiin raskaudenaikainen diabetes jo vuonna 2005 kun odotin esikoistani. Silloin yksi arvo oli vain hiukan koholla sokerirasituksessa. Taisi silloin olla tuo paastoarvo kohollaan. Nyt toinen raskaus menossa viikoilla 29 + 2 ja sokerirasituskokeessa kaikki arvot olivat päin honkia, aika reilustikin vielä. Olin sairaalassa myös sokerikäyrällä ja siinä paastoarvot olivat kohonneet 5,8 ja 6,2. Sekä päivällisen jälkeen taisi arvo olla 8,9. :/ Muut arvot olivat hyviä! Ja HBAc1 oli 5,7.

Minulle aloitettiinkin insuliinihoitona Protaphan 4 ky illalla ennen nukkumaan menoa ja ennen päivällistä NovoRapid 4 ky nyt ainakin aluksi. Joudunkin ravaamaan diabetes- ja äitiyspolilla kahden viikon välein asian tiimoilta.. Olen kamalan stressaantunut tämän takia ja sairaslomaakaan ei kuulema myönnetä tällaisen takia..Vuorotyössä vielä itse olen reilut kolmisen viikkoa tässä ja pitäisi sokereita mittailla ainakin se 5 x päivässä..Ja kaiken lisäksi miettiä tarkasti ruoka joka aterialle.. Kamala ahdistus päällä miten sovittaa hoitotyön tekeminen ja oman sairauteni hoitaminen nyt yksiin.. (+ esikoisen hoitaminen siihen päälle..) Se, että olen itse hoitoalan henkilö, oletetaan ilmeisesti, että insuliinihoidon aloittaminen luonnistuu tuosta vain rutiinilla ja sairauteen sopeutuminen käy tuosta vain.. (Perjantaina siis aloitin itseni pistelemisen..) Eihän se niin mene! Kyllä tämä sopeutumista vaatii!! Ja kamala pelko jos tämä jää loppuelämäni sairaudeksi, sillä ylipainostakaan minä en ole kärsinyt. BMI vaihdellut välillä 22-24.

Onko teillä kokemusta tästä? Jäikö teillä pysyväksi? Tai miten nopeasti palautui sokeriaineenvaihdunta ennalleen? Minulle sanottiin, että insuliinin pistäminen kestäisi vain synnytykseen asti, mutta tokihan se jatkuu, mikäli oma insuliinituotantoni ei riitä raskaudenkaan jälkeen.. Ja joka vuosi sokerirasitukset sitten edessä..

 

[täällä toinen]

Mulla ekassa raskaudessa ei ollut mitään, mutta nyt toisessa sitten kaksi ekaa arvoa koholla.

Mulla helvetinmoinen neulakammo ja nyt noita seurantoja pitäs tehä. Sairaalan käyrään en suostunut ja teinkin sen sitten miehen avulla kotona. Muuten kyllä juoksen tuolla polilla tämän tästä kun vielä tuplaraskaus on olemassa. Joo ja tuota ahdistusta lisää tuo kellon kanssa eläminen. Mulla tuo bmi oli yli sallittujen ja reippaasti.

Täällä sanoivat että insuliinihoito aloitetaan vaikka viimeisellä viikolla, jos on tarve, mutta sen jatkosta ei kukaan ole puhunut halaistua sanaa.

Käy neuvolasta hakemassa tuota saikkua, jos tuolta polilta et sitä saa. Tuo vahtiminen kuluttaa aivan oikeasti jokaista ja vaatii sopeutumista.

Yksi mikä vaikuttaa tuohon aamuarvoihin ainakin mulla on se miten oma elimistö lähtee toimimaan. Jos aamulla normaalisti nukkuu pitkään, niin varmasti 7 aikaan otettu arvo on päin honkia, mutta jos tuon ottaa kahdeksalta, niin ne on jo oikeissa kannattimissa.... Ja minusta tuo syöntien lisääminen on ollut yllättävän rankkaa ja haasteellista.

 

[Raskausdiabeetikko toistaiseksi]

Nimen omaan tuo kellon kanssa eläminen on sietämätöntä! Toivon todella ettei jää pysyväksi tämä..!!!! Koko ajan kytätä kelloa milloin ottaa arvo ennen syömistä, sitten syönnin jälkeen, aamulla herätessä.. Piikin pisto siinä välissä.. Huh, huh! Alkaa nautinto todella mennä tästä raskaudesta, tai se on jo mennyt suoraan sanottuna.

