Onko sinua koskaan sattunut niin että olet itkenyt ?

On

 

Juu, tuossa toukokuun loppupuolella kuopuksen synnytyksen (avautumisvaiheen loppu) yhteydessä. Mulla kun ne synnytykset ovat aina olleet nopeita, enkä ole koskaan ehtinyt mitään kivunlievityksiä (jyväpussia lukuun ottamatta) saamaan, niin tämä kolmas sattui paljon, kun tuli väärässä tarjonnassa eli otsa ja leuka edellä. Kovasti vaatii enempi tilaa lantiossa tuollainen ulostulo ja siltä se tietenkin myös tuntui. Itku siinä tosiaan pääsi kivun takia.

 

hetki sitten viimeksi sattui ja lujaa

 

Itseasiassa kyllä.
Makasin sohvalla selälläni ja sit poika jotenkin sai huitastua mua nenään ja se sattu ihan suatanasti ja tuli semmonen spontaani itkureaktio... Tästä on jonkun aikaa jo...
Ja sitä edellis kerta oli joskus 6 vuotiaana hammaslääkärissä, kun tohtori yritti sahata hampaasta palaa pois...

 

Monesti. On sattunut sekä fyysisesti että henkisesti niin paljon että on pitänyt itkeä. Ja se itku ei oo kivaa pää tulee kipeeksi ja silmät...

 

onhan noita ....mut ei voi mittään...

 

Harva se yö itken käteni takia.
Sattuu niin perhanasti tuo puutuminen ja turvotus ja väsyttää valvominen.

 

juu,sillo ku rannekanavaoire oli pahimmillaan.

 

on.. monestikin..

 

sappikivikohtauksissa parisen vuotta sitte

 

On monen monta kertaa. Viimeks torstaina.

 

ajettiin kaverinkaa mopolla ojaan.
sillon ei vielä itkettäny mutta sitten kun polvi oli siististi paketoitu niin tuli ihan helvetin kamala kipu jollasta en oo koskaan tuntenu!!

 

on, viimeksi kun äijä puras mua vahingossa selästä. no sillon ei kyllä naurattanu, sattu niin perkeleesti kun ohut kaistale nahkaa jäi hampaiden väliin ja komea mustelmahan siihen tuli... älkääkä kysykö että miten voi vahingossa purasta selkään mut niin se vaan oli. yleensä en kyllä kivusta itke... en muista että olisin edes synnytyksessä itkenyt.

 

Joskus kymmenisen vuotta sitten ku mulla oli vimeks korvatulehdus. Puhkes keskellä yötä, ja silloin kyllä pääs itku ku sattu niin pirusti. Henkisesti on sattunu myös et on itku tullu, esim ku lasten isä muutti pois, itkin saunassa pojilta piilossa..

 

Kyllä vain, heti tulee mieleen kuopuksen synnytys, kun itkin oikeesti kipua ja vannoin etten ikinä enää tänne tule, miksi ihminen unohtaa tän kaiken kivun jne. Mies vaan tuumasi kätilölle että no vuoden päästä taas nähdään.

 

synnytyksissä en (muistaakseni ) ole itkenyt, mutta tuossa pari päivää sitten pyörähti lenkillä ollessa nilkka ympäri. sain linkattua kotiin ja ukko toi pakastepussin siihen nilkan päälle. jotenkin se kipu oli niin pistävää ja räjähtävää, et kyyneleet valu silmistä.

 

KOrvatulehdus sai mut itkemään

 

Migreeni on joskus mua itkettänyt jos puhutaan fyysisestä kivusta.Henkisellä puolella onkin sitten sattunut joskus ihan liikaakin...

 

En kyllä oikeestaan kivun takia kun viimeksi lapsena. Mutta jos valmiiksi ärsyttää ja kaikki on huonosti ja väsyttää ja sitten vaikka loukkaa varpaansa, niin voi kyllä nousta kiukun kyyneleet silmiin, mutta ei kivusta kun yleisestä vitutuksesta. Vielä ei niin kovaa kipua ole ollut, että sen takia olisin nyyhkinyt, jos olisi, menisin lääkäriin, koska silloin olisi todella joku vialla, en ole kovin kipuherkkä. Esim. murtumat eivät ole minua saaneet itkemään.

 

Kyllä, oon itkenyt sekä henkisen, että fyysisen kivun takia. Ja paijausta olen lohdutukseksi saanut.

 

Kerran melkein, kun painava puupenkki kaatui pikkuvarpaan päälle. Vedet jo tuli silmiin, mutta sain nieltyä itkuni.

 

viimeksi taisin kivusta itkeä puoli vuotta sitten kun selkä jumahti yöaikaan niin pahasti etten päässyt sängystä ylös ja toisen kerran muistan reilu vuosi sitten kun luulin että saan sydänkohtauksen oli niin voimakkaat kivut rinnassa.. molemmilla kerroilla on mies nakannut vaatteet mun niskaan ja vienyt sairaalaan.