Oi me on koettu sama kuin te! Ja meillä oli kyseessä oikea YLLÄTYSYLLÄTYSVAUVA!! Vauvahaaveet oli haudattu jo ajat sitten,todellakin ajat sitten... ja yhtäkkiä PAM. Olin raskaana

ja todellakin oli sellainen tilanne,että mies oli heti onnesta soikeana ja minä olin kauhusta kankeana. Selvää oli heti se,että lapsi on tervetullut vaan voi hyvänen aika,että minä stressasin ja mietin,pohdin ja olin todella aivan tööt asian kanssa.. Neuvolan terkkari oli onneksi niin huippu työssään,että sai minun "pään" paikoilleen
Meillä oli isommat lapset silloin 14v ja 12v,kun vauva ilmoitti tulostaan,joten olimme jo pitkään "päässeet" helpolla ja nyt sitten rumba alusta
Ja nyt voin sanoa,että päivääkään en pois vaihtaisi ja pikkuinen kullanmuru on niin niin rakas koko perheelle,että joka päivä sitä saa miettiä,että miten ihanaa on,että me saimme vielä hänet. <3
Ja erilaistahan tämä äitiys on tällä kertaa,kun isommat lapset on todella isona apuna pikkusisaruksen kanssa. Vaippoja ei vaihdeta

mutta muuten hoitavat ja pitävät seuraa,kun itse teen jotain muuta. es.kauppareissun ajan.
Kyllä se siitä hyväksi muuttuu
