Onko olemