Hah, tuo Ap:n kirjoitus taitaa koskea minua
Ainakin mieheni sisko on juuri tuollainen, heh. Tosin ihan kaikki ei jutussa täsmää, mutta kuitenkin.
Olen itse asunut kuutisen vuotta ulkomailla, opiskellut ja työskennellyt. Tietynlainen kaukokaipuu ja uteliaisuus on iso osa luonnettani. Rakastan lukea, tutkia uusia asioita ja matkustaa. Lapsia on neljä, joista kaksoset alle vuoden, joten ei tässä nyt olla reissattu viime kesän kotimaan kahtaviikkosta ja paria Ruotsin reissua lukuunottamatta viimeisen vuoden aikana. Mutta kyllä myönnän haaveilevani vähän väliä jonnekin.
Ollaan miehen kanssa reissattu paljon, minä enemmän kuin hän. Häntä ei niin kovin kiinnosta, eikä tykkää lentää ekologisista syistä. Ollaankin suunnittelemassa ensi syksyllä reilireissua, itse olen tehnyt sen pari kertaa joskus 90-luvulla. Mahtaa tulla erilainen reili kun mukana on neljä alle 6v lasta
Ja mitä otsikkoon tosiaan tulee, on siellä ulkomailla erikoista. Kyllä se viikon Kanariankin reissu avartaa mieltä ja antaa ajateltavaa. Kaikki kun ei siellä makaa vaan rannalla tai altaalla. Eri Kanarian saarilla on vaikka mitä. Löytyy yliopistokaupunkia ja kasvitieteellistä puutarhaa, erinomaisia luontokohteita, museoita jne. Onhan se ihan eri mennä esim. tapasbaariin syömään lasten kanssa, tilata erilaisia herkkuja ja istua iltaa "espanjalaiseen tyyliin" myöhään illalla, kuin käydä Hesessä, näin kärjistäen. Onhan se elämä erilaista muissa maissa, jo Tukholmaan tai Tallinnaan matkustaessa sen huomaa. Antaa se erilaista perspektiiviä elämään, niin aikuisille ja lapsillekin.
Ollaan myös matkusteltu paljon Suomessa, asuntovaunulla ja -autolla, junalla ja omalla autolla. Ollaan yövytty luonnon- ja kansallispuistoissa teltassa lasten kanssa, mökeissä, laavuilla, hotelleissa, leirintäalueilla, Norjan rannikolla puskaparkissa jne. Tuokin on sitä vaihtelua arkeen, ei aina tarvitse matkustaa kauas. Suomessa on upeita paikkoja ja harmi jos lapset näkevät vain esim. sitä Phuketin rantaa ja rantakatua, toki sekin on uutta ja ihmeellistä.
Suosittelen kyllä kokeilemaan matkailua. Itse janoan uusia kokemuksia vaikka kotona vietämmekin erittäin askeettista, rauhallista ja leppoisaa elämää. Elämme myös niin ekologisesti kuin maalla okt:ssa voi elää, pyrimme omavaraisuuteen ja elämmme simppeliä elämää. Tykkäämme käydä museoissa, näyttelyissä, teatterissa, elokuvissa jne, ystäväpiiriin kuuluu paljon alan ihmisiä joten sitäkin kautta kaikki tuon suuntainen tulee luonnostaan osaksi elämäämme.
Jokainen tyylillään, eikä pidä lokeroida ihmisiä mieltymysten mukaan. Mutta kyllä minulla hieman kalskahtaa jonkin sortin kateus Ap:n tekstistä.
Jospa joskus pääsis käymään jossain paratiisisaarella, tai sit jos jossain on joku todella mielenkiintoinen tapahtuma, ni sinne. 