Aion huomenna soittaa neuvolaan heti aamusta ja kysyä neuvolalääkärille pääsyä.. En jaksa keskittyä sairaanhoitajan tehtäviin todellakaan kun itsellä tämä näinkin pahana nyt ilmaantuu! En edes pääse aina säännöllisesti syömään, saati sokereita mittailemaan.. Ja pinna on erityisen tiukalla tämän takia. :/ Sitten kun mittaa noita arvoja ja ne pompsahtelee miten sattuu, iskee kamala ahdistus taas siitä! En tiiä, mut ei tämä todellakaan mitään helppoa ole! Joulukin vielä kaiken lisäksi tulossa..

Itsellä vähän sama homma, että elimistö ei toimi aamulla 7 aikaan niin kuin pitäisi. En ole moneen vuoteen aamupalaa juuri nauttinut.. Ja ensimmäinen päivän ruoka/ateria on yleensä ollut siinä klo 13 korvilla.. Liekö tuollakin sitten vaikutusta.. Tämä saa kyllä olla viimeinen raskauteni, ei tällaista jaksa..

Jännä, että alottaisivat jopa viimeisellä viikolla insuliinihoidon jos tarvetta! Mulla onkin sellainen 10 viikkoa vielä pisteltävänä.. Jos nyt ei aikaisemmin synny.. Toivottavasti ei ainakaan yliajalle mene!! Saanko kysyä miten paljon sulla viikkoja nyt sitten on? Mittailetko kuinka usein päivässä sokeriarvoja nyt kotona? Ja ovatko pysyneet miten hyvin "kohtuurajoissa"? Kaksoisraskaus varmaan muutenkin työläämpää kun odottaa vain yhtä. Tsemppiä sinulle!

 

[Annuli76]

Täällä "pikkukakkoskuumeessani" odotuspalstaa selaan. Esikoinen juuri täyttänyt vuoden.

Itselläni esikoista odottaessa tuli (odotetusti: sukurasitusta ja ylipainoa) raskausdiabetes ja insuliinit aloitettiin muistaakseni hiukan ennen 30 rv. Mulla ongelma oli nimenomaan aamuarvot. Aterianjälkeiset arvot pysyi pitkään hyvinä, mutta aamuarvot oli lähes poikkeuksetta yläkanttiin (n. 6) ja aamupalan jälkeen nousivat vielä lisää. Loppuraskaudesta pistin insuliinia pitkävaikutteista illalla (yksikkömäärää en enää tarkkaan muista, olisiko ollut 30+ yksikköä) ja lyhytvaikutteista 2-3 aterialle päivässä 10-14 yksikköä. Aamuarvoja en silti saanut ihan tavoitteisiin. Mulla ilmeisesti suht voimakas insuliiniresistenssi, niin insuliini ei oikein tahtonut tehota.

Itseäni kanssa alkuun hirvitti pistää insuliinia itseeni. Piikkejä en niinkään pelännyt, mutta "vieraan aineen" piikittäminen elimistöön tuntui ikävältä ja kun vielä peloteltiin matalilla verensokereilla yms. Onneksi matalia sokereita ei tullut kertaakaan.
Ja nuo tuntemukset kelloon kyttäämisen raivostuttavuudesta ja ruokailun suunnittelusta ovat kyllä tuttuja. Ennen ateriaa arvon mittaus oli vielä ok, mutta en millään muistanut enää tunti aterian jälkeen mittailla kesken työn touhun (olin töissä 33 viikkoon asti, jolloin jäin vuosi- ja äitiyslomalle) ja välillä (esim. asiakkaan kotona) oli mahdotontakin ruveta kaivelemaan sokerimittareita esiin. Kummasti niihin mittailuihin ja pistelyihin tottuu alkushokin jälkeen ja mun ei muistaakseni tarvinnut ihan kaikkia arvoja mittaillakaan joka päivä, kun sopiva insuliiniannos oli löytynyt. Tsemppiä!

Vointini oli koko raskausajan LOISTAVA, joten tuntui hassulta tulla luokitelluksi riskiraskaudeksi. Vielä kun kohdunsuu rupesi aukenemaan vähän turhan aikaisin, niin jouduin sairaalaan muutamaksi päiväksi ja sain kortisonit vauvan keuhkoja kypsyttämään ja se taas pisti sokerit täysin sekaisin muutamaksi päiväksi.

Terve tyttö syntyi lopulta viikolla 38+6 ja oli "sokerivauvaksi" siro 3300g. Vauvan sokerit pysyi koko ajan hyvinä eli hän sai olla vierihoidossa koko ajan. Eniten olin pelännyt sitä, että vauva joutuu sokeriseurantaan toiselle osastolle, mikä kai aika tavallista insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla. Itse en tarvinnut insuliinia enää synnytyksessä - sokereita siellä toki mittailtiin tunnin välein - enkä myöskään synnytyksen jälkeen.

4 arvon sokerikäyrä otettiin minulta 3. päivänä synnytyksestä ja se oli ok. Myös vauvan sokereita seurattiin useampaan kertaan päivässä kantapääverinäytteillä (raskausdiabeetikon vauvojen arvoilla tapana mennä liian alas syntymän jälkeen) ja ne siis pysyivät hyvinä.

Uuteen sokerirasitukseen en ole vielä vuosi synnytyksen jälkeen uskaltanut - pitäisi kyllä mennä...

 

[nina2]

mulla oli miltei sama tilanne kun ap:llä eli v. -05 oli raskausdibetes (2 arvoa koholla rasituksessa), joten hoidettiin ruokavaliolla.

seuraavan lapsen kanssa tiedettiin seurata sokereita alusta asti ja jostai viikolta 20+ jouduin insuliinille. hirveetähän se oli se äippäpolilla juokseminen (vikat viikot piti olla tosiaan se 2-3 kertaa/vko sydänäänikäyrässä ja ultrassa...)

viikolla 41+1 syntyi käynnistyksen kautta 52 cm ja 4,1 kg vauva. kauheinta oli, että lapsi viedään suoraan siitä sitten lastenosastolle ja meillä oli niiin, että joutui siellä olemaan sokeritipassa (tietenkin kun elimistö vaatii totuttelua) 2 vuorokautta. tippaa kun vähennetään tietyin väliajoin tietty yksikkömäärä jos verikoe ok. MUN mielestä vauva olisi kyllä voinut olla mun kaa osastolla kun mulla oli samanlainen tipoitus menossa, että kyllä se sielläkin olis osattu hoitaa...

mulle eikä lapselle ei jäänyt mitään tuosta eli ei insuliinia nyt kummallakaan (eikä mulla enää käynnistyspäivänäkään ollenkaan). "varoituksena" sain sen, että mitä luultavimmin ensi raskaudessa on taas sama asia ja ehkä pahempana (jään sitten insuliinille?) nyt seurataan sokeriarvoja kerran vuodessa.

 

[Raskausdiabeetikko toistaiseksi]

Kiitoksia paljon teille kokemuksienne jakamisesta!! Tämä auttaa itseäni sopeutumaan tähän vaivaan. Onneksi teillä on jäänyt insuliini pois synnytyksen jälkeen!! Tuo tieto on helpottavaa kuulla! Itse kun pelkään sairastuvani siihen loppuelämäkseni.. Neuvolan "tätikin" vähän siitä maininnut.. Kun minulla sokerit kuulema rasituksessa niin pahasti pieleen olivat, ettei ollut nähnyt aikaisemmin vastaavaa.. Tosi hyvin tsempannu tuokin tieto.. Just soittelin sinne ja kyselin neuvolalääkärille pääsyä. En kuulema saa mitään hyötyä siltä lääkäriltä, et ihan sama menenkö.. Ja töihin mentävä ja katottava miten lähtee menee, et sit pyytää sairaslomaa jos näyttää ettei pysty työtä tekemään.. Joopa joo, pakko kait se on sitten uhrautua. Inhottaa vaan kaikki ne työkaverit siellä, jotka vouhottaa et miks ees tuut töihin jne. Kolme viikkoa kun vielä jaksais..

Tämä saa olla minun viimeinen raskauteni, en taida jaksaa enää tällaista.. Miehellekin sanoin eilen, että jos olisin tämän tiennyt, niin olisin harkinnut uudemman kerran lapsen hankkimista.. Ehkä en olisi edes alkanut koko odotustouhuun.. Mies sanoi, että onneksi vauva on kuitenkin tulossa!

 

[Raskausdiabeetikko toistaiseksi]

Ajattelin vielä nostaa tämän jos saisin vielä lisää kommentteja tähän itseäni vaivaavaan asiaan. Onneksi sain sairasloman nyt loppuun asti (Selkävaivat) eli äitiyslomaan saakka. Sokeritkin pysyneet hyvissä arvoissa, mutta onhan tuolla insuliinillakin ollut siis merkitystä. Mutta tiukkaa dieettiäkin olen samalla pitänyt ja laskenut hiilihydraatteja aterioille. Kerran viikossa olen sallinut itselleni karkkipäivän (Uskomatonta miten se onnistuu nyt kun ei ole koskaan aikaisemmin onnistunut!) Nyt olen pistellyt kaksi kertaa siis edelleen päivässä ja perjantaina olisi ensimmäiset polikäynnit (äitipoli ja diabetespoli) tämän takia. Mutta ei kai syytä vielä alkaa annoksia lisäämään, toivottavasti! Eniten vain jännään jos tämä jää loppuelämän sairaudeksi.. Lääkäri taas ihmetteli kun en ylipainosta kärsi, että mistä johtuu sitten.. :/ Mutta uskoi vaivani kyllä paranevan..

Viikkoja nyt kasassa 30+5 (Ei onneksi pitkä aika enää..)

 

[täällä toinen]

Niin jäi multa tuo vastaaminen edelliseen mulla menossa nyt viikkoja 35+1 ja viimeistään 38 viikolla syntyvät, ymmärsin, että käynnistyksellä jos ei muuten.

Tein tuon vuorokausikäyrän kotona ja niissä arvoissa saatikka muissa arvoissa ei ole ollut noita rajatapauksia. Ruokavaliossa olen ainoastaan vähentänyt noita maitotuotteita, jotka nostaa oikein nopsaan.... Muutenkin ruoka-allergisena saa syömisiään vahtia ja nyt sitten tämän kanssa. Äitipolilla pelottelivat tuosta vauvan tai vauvojen joutumisesta vauvateholle, mutta kun sekään ei ole uutta. Ekassa raskaudessa ei ollut mitään ongelmia ja vauva pienipainoinen, niin ei sitten noi sokerit pysyneet kuosissaan ja oli teholla sen kolme päivää. Nyt sitten ollaan noissa ultrissa käyty säännöllisesti kahden viikon välein ja viime viikon painoarvio oli molemmilla noin 2000g toinen hieman isompi, eli ei näistäkään niin isoja tule vaikka mitä tekis ja viikkoja on todella vähän jäljellä.

Mittailen noita arvoja just sillon kun muistan ja kun saan jonkun tökkäsemään, sillä itse en sitä edelleen pysty tekemään. Mulle sanottiin viime kerralla että seuraava seuranta synnytyksen jälkeen on puolen vuoden päästä synnytyksestä.

Tällä sanotaan olevan vaikutus miten ns. vanhuusiän diabetes puhkeaa, mutta jos niitä geenejä on niin se sitten puhkeaa milloin vain vaikka mitä tekis ja ainakaan meidän suvussa tuolla painolla ei ole ollut osuutta. Isomummo ja ukkini ovat erittäin hoikkia ja isomummolla oli ruokavalio hoitoisena hyvin pitkään samoin ukki nyt.

Minusta tuolla omalla rytmillä on suuri merkitys mihin aikaan nuo arvot näyttävät ja mitä. Aamuarvoissa puolen tunnin aikana tapahtuu ihmeitä, mutta mun ongelma on tuo tiheään syöminen kun sitä ei ole koskaan pystynyt tekemään, niin nyt sen sitten pitäis onnistua... Mäkätystähän tuosta kuuluu ja kun sitten olen ylipainoinen, niin ruokaohjeet on seuraavat, vaikka tuollakin ravintoterapeutilla on tullut noiden allergiajuttujen kanssa käytyä useamman kerran.