On vain niin helppoa korottaa itsensä toista paremmaksi kehumalla kuinka helppoa imetys itselle on vaikka omakin vauva tississä jatkuvasti. On kuitenkin huomattvasti helpompaa kun toinen on jakamassa sen arjen, hoitaa kodin, laittaa ruoan jolloin voi vain yhdellä kädellä sen ruoan syödä, pitää sylissä lasta, jolloin itse voi parhaammassa tapauksessa keskittyä vain lapseen täysin. Ja tuskin kuitenkaan loppujen lopuksi ap:lla se päällimmäinen ongelma ole imetys, vaan että mies reissuhommissa eikä sitä verkostoa muutoinkaan ole. Koti kaaoksessa eikä mitään muuta saisi tehtyä, ja lapsellakaan ei välttämättä nälkä kuitenkaan ole koko aikaa vain käyttää äitiä myös tuttina ja hakee sitä kautta läheisyyttä ja sitä omaa aikaa ei välttämättä ole edes sen wc käynnin vertaa. Ja helppoahan se olisi vain imettää, jos toinen edes joskus siivoaisi, tai saisi sen hetken edes vaipanvaihdon tai sylissäpidon ajaksi. Tuossa tilanteessa auttaa myös että yrittää katsoa tilannetta kokonaisuutena, esim unohtaa hetkeksi sen ruoan terveellisyyden lämmittämällä eineksiä mikrossa joita voi sitten useampaankin kertaan lämmittää, tai kun tilaisuus on niin tekee helppoja ruokia valmiiksi, antaa sen kodin olla kaaoksessa sillä ei vauva siitä välitä, jättää noteeraamatta muiden neuvoja kuinka tulisi tehdä niin tai näin ettei vauva totu vaan yrittää etsiä teille sopivampia tapoja esim perhepeti, jossa sitten mahdollisesti pystyy jopa itse nukkumaan toisen syödessä ja etsiä tässä vaiheessa teille sopiva päivärytmi ym. Pyytää niitä tuttavia mahdollisimman paljon kylään, jotta voi antaa muille syliin, vauva voi olla sylissä aivan tyytyväinen eikä lainkaan oikeasti nälkäinen. Ja ottaa yhteyttä esim johonkin imetysneuvojaan, voihan olla ettei imetysote vauvalla hyvä ja siksi ei rinnasta saa riittävästi maitoa mutta tyytyväinen kun pullosta saanut vähemmällä työllä riittävästi maitoa. Ja syökö vauva oikeasti koko aikaa vai onko muun ajna vain tuttina?