Onko täällä äitejä jotka aiotte olla kotona ainakin siihen asti kun nuorin menee eskariin/kouluun? Mitä olette

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No esikoinen on vauva vasta ja haluan suurperheen ja olla kotona siihen asti että se kuopus menee kouluun. Ehkä sen jälkeen alan kotirouvaksi tai perhepäivähoitajaksi jolloin voin olla vielä kotona pienen koululaisen kanssa. Mut hyvin tuntevat ihmiset kannustavat haaveeseeni koska tietävät kuinka tärkeitä lapset ja kotihoito on mulle. Mutta sellaiset ei niin hyvin tuntevat kyllä ihmettelevät ja ajattelevat että olisin joku laiska pummi ja miehen siivellä elävä.

Ja jos tuo olisi toisinpäin niin mä kyllä tein miehelle jo heti tutustumisvaiheessa selväksi että haluan suurperheen kotiäidiksi. Saahan se mieskin kotia jäädä jos siltä tuntuu ja onhan tuo lyhempää työviikkoa suunnitelliut että saa enemmän aikaa lapsen kanssa. Mutta mä en todellakaan mene töihin hoitamaan muiden lapsia kun vaihtoehtona on hoitaa kotona omaakin lasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23142901:
Lapsilisät, suurin osa ihmisistä maksavat veroja takaisin yhteiskunnalle eikä jää vaan makoilemaan kotiin elämään toisen rahoilla.

Aivan. Eli jään ikuisesti velkaa näistä kolmesta vuodesta, yhteiskunnalle ja koko maailmalle, kun en maksa veroja? No, koitan elää sen asian kanssa lopun elämääni, ja maksan vaikka vähän korkeampaa veroprosenttia sitten kun työt aloitan...jos sillä saisin velkani kuitattua.
Ikävää, että tämä valinta aiheuttaa noin suurta paheksuntaa kolmesta vuodesta ihmiselämässä.

Saako siitä anteeksi, että esikoisen ollessa 1v 10kk olin kaksi vuotta työelämässä ;)
 
Sitäpaitsi kotihoito tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin päivähoito.

Ei tule, jos kerran hyvin moni jää pysyvästi pois työelämästä/hyvin pienituloisiksi. Puhumatta siitä mitä tuo aiheuttaa lapsille jotka sitten myös helposti jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Toki päivähoito maksaa mutta maksaa kyllä itsensä takaisin kun ihmiset pysyvät työkuntoisina/kykyisinä, pystyvät huolehtimaan itsestään taloudellisesti ja lapset voivat paremmin.
 
Yhteiskunnalle tulee halvemmaksi se, että lapset, vanhukset tai vammaiset hoidetaan kotona kuin valtion laitoksissa. En vielä ymmärrän näitä, jotka valittavat toisten verorahoilla elämisestä (koska esim. työtönkin maksaa eduistaan veroja). Se, että puoliso maksaa kotona olemisen, kuuluu normaaliin parisuhteeseen, jossa satsataan perheen hyväksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143010:
Ei tule, jos kerran hyvin moni jää pysyvästi pois työelämästä/hyvin pienituloisiksi. Puhumatta siitä mitä tuo aiheuttaa lapsille jotka sitten myös helposti jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Toki päivähoito maksaa mutta maksaa kyllä itsensä takaisin kun ihmiset pysyvät työkuntoisina/kykyisinä, pystyvät huolehtimaan itsestään taloudellisesti ja lapset voivat paremmin.

Miten niin pysyvästi? Kasvaahan ne lapset. Ei se taida kovin yleinen ongelma olla suomessa, että äidit jäis pysyvästi kotiin loppuelämäkseen sen jälkeen kun ovat synnyttäneet. Kotihoidon tuella lasten kotona hoitaminen tulee halvemmaksi kuin päiväkoti-hoito.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiäiti vapaalla;23143039:
Yhteiskunnalle tulee halvemmaksi se, että lapset, vanhukset tai vammaiset hoidetaan kotona kuin valtion laitoksissa. En vielä ymmärrän näitä, jotka valittavat toisten verorahoilla elämisestä (koska esim. työtönkin maksaa eduistaan veroja). Se, että puoliso maksaa kotona olemisen, kuuluu normaaliin parisuhteeseen, jossa satsataan perheen hyväksi.

Kyllä normaaliin parisuhteeseen ja ylipäänsä aikuisuuteen kuuluu se että omalta osalta elättää itseään ja perheensä. Jos on äitiyslomalla/hoitovapaalla (tietty jakaen näitä miehen kanssa) niin se on eri asia kuin se että jää sen jälkeen vielä elämään miehensä rahoilla. Yhteiskunnalle ei tosiaan tule halvemmaksi että luodaan jotain kotirouvalaumaa jolla ei ole työkokemusta, koulutus vanhentunt ja eivät enää pahemmin kelpaa työmarkkinoille. Ja kuten sanoin, itse en haluaisi antaa lapsillemme tuollaista mallia että se on ihan hyväksyttävää elää toisen rahoilla. Missä naisten itsekunnioitus?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143010:
Ei tule, jos kerran hyvin moni jää pysyvästi pois työelämästä/hyvin pienituloisiksi. Puhumatta siitä mitä tuo aiheuttaa lapsille jotka sitten myös helposti jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Toki päivähoito maksaa mutta maksaa kyllä itsensä takaisin kun ihmiset pysyvät työkuntoisina/kykyisinä, pystyvät huolehtimaan itsestään taloudellisesti ja lapset voivat paremmin.

Tarkoitatko, ettei pienituloisesta ole ostovoimaksi vai mitä? Mitä tarkoitat, että lapsi jää yhteiskunnan ulkopuolelle? Kotona kasvatettu lapsiko? (Jos näin, höpölöpö!)

Hyvin pienillä tuloilla tulee myös toimeen, vaikka toinen puolisoista hoitaisi lapsia kotona. Lisäksi työelämän taitoja voi ylläpitää koulutuksilla tai luottaa siihen, että työ opettaa, kun työelämään vihdoin palaa.
 
Hih, sohin tätä vieläkin ;)
Mun itsekunnioitus on siinä, että saan nyt hakea eskarit, laittaa hoitolapsen nukkumaan, leipoa sämpylät ja rieskat ja ottaa punaposkisen koululaisen koulusta vastaan....viedä illalla harkkoihin, kusta housuuni hänen peleissään jännityksestä. Juuri tällä hetkellä se on siinä....mutta kahden vuoden päästä alkaa se ihan sama 7-15 arki kuin aina ennenkin. Nyt se päivä alkaa klo 6 ja päättyy klo 16.30 kun hoitolapsi haetaan.
Ja ennen tätä ketjua, en oikeasti edes tajunnut kuinka väärin tämä "hetkellinen tapa" onkaan.

Tällä palstalla, jos missä sivistyy monessa asiassa :)
 
Ja taas kateelliset kirjoittelee, koska kaikkihan jäisivät kotiin hoitamaan lapsiaan, jos voisivat. En näe mitään järkeä tehdä lapsia ja sitten toiset hoitavat lapsesi. Esin hoidossa 1-vuotiaasta asti, lapsi omaksuu jonkun muun mielipiteet, tavat ym, eivät omien vanhempien.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiäiti vapaalla;23143095:
Tarkoitatko, ettei pienituloisesta ole ostovoimaksi vai mitä? Mitä tarkoitat, että lapsi jää yhteiskunnan ulkopuolelle? Kotona kasvatettu lapsiko? (Jos näin, höpölöpö!)

Hyvin pienillä tuloilla tulee myös toimeen, vaikka toinen puolisoista hoitaisi lapsia kotona. Lisäksi työelämän taitoja voi ylläpitää koulutuksilla tai luottaa siihen, että työ opettaa, kun työelämään vihdoin palaa.

On ihan tutkittu fakta että syrjäytyneisyys (työttömyys jne) siirtyy sukupolvesta toiselle. Jos lapsi oppii pienestä asti että on ihan OK elämäntyyli että ollaan kotosalla ja syödään toisten lompakoista niin hän aikuisenakin pitää sitä normaalina asiana.

Ja minkälainen asema näillä eläteillä on sitten työmarkkinoilla kun ovat olleet kotona rieskoja paistamassa 10 vuotta ...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143166:
On ihan tutkittu fakta että syrjäytyneisyys (työttömyys jne) siirtyy sukupolvesta toiselle. Jos lapsi oppii pienestä asti että on ihan OK elämäntyyli että ollaan kotosalla ja syödään toisten lompakoista niin hän aikuisenakin pitää sitä normaalina asiana.

Ja minkälainen asema näillä eläteillä on sitten työmarkkinoilla kun ovat olleet kotona rieskoja paistamassa 10 vuotta ...

No, minä ainakin siirryn takaisin sinne sorvin ääreen paistamaan niitä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143166:
On ihan tutkittu fakta että syrjäytyneisyys (työttömyys jne) siirtyy sukupolvesta toiselle. Jos lapsi oppii pienestä asti että on ihan OK elämäntyyli että ollaan kotosalla ja syödään toisten lompakoista niin hän aikuisenakin pitää sitä normaalina asiana.

Ja minkälainen asema näillä eläteillä on sitten työmarkkinoilla kun ovat olleet kotona rieskoja paistamassa 10 vuotta ...

No ei se nyt ihan noin ole. Kyllä siihen syrjäytymiseen on ihan muut syyt kuin kotihoito.

T. kotona hoidettu, ei syrjäytynyt KTM, töissä, lapsi 1 v.
 
[QUOTE="vieras";23143154]Ja taas kateelliset kirjoittelee, koska kaikkihan jäisivät kotiin hoitamaan lapsiaan, jos voisivat. En näe mitään järkeä tehdä lapsia ja sitten toiset hoitavat lapsesi. Esin hoidossa 1-vuotiaasta asti, lapsi omaksuu jonkun muun mielipiteet, tavat ym, eivät omien vanhempien.[/QUOTE]

Toki jäisin kotiin (= tekemään vapaaehtoistyötä, opiskelemaan, järjestöjuttuja tms) jos olisi rahaa sen verran että voisin elää omillaan loppuelämäni niillä. Mutta en tosiaan jäisi kotiin toisten rahoilla ja jättäytymään pois työelämästä tässä vaiheessa. Vielä vanhanakin tarvitsen eläkkeen ja siihen menee vielä 25 vuotta. Minulla on liuta lapsia elätettävänä sen lisäksi. Kyllä minä hoidan (yhdessä heidän isänsä kanssa) lapseni mutta sen lisäksi huolehdin myös perheemme elannosta. En vaan kehtaisi ruveta käymään jonkun toisen lompakolla sen takia että minua ei huvita tehdä töitä. Samoin haluan myös antaa lapsillemme oikeanlaisen mallin, en ole mieheni lastenhoitaja/seksityöläinen vaan meillä on tasa-arvoinen parisuhde.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143078:
Kyllä normaaliin parisuhteeseen ja ylipäänsä aikuisuuteen kuuluu se että omalta osalta elättää itseään ja perheensä. Jos on äitiyslomalla/hoitovapaalla (tietty jakaen näitä miehen kanssa) niin se on eri asia kuin se että jää sen jälkeen vielä elämään miehensä rahoilla. Yhteiskunnalle ei tosiaan tule halvemmaksi että luodaan jotain kotirouvalaumaa jolla ei ole työkokemusta, koulutus vanhentunt ja eivät enää pahemmin kelpaa työmarkkinoille. Ja kuten sanoin, itse en haluaisi antaa lapsillemme tuollaista mallia että se on ihan hyväksyttävää elää toisen rahoilla. Missä naisten itsekunnioitus?

Itse olen mennyt naimisiin miehen kanssa, joka kokee, että hänen kuuluu elättää perheensä. En todellakaan koe sitä vähemmän kunnioittavaksi itseäni kohtaan naisena, vaan olen siitä ylpeä. Olemme myös välillä vaihtaneet elättäjärooleja, joten ei tässä täysin miehen kontolla olla oltu Ei ole montaakaan kymmentä vuotta siitä, kun Suomessa oli enimmäkseen kotirouvia/äitejä, joten ei tämä naisten työssäkäynti niin uutta ole. Se vain näyttää kuuluvan Suomalaiseen nykykulttuuriin. Suuressa jenkkilässä ja hyvin monessa muussa kehittyneessä (ja vähemmän kehittyneessä) maassa kotiäitiys on normi ja hyväksyttävä asia, eikä sitä tarvitse hävetä, toisin kuin täällä?

Nykyajan naiset tekevät sitäpaitsi lapsensa niin myöhään, että heillä on monella työkokemusta ja koulutusta takanaan. Itse haluan antaa lapselleni sen mallin, että rakastimme heitä niin paljon, että hoidimme heidät mielummin kotona, vaikka emme siihen aikaan (nyt) varakkaita olleetkaan. Ja että isä rakasti meitä kaikkia niin paljon, että hän oli valmis elättämään meidät. Omat lapsemme ovat ainakin täysijärkisiä, onnellisia ja reippaita. Kotiäitiys antaa monenlaisia valmiuksia pärjätä työelämässä, joten sinne paluu ei liene hankalaa, alasta riippuen tai alankin voi aina vaihtaa.

Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta! (Jos se ei jatku)
 
Suomessa ei ole koskaan ollut varsinaista kotiäitikulttuuria paitsi joltain osin 1950/60-luvulla. Pohjoismaissa naiset ovat aina olleet hyvin itsenäisiä ja tasa-arvoisessa asemassa. Se on totta että monissa kulttuureissa vielä katsotaan ettei nainen kykene muuhun kuin tyydyttää miesten tarpeita ja hoitaa lapsia. Onneksi meillä on toisin.

Se on totta että miehelle tuo on kätevää, tuleehan tietty vähän kalliimmaksi kuin käyttää maksullisia naisia + siivojaa/lastenhoitajaa mutta toisaalta sillä saa naisen sidottua kiinni kun on taloudellisesti riippuvainen. Sitten kun ei enää huvita voi potkia sen naisen huis hemmettiin ja hankkia vaikka joku nuoren thaikkutytön tilalle. Mutta aika harva nykyajan mies ajattelee parisuhteesta tuolla tavalla. Kyllä moni arvostaa tasa-arvoista parisuhdetta ilman hyväksikäyttöä puolin tai toisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143166:
On ihan tutkittu fakta että syrjäytyneisyys (työttömyys jne) siirtyy sukupolvesta toiselle. Jos lapsi oppii pienestä asti että on ihan OK elämäntyyli että ollaan kotosalla ja syödään toisten lompakoista niin hän aikuisenakin pitää sitä normaalina asiana.

Ja minkälainen asema näillä eläteillä on sitten työmarkkinoilla kun ovat olleet kotona rieskoja paistamassa 10 vuotta ...

Tähän vielä, että itse en koe olevani syrjäytynyt, vaan perheellemme maailman tärkeintä työtä tekevä ihminen, kotiäiti. Toivoisin, ettet yleistäisi käsityksiäsi koskemaan kaikkia kotiäitejä. Varmasti on niitäkin, jotka osuvat tarkoittamaasi marginaaliin. Ja rieskojahan voi alkaa paistamaan vaikka yrittäjänä. Isot leipomot alkavat olla out, kun pienleipomoiden tuotteet alkavat taas kiinnostaa kansaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143292:
Suomessa ei ole koskaan ollut varsinaista kotiäitikulttuuria paitsi joltain osin 1950/60-luvulla. Pohjoismaissa naiset ovat aina olleet hyvin itsenäisiä ja tasa-arvoisessa asemassa. Se on totta että monissa kulttuureissa vielä katsotaan ettei nainen kykene muuhun kuin tyydyttää miesten tarpeita ja hoitaa lapsia. Onneksi meillä on toisin.

Se on totta että miehelle tuo on kätevää, tuleehan tietty vähän kalliimmaksi kuin käyttää maksullisia naisia + siivojaa/lastenhoitajaa mutta toisaalta sillä saa naisen sidottua kiinni kun on taloudellisesti riippuvainen. Sitten kun ei enää huvita voi potkia sen naisen huis hemmettiin ja hankkia vaikka joku nuoren thaikkutytön tilalle. Mutta aika harva nykyajan mies ajattelee parisuhteesta tuolla tavalla. Kyllä moni arvostaa tasa-arvoista parisuhdetta ilman hyväksikäyttöä puolin tai toisin.

Noniin sinähän jo hoksasit sen itsekin. Eli harva nykyajan mies ajattelee parisuhteesta tuolla tavalla. Yleensä nämä asiat ovat jokaisen perheen sisäisiä juttuja ja yhdessä päätettyjä asioita. Jokainen perhe, tilanne, elämä ja lapsi on erilainen, ei siihen kannata ulkopuolisena mennä neuvomaan että mikä on paras ratkaisu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143292:
Suomessa ei ole koskaan ollut varsinaista kotiäitikulttuuria paitsi joltain osin 1950/60-luvulla. Pohjoismaissa naiset ovat aina olleet hyvin itsenäisiä ja tasa-arvoisessa asemassa. Se on totta että monissa kulttuureissa vielä katsotaan ettei nainen kykene muuhun kuin tyydyttää miesten tarpeita ja hoitaa lapsia. Onneksi meillä on toisin.

Se on totta että miehelle tuo on kätevää, tuleehan tietty vähän kalliimmaksi kuin käyttää maksullisia naisia + siivojaa/lastenhoitajaa mutta toisaalta sillä saa naisen sidottua kiinni kun on taloudellisesti riippuvainen. Sitten kun ei enää huvita voi potkia sen naisen huis hemmettiin ja hankkia vaikka joku nuoren thaikkutytön tilalle. Mutta aika harva nykyajan mies ajattelee parisuhteesta tuolla tavalla. Kyllä moni arvostaa tasa-arvoista parisuhdetta ilman hyväksikäyttöä puolin tai toisin.

No, tässä olen edelleen eri linjoilla kanssasi, koska koen tekstisi loukkaavana. Koen olevani tasa-arvoisessa suhteessa mieheni kanssa, enkä todellakaan ole mikään seksitarjotin/siivooja/lastenhoitaja. Kuvaamasi viimeinen kappale ei ole kunnollinen parisuhde, jos naisen voi "hyötykäytön" jälkeen potkia huis hemmettiin ja hankkia sen thaitytön. En koe olevani hyväksikäytön uhri, vaan töissä kotona, lasteni hyvinvoinnin hyväksi.
 
Jeps, kiitos minunkin puolestani avaavasta keskustelusta.
Karrikoiden sanoen; tämä loinen ja elätti menee nyt yöpuulle iltatoimien kautta, huomenna on aloitettava kuitenkin aikaisin se kattoon syljeskely kuitenkin ;)

Ja tänään oli rieskat, huomenna tehdään pannaria 3x6vn , 1x1v 6kk, ja yhden neljävuotiaan kanssa...kahden vuoden päästä niitä tehdään sitten oikealla palkalla.

Tuo thaikommentti napsahti NIIIN mukvasti korvaani, että menen melkein hymy suupielessä karehtien nukkumaan. Sitäpaitsi meillä asuvalla on huomenna tilipäivä, silmät kiiluen siirsin öljylaskuni hänen lompakkoonsa tasavertaisuuden vuoksi, nyt en kahmi kaikkea ;)
Mulle kuuluu laina ja sähkölasku automaattisesti kuitenkin.

On mulla ihan vakaa usko ja toivo, että lapseni ovat ihan normaaleja aikuisia tämän kolmen vuoden trauman takia. Esikoisen haave on lentokapteeni, ja kaiken tukensa saa siihen puuhaan...oma lentoharrastus tukee taustalla NIIIN kovasti sitä. (Tosin tuttavani kaksospojat on qantasilla kapteenina ja perämiehenä, tämän kuultuaan esikko 10v sanoi että hän niin tahtoisi sinne, johon velipoika 6v sanoi että juu mee sä sinne, mä muutan sellaiseksi luolamieheksi australiaan kans ja haet sitten äidin meille aina kylään...toivotaan ettei sinne luolaan saakka syrjäydy kuitenkaan ;) )
 
hoitaisin mielelläni jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Enkä ymmärrä yhtään noita kommentteja "elättinä olemisesta". Jos puoliso tienaa niin hyvin, että yhden palkka riittää elämiseen ja se on molemmille osapuolille ok, niin mikä ihmeen hyötysuhde se olisi. Mieheni sanoi just viikonloppuna toivovansa, että minä voisin jäädä kotiin ja lapset saisivat olla kotihoidossa. Itse teen vuorotyötä ja olen paljon iltoja, öitä ja viikonloppuja pois ja yhteinen aika jää vähiin. Ihannemaailmassa saisin olla kotiäiti, ei vielä, mutta ehkä joku päivä:) Nauttikaa te, keiden ei ole pakko viedä lapsianne hoitoon, siellä ei saa mitään sellaista mitä koti ei voisi tarjota!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Itsenäinen;23143078:
Ja kuten sanoin, itse en haluaisi antaa lapsillemme tuollaista mallia että se on ihan hyväksyttävää elää toisen rahoilla. Missä naisten itsekunnioitus?

Miksi siis ei olisi hyväksyttävää elää toisen rahoilla jos asiasta on yhdessä sovittu...? Jättäisitkö puolison joka sairastuu tai vaikkapa invalidisoituu onnettomuudessa työkyvyttömäksi siksi, että et suostu elättämään muita? Entä lapset? Miksi lapsia saa elättää? Miksei ihmisillä saisi olla vapautta tehdä omalla elämällään just niin kuin itse haluavat?

Yrität ilmeisesti jotain feminismin muotoa tähän änkeä, mutta mitä feminismiä ja vapautta on se, ettei saisi olla äiti haluamallaan tavalla? Tai että olisi pakko tehdä niin kuin joku muu katsoo parhaaksi?
 

Yhteistyössä