Uskova
Kyllä tämä taisi silti vähän mulle(kin) olla, eikö?Alkuperäinen kirjoittaja M-38:
Ja hyväksyn tietysti täysin mielipiteesi, ajattelet samoin kuin moni muukin uskova.
mie
Vastaan alkupään kysymykseen eli me ei sekstailtu eikä asuttu yhdessä ennen naimisiinmenoa ja kyllähän se koville otti! Oltiin yhdessä puolisentoista vuotta ennen häitä, nyt 8 vuotta yhteistä elämää takana. Ja onnellisia ollaan
Ihan alkuperäiseen kysymykseen että mitä uskovaiset ajattelee parista, jolla on lapsia muttei ole naimisissa. No, oma johtopäätökseni on ettei sellainen ihminen varmaan omaa samanlaista uskonkäsitystä kuin minä itse. En kuitenkaan lähtisi osoittelemaan sormella tota valintaa olla avoliitossa (vaikken sitä näe oikeaksi), koska arvopohjakin lienee erilainen. Itselleni avioliiton merkitys nousee nimenomaan uskosta. Jos siis haluan jonkun kanssa asiasta keskustella tai esittää oman mielipiteen (mitä joidenkin kaverien kanssa oon tehnytkin), keskustelu lähtee kyllä siitä uskosta. Muutenhan se on vähän sama kun jos kysyisin joltakulta onko hänellä tapana kerätä koirankakat pussiin mutten ollenkaan ensin kysyisi omistaako ylipäänsä koiraa.
oho kyseli äitinsä sanomisesta. Raamatussa on kohta, jossa varoitetaan syömästä ja juomasta ehtoollista piittaamatta sen todellisesta merkityksestä ja todetaan, että muutoin syö ja juo omaksi tuomiokseen. Voi tosin olla, että äitiäsi painoi joku asia tai hän tunsi muiden painostusta jostain ja koki ettei voi sen takia mennä ehtoolliselle. Varsinkin joskus aikoja sitten saatettiin ajatella, että esim. avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi oli tällanen syy. Tälläset "säännöt" on kuitenkin enempi ihmisten kehittämiä, jokainen on kyllä ihan itse Jumalan edessä sydämensä kanssa ja menneet tekemiset/sanomiset/ajatukset voi jättää Hänelle.
Ihan alkuperäiseen kysymykseen että mitä uskovaiset ajattelee parista, jolla on lapsia muttei ole naimisissa. No, oma johtopäätökseni on ettei sellainen ihminen varmaan omaa samanlaista uskonkäsitystä kuin minä itse. En kuitenkaan lähtisi osoittelemaan sormella tota valintaa olla avoliitossa (vaikken sitä näe oikeaksi), koska arvopohjakin lienee erilainen. Itselleni avioliiton merkitys nousee nimenomaan uskosta. Jos siis haluan jonkun kanssa asiasta keskustella tai esittää oman mielipiteen (mitä joidenkin kaverien kanssa oon tehnytkin), keskustelu lähtee kyllä siitä uskosta. Muutenhan se on vähän sama kun jos kysyisin joltakulta onko hänellä tapana kerätä koirankakat pussiin mutten ollenkaan ensin kysyisi omistaako ylipäänsä koiraa.
oho kyseli äitinsä sanomisesta. Raamatussa on kohta, jossa varoitetaan syömästä ja juomasta ehtoollista piittaamatta sen todellisesta merkityksestä ja todetaan, että muutoin syö ja juo omaksi tuomiokseen. Voi tosin olla, että äitiäsi painoi joku asia tai hän tunsi muiden painostusta jostain ja koki ettei voi sen takia mennä ehtoolliselle. Varsinkin joskus aikoja sitten saatettiin ajatella, että esim. avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi oli tällanen syy. Tälläset "säännöt" on kuitenkin enempi ihmisten kehittämiä, jokainen on kyllä ihan itse Jumalan edessä sydämensä kanssa ja menneet tekemiset/sanomiset/ajatukset voi jättää Hänelle.