Onko parantumatonta sairautta (esim ms-tauti) sairastavalla oikeus hankkia lapsia?

["vieras"]

Kuulin, että ms-tautia sairastava tuttavani odottaa esikoistaan. Ensimmäinen ajatukseni oli ei, tuo on väärin lasta kohtaan, kun luultavasti menettää äitinsä aiemmin ja joutuu pelkäämään äidin terveyden puolesta, miten itsekästä. Sitten mietin, että onhan hänelläkin oikeus lapseen. Nyt haluisin jotain mielipidettä omien ajatusten selkiyttämiseksi.

 

["vieras"]

niin, entäs ne jotka ovat jo lapset tehneet, ja sen jälkeen puhkeaa sairaus? ...

 

["mimmi"]

On minusta. Kukaan ei voi tietää milloin kuolee.

 

[reija]

mun tuttavan miehellä on kyseinen tauti ja mulla ei ole tullut mielenkään, etteikö hän voisi olla isä. heillä on kolme yhteistä lasta, eli ainakin siittiöissä on voimaa =). tauti on nyt edennyt hitaasti, ja tässä on ollut monta hyvää vuotta taudin kannalta.

 

[hä?]

[QUOTE="mimmi";27486754]On minusta. Kukaan ei voi tietää milloin kuolee.[/QUOTE]

Joo ei mutta onko tarpeen siirtää tietoisesti tällaisen sairauden suurta mahdollisuutta omalle lapselleen?

 

[astrolabe]

Jokaisesta ihmisestä paljastunee piirre, ilmiö, tila tai sairaus, jonka tähden lastenhankinta kannattaisi jättää aloittamatta. Ennemmin painottaisin tieteen velvollisuutta tutkailla mahdollisuuksia parannuskeinoihin tai parempaan sikiödiagnostiikkaan.

 

[astrolabe]

Joo ei mutta onko tarpeen siirtää tietoisesti tällaisen sairauden suurta mahdollisuutta omalle lapselleen?

Miten tarkat seulat itse läpäisit ennen lisääntymistä?

 

[Blue]

Ei ole oikeutta kellään hankkia lapsia. Voimmehan jäädä auton alle jo vaikka heti huomenna, tai jopa raskaana ollessa jolloin lapsikin menetetään.

 

[Blue]

Joo ei mutta onko tarpeen siirtää tietoisesti tällaisen sairauden suurta mahdollisuutta omalle lapselleen?

Kävittehän geenitutkimuksissa miehesi kanssa ennen lasten hankintaa ettette vahingossakaan kanna piileviä perinnöllisiä sairauksia?

 

[Jehnny Tightlips]

Näissä moraalisissa kysymyksissä on joskus sellainen juttu, että sanoitpa "oikeudeksi ja kohtuudeksi" mitä tahansa, nähtävästi tuttavasi tekee sen kuitenkin. Oma harkinta on minusta tässä ratkaiseva. Jos hän kokee voivansa lapsesta riittävästi huolehtia ja tukiverkot on kunnossa, niin mikäs siinä sitten.

 

["vieras"]

Ei ms-tauti ole kuolemantuomio eikä edes liikuntakyky lähde kuin osalta. Ette ole jutelleen tuttavasi kanssa ilmeisesti sen kummemmin hänen sairaudestaan, kun et ole yhtään paremmin perillä.

 

[Blue]

Ja tuohon ms-taudin etenemiseenkin. Jos oletetaan että esim. 46-vuotias terve äiti hankkii lapsen, verrattuna 25-vuotiaaseen ms-äitiin, niin voi olla että heillä on täsmälleen saman verran elinaikaa/toimintakykyisiä vuosia jäljellä.

 

["vieras"]

Ja tuohon ms-taudin etenemiseenkin. Jos oletetaan että esim. 46-vuotias terve äiti hankkii lapsen, verrattuna 25-vuotiaaseen ms-äitiin, niin voi olla että heillä on täsmälleen saman verran elinaikaa/toimintakykyisiä vuosia jäljellä.

Tilastollisesti elinikää on nuorella ms-äidillä enemmän.

 

[vieras2]

Joo ei mutta onko tarpeen siirtää tietoisesti tällaisen sairauden suurta mahdollisuutta omalle lapselleen?

Ms-tautihan ei ole varsinaisesti perinnöllinen sairaus. Joissain suvuissa kulkee toki suurempi alttius.

 

[Blue]

[QUOTE="vieras";27486850]Tilastollisesti elinikää on nuorella ms-äidillä enemmän.[/QUOTE]

Niin no, sanotaanko sitten vaikka toimintakykyisiä vuosia jos olisi sitten paremmin sanottu. Tietty sekin riippuu vaikka mistä, mutta en nyt väittänytkään että nämä mun esimkerkit täysin tieteellisiä olisivat. Halusin vain herätellä ajatuksia.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27486793]Ei ms-tauti ole kuolemantuomio eikä edes liikuntakyky lähde kuin osalta. Ette ole jutelleen tuttavasi kanssa ilmeisesti sen kummemmin hänen sairaudestaan, kun et ole yhtään paremmin perillä.[/QUOTE]

Emme ole tarkemmin jutelleet. Jutut pyörivät yleisellä tasolla, emme keskustele henkilökohtaisuuksista.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27487000]Emme ole tarkemmin jutelleet. Jutut pyörivät yleisellä tasolla, emme keskustele henkilökohtaisuuksista.[/QUOTE]
No kannattaako sitten sinun hänen elämäänsä sen tarkemmin pohtia muutenkaan.

 

[tytönjapoikienmamma]

Tuttavallani on ms-tauti ja hän sai jokin aika sitten lapsen. Olen pelkästtän onnellinen hänen puolestaan eikä mielessä pyöri esittämäsi ajatukset, aika ilkeää syyttää ms-tautisia äitejä itsekkäiksi. Meillä kaikilla on taakkamme ja heikkoutemme . Perhdy ms-tautiin ennekuin alat pohtia muiden elämää . Tuo on todella loukkaavaa ja varmasti pahoitat jonkun mielen..

 

[vieraas]

Minulla on 1-tyypin diabetes.
Taudin hoitomahdollisuudet ovat huimasti parantuneet jo sen 30-vuoden aikana, mitä olen sairastanut.
En ole todellakaan ajatellut, että tämä lyhentäisi elinikääni, muuta kuin ehkä parilla vuodella.

Periytymisen suhteen lapsilla on 2% ALTTIUS sairastua. Ei siis niin, että 2 % sairastuu.
Pitdän tuota niin pienenä, ettei vaikuta mitenkään.

 

[Ms äiti]

Sairastan Ms tautia ja minulla on kaksi lasta. Olen onnellinen ja tyytyväinen että sain lapseni. Olen sairastanut jo pitkään ja edelleen kävelen. Ei minun kohdallani ainakaan ole tauti menoa haitannut.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27487009]No kannattaako sitten sinun hänen elämäänsä sen tarkemmin pohtia muutenkaan.[/QUOTE]

En minä hänen elämäänsä ajattele, laitoin sen tuohon esimerkiksi. Aloin yleisemmin miettiä lasten hankintaa, kun on parantumaton, ehkä kuolemaan johtava tai muuten elämänlaatua huonontava sairaus.

 

["vieras"]

Mummollani oli ms tauti, todettiin hanen ollessaan n 30v kahden lapsen aiti. Kuollessaan oli reilut 70v ja oli mita loistavin aiti, mummo ja isomummo taudista huolimatta ja eli pidempaan ja varmaan monella tapaa onnellisemman elaman kuin monet muut hanen sisaruksistaan. Joten tottakai tuttavallasi on oikeus lapsiin aivan kuten kaikilla muillakin jos vain itse kokee siihen kykenevansa.

 

[waninka]

MS-tautia sairastava kuolee keskimäärin 7 vuotta(ja tämäkin jo vanhahko tutkimus) aiemmin kuin perusterve, eli kyllä se lapsi ehkä just ja just ehtii aikuiseksi ennen kuin äiti kuolee. Samalla logiikalla vois kysyä onko tupakoijalla tai huonolla ruokavaliolla olevalla oikeutta hankkia lapsia. Jos sua kovasti mietityttää tuttavan asiat ja ratkaisut niin kannattaa etsiä ensin tietoa asioista. Minä sairastan myöskin MS-tautia ja olen nyt raskaana viikolla 31+4, eikä kyllä mieleenkään tullut että olen vääryyttä tehnyt syntymättömälle lapselleni. Tunnen myöskin todella paljon MS-äitejä sattuneesta syystä ja ihan tavallisia äitejä ovat sairaudestaan huolimatta. Kukaan ei voi taata lapselleen kahta tervettä vanhempaa.

 

[waninka]

Joo ei mutta onko tarpeen siirtää tietoisesti tällaisen sairauden suurta mahdollisuutta omalle lapselleen?

Mahdollisuus ei ole suuri. Minunkaan suvussani ei ole kenelläkään MS-tautia. Ja jos se lapselleni tulee hän toivottavasti elää onnellisena siitä huolimatta, kuten minäkin. Hoidot myös kehittyvät koko ajan. Minulla on myös epilepsia ja Perthesin tauti, joita kumpaakaan ei ole meidän suvussa kellään. Silti olen ihan hyvin pärjännyt elämässäni ja uskon että osaan lapsenikin kasvattaa niin että hänkin pärjää.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27487121]En minä hänen elämäänsä ajattele, laitoin sen tuohon esimerkiksi. Aloin yleisemmin miettiä lasten hankintaa, kun on parantumaton, ehkä kuolemaan johtava tai muuten elämänlaatua huonontava sairaus.[/QUOTE]
Lasketaanko tyhmyys sellaiseksi?