Mikä siinä on niin kauheaa jos joku rehellisesti kertoo että rakastaa itseään. Siis sillä tavalla terveesti; arvostaa itseään ja pitää itsestään huolta. Mä en oikein ymmärrä suomalaista mentaliteettia että pelätään mitä muut ajattelee eikä kukaan luule leuhkaksi. Mutta tosiasiahan on ettei toista pysty aidosti rakastamaan ellei osaa ensin rakastaa itseään...
Onko se niin kamalaa jos rakastaa itseään?
- Viestiketjun aloittaja SporttisMama
- Ensimmäinen viesti
Ei ole kamalaa, rakastan ja arvostan itseäni. Pakkohan se on kun olen ainoa jonka kanssa joudun väkisinkin elämään koko elämäni syntymästä kuolemaan! 
Jos et itseäsi rakasta, niin miten voit kuvitella, että kukaan muu voisi rakastaa sinua. Ei siis ole.
Mun mielestä olis aika kamalaa jos EI rakastaisi itseään.
Niinhän se menee, että ei voi toista rakastaa ja hyväksyä jos ei rakasta ja hyväksy itseään vikoineen kaikkineen.
Niinhän se menee, että ei voi toista rakastaa ja hyväksyä jos ei rakasta ja hyväksy itseään vikoineen kaikkineen.
L
llll
Vieras
Sehän on ihmisen elinehto onnelliselle elämälle: rakasta itsesäsi niinkuin lähimmäistä. Suuri käsky =)
K
Ken guru
Vieras
Samaa piti tulla sanomaan, että SE on kauheaa jos EI rakasta itseään. Tai ainakin tosi surullista.
K
"koppis"
Vieras
Ootko törmännyt juuri tuohon asiaan? Tarkoitatko vaikka, että haluaa lähteä yksin lenkille (tämä koskisi minua, tähän otan omaa aikaa)?
J
JONSERED Karhunkantaja
Vieras
Jos joutuu pönkittämään egoaan ulkoisilla jutuilla, ei rakasta edes itseään.
Mutta jos arvostaa ja rakastaa itseään (ja yleensä silloin myös muita ihmisiä) ja haluaa pitää itsestään huolta ja ilahduttaa parasta ystäväänsä, eli itseään, se on toinen juttu.
Mutta jos arvostaa ja rakastaa itseään (ja yleensä silloin myös muita ihmisiä) ja haluaa pitää itsestään huolta ja ilahduttaa parasta ystäväänsä, eli itseään, se on toinen juttu.
Hyvä että täällä niin moni terveillä ajatuksilla matkassa. Olen vain niin kovin huolissani suomalaisista tytöistä. Tänäänkin töissä taas näki niin surullista menoa että voi luoja! Miksi tytöt tekevät mitä tahansa että saavat ihailemansa kundin huomion ja hieman sääliä/rakkautta/seksiä... Vetoan teinityttöjen äiteihin; puhukaa näistä asioista!
Mikä on egonsa pönkittämistä ulkoisilla jutuilla mielestäsi?
Ainakin jos sanoo niin ääneen niin porukka pyörittelee silmiään
...Toinen on jos muut dissaavat omaa ulkonäköään ja katsovat sua kysyvästi, sitten kun sanoo että "no... Mä nyt oon aika tyytyväinen itseeni.." niin *hiljaisuus laskeutuu*
Toi on kyllä niin totta
Että jos ei oo mitään valittamista on suomeksi sanottuna leuhka!
?
.....
Vieras
täysi peesi!
Inhoan sellaisia ihmisiä jotka kehuvat vain itseään ja polkevat muut pohjamutiin. Että ainoa oikea elämäntapa on se oma.
Itse vihaan itseäni ylikaiken ja tällaisena on raskasta elää. Kun oppisinkin rakastamaan itseäni niin olisin onnellinen.
J
JONSERED Karhunkantaja
Vieras
Sitä, että laittautuu ja näkee vaivaa miellyttääkseen muita, eikä itseään. Hankkii tietyn merkkisiä tai hintaisia tuotteita siksi, että joku sanoo niin, eikä siksi, että sattuu aidosti niistä pitämään. Ja näyttää loppujen lopuksi vaivautuneelta, eikä rennolta tai tyytyväiseltä.
Noin lyhyesti laitettuna.
Toi on kyllä niin totta
Ja sitten itteään alkaa jotenkin nolottaa että "no olis nyt varmaan jotain pitäny keksiä..." :xmas:
D
"dva"
Vieras
K
Ken guru
Vieras
Mutta itsensä rakastaminen ja itsensä esille tuominen ja kehuminen on eri asioita.
Pohjamutiin muita polkevilla on yleensä huono itsetunto, eivätkä siis osaa rakastaa itsejään. Vain huonosti voiva ihminen haluaa/pystyy polkea muita alas.
Usein luullaan että se isoin egoinen on se itsevarmin mutta eihän se niin mene. Jos joku joutuu polkemaan muita buustatessaan omaa egoaan on silloin aika heikolla itsetunnolla varustettu.
Sen sijaan hyvällä itsetunnolla oleva voi sanoa "olen tyytyväinen itseeni" jos kysytään minkä ominaisuuden itsestään vaihtaisi. Se on sitten kuuntelijoiden vastuulla osaavatko he kuunnella itsevarmaa ihmistä.
Äskeinen viesti lähti liian aikaisin. Piti vielä kommentoida sulle että kyllä sulla olisi oikeus onneen, yritä vain pienin erin oppia arvostamaan ja rakastamaan itseäsi. Pienistä asioista se alkaa
S
Suzyanne
Vieras
Olen ihmetellyt ihan samaa.Miksi pitäisi aina vaan vähätellä itseään, miksei voisi sanoa rehellisesti mitä ajattelee, leimautumatta itserakkaaksi paskiaiseksi? Kun aika moni hyvien puolien lisäksi tiedostaa hyvin huonotkin puolensa, niin miksei voisi hyviäkin tiedostaa.
Lisäksi tosiaan, jos ei rakasta itseään, ei voi rakastaa muitakaan. Ja jos ei rakasta itseään, ei välitä terveydestään ja hyvinvoinnistaankaan.
Lisäksi tosiaan, jos ei rakasta itseään, ei voi rakastaa muitakaan. Ja jos ei rakasta itseään, ei välitä terveydestään ja hyvinvoinnistaankaan.
