Onko tää joku vaihe vai miks taaperon nukkumaanmeno on hankaloitunut.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mamma"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mamma"

Vieras
Nyt parina päivänä nukkumaan meno ollut hankalaa 1v9kk ikäisellä tytölläni. Sekä päikkäreille että yöunille mennessä on huutanut ensin hissukseen äitiä huoneessa ja sitten kun en reagoi mitenkään, alkaa pikkuhiljaa ääni muuttua kellossa ja kohta jo huudetaan ku syötävä. Tänäänkin päikkäreille kun laitoin, huusi tunnin ennenkuin rauhottui lopulta. Nyyhkien sitten nukahti. En viitsisi kamalasti huudattaa ja antaa itsekseen mesota, kun asutaan rivarissa ja äänet kuuluu tosi helposti. Onko muilla ollut tällasta vaihetta taaperolla, kun ennen nukkumaanmeno oli todella helppoa, muutakuin vei sänkyyn niin sinne itsekseen nukahti.
 
Ihan sama. Ikää 1v8kk ja mennyt alle vuoden ikäisestä yksin unille, mutta nyt itkee ja taistelee vaikka makaan vieressä. Kestänyt pari viikkoa tällainen ihan uusi vaihe. Jossain vaiheessa itku muuttuu välillä sellaiseksi uhmakohtausmesoamiseksi, jonka tyyppistä on päivällä tietyissä tilanteissa eli ei auta hyssytys, ei syli, ei sadut, ei laulu eikä edes huoneesta pois meno. Ihan suu auki olen kun aina on mennyt mielellään nukkumaan ja jäänyt juttelemaan omiaan sänkyyn.
 
Sama täällä, lapsella ikää 1v8kk. Nukkumaan kun pitäis käydä niin hermostuu jo sylissä pinniksen lähellä. Siellä ehkä hetken on rauhassa kun juo maidon ja sitten alkaa häksläys ja huuto. Nukahtaa viereen sitten pimeässä. Säkällä kerran nukkunut yöunet pinniksessä viimeisen viikon aikana. Päikkärit menee joten kuten nyt parina viimeisenä päivänä, alkuun ei nukkunut enää niitäkään.
 
kipeenä (esim korvatulehdus, jolloi paine korvissa kasvaa pitkällään ollessa)? jos ei se, onko vähentämässä unimäärää. jos ei sekään niin voi olla vaan jotain "kautta". nukkuminehan on yksi niistä ainoista asioista joihin tuon ikäinen pystyy vaikuttamaan.

yksi vaihtoehto on myös mielikuvitus ja heräävät pelot, mutta se taisi olla vanhempana..

tsemppi, kyllä se ohi menee sitten aikanaan. ota näistä sitten selvä..
 
Miellä tossa kanden vuoden kieppeillä on kanssa muutuneet nukahtamiset: kummatkin olleet "nukahdan itse sänkyyn sujuvasti"-tyyppisiä, mutta sitten ovat muutuneet "haluan nukuttamista"-tyyppisiksi. Kyseessä tyttö ja poika.

Vaihe mennyu ohi siinä kolmen vuoden tienoilla.

Tällä kokemuksella sanoisin, että on joku vaihe (itsenäistyminen tms.). On vaan mentävä läpi. Jaksamisia! :)
 
Muistaakseni noin 1v 6kk:n-1v 9kk:n iässä on toinen (tai kolmas) eroahdistuskausi. Kuuluu siis normaaliin kehitykseen ja ilmenee usein nukahtamisvaikeutena, yöheräilynä tai molempina. Tsemppiä, eiköhän se ajan kanssa helpota!
 
Ehkä vaihe mennyt teillä ohi tai et ole enää "kuulolla" mutta kerrompa silti.
Luin Anna Wahlgren:in kirjasta, että tämän ikäiset saattavat protestoida nukkumisella, jos tuntevat itsensä hyödyttömiksi tai tarpeettomiksi. Tänään sitten olin lapsen kanssa joka välissä ja pyysin auttamaan tiskien kuivaamisessa ja pyykkien laitossa. Nukkumaan lapsi meni rauhallisesti hermostumatta jo pinnasängyn lähellä ja nyt nukkuu tyytyväisenä omassa sängyssään :)
 

Yhteistyössä