V
vierailija
Vieras
Voiko joku ihminen olla aivan kokonaan paha, niin että hänestä ei löydy yhtään mitään hyvää ja kaikki, mitä hän tekee, on vain ja ainoastaan pahaa?
Koulussa opin (1970-luvulla) että Adolf Hitler on läpikotaisin paha. Että Hitlerissä ei ole yhtään mitään hyvää, että hän on täysin musta sielultaan. Ihmishirviö, jota pitää vihata.
Myöhemmin luin Hitlerin harjoittamasta sisäpolitiikasta ja talouspolitiikasta ja tajusin, että hänhän nosti neljässä vuodessa Saksan koko Euroopan hirvittävimmästä lamasta maaosan vauraimmaksi valtioksi, jossa tavallinen kansa oli onnellista ja tyytyväistä.
Hitler myös huolehti kansanterveydestä luomalla monia uusia lakeja, paransi työntekijöiden oloja jne. Hänen hallintonsa alaisuudessa Saksan kansa vaurastui ja voi hyvin.
Katsoin myös Perikato-elokuvan, jonka julkaisemista aikoinaan vastustettiin rajusti monien eurooppalaisten poliitikkojen ja medioiden toimesta. Siinä Hitler kuvattiin tunteita tuntevana ja epävarmana ihmisolentona, eikä tunteita vailla olevana despoottisena psykopaattina.
Aloin ajatella, että ehkä sittenkin on niin, että kukaan ihminen ei ole luuytimeensä asti paha. Ei edes hirvittävin, sotahulluin diktaattori. Hirmuhallitsijoita demonisoidaan, mutta harvemmin inhimillistetään. Medialle ja koululaitokselle ei sovi mustan ja valkoisen yhdistelmä, vaan valitaan vain musta tai vain valkoinen.
Äiti Teresa on julkisuuden mielestä valkoinen ja paavin mielestä pyhimys. Kuitenkin hänen elämänsä on täynnä taloudellisia epäselvyyksiä ja huijauksia. Nelson Mandela on nykyään täysvalkoinen musta mies - mutta aikoinaan hän oli terroristijärjestöksi luokitellun kommunistiorganisaation johtaja, jonka käskystä tapettiin lukemattomia mustia tosinajattelijoita.
Entä Stalin? Oliko hän vain kommunistihirviö, joka tapatti jopa miljoonia oman valtionsa kansalaisia? Ehkä hänkin oli vain inhimillinen ihminen tunteineen. Ehkä hänkin sai jotain hyvää aikaiseksi oman aikansa Neuvostoliitossa? Entä afrikkalainen diktaattori Idi Amin, joka söi toisinajattelijoiden lihaa, ja tarjosi sitä lounaalla valtiovierailleen, suomalaisillekin, tosin kertomatta lihan alkuperää? Oliko hän vain ja ainoastaan paha?
Käsittääkseni historiantutkimuksen, koululaitoksen ja politiikan harjoittama yksittäisten ihmisten demonisointi on maallinen versio kristittyjen tavasta julistaa helvettituomio joillekin yksittäisille syntisille ihmisyksilöille.
Koulussa opin (1970-luvulla) että Adolf Hitler on läpikotaisin paha. Että Hitlerissä ei ole yhtään mitään hyvää, että hän on täysin musta sielultaan. Ihmishirviö, jota pitää vihata.
Myöhemmin luin Hitlerin harjoittamasta sisäpolitiikasta ja talouspolitiikasta ja tajusin, että hänhän nosti neljässä vuodessa Saksan koko Euroopan hirvittävimmästä lamasta maaosan vauraimmaksi valtioksi, jossa tavallinen kansa oli onnellista ja tyytyväistä.
Hitler myös huolehti kansanterveydestä luomalla monia uusia lakeja, paransi työntekijöiden oloja jne. Hänen hallintonsa alaisuudessa Saksan kansa vaurastui ja voi hyvin.
Katsoin myös Perikato-elokuvan, jonka julkaisemista aikoinaan vastustettiin rajusti monien eurooppalaisten poliitikkojen ja medioiden toimesta. Siinä Hitler kuvattiin tunteita tuntevana ja epävarmana ihmisolentona, eikä tunteita vailla olevana despoottisena psykopaattina.
Aloin ajatella, että ehkä sittenkin on niin, että kukaan ihminen ei ole luuytimeensä asti paha. Ei edes hirvittävin, sotahulluin diktaattori. Hirmuhallitsijoita demonisoidaan, mutta harvemmin inhimillistetään. Medialle ja koululaitokselle ei sovi mustan ja valkoisen yhdistelmä, vaan valitaan vain musta tai vain valkoinen.
Äiti Teresa on julkisuuden mielestä valkoinen ja paavin mielestä pyhimys. Kuitenkin hänen elämänsä on täynnä taloudellisia epäselvyyksiä ja huijauksia. Nelson Mandela on nykyään täysvalkoinen musta mies - mutta aikoinaan hän oli terroristijärjestöksi luokitellun kommunistiorganisaation johtaja, jonka käskystä tapettiin lukemattomia mustia tosinajattelijoita.
Entä Stalin? Oliko hän vain kommunistihirviö, joka tapatti jopa miljoonia oman valtionsa kansalaisia? Ehkä hänkin oli vain inhimillinen ihminen tunteineen. Ehkä hänkin sai jotain hyvää aikaiseksi oman aikansa Neuvostoliitossa? Entä afrikkalainen diktaattori Idi Amin, joka söi toisinajattelijoiden lihaa, ja tarjosi sitä lounaalla valtiovierailleen, suomalaisillekin, tosin kertomatta lihan alkuperää? Oliko hän vain ja ainoastaan paha?
Käsittääkseni historiantutkimuksen, koululaitoksen ja politiikan harjoittama yksittäisten ihmisten demonisointi on maallinen versio kristittyjen tavasta julistaa helvettituomio joillekin yksittäisille syntisille ihmisyksilöille.
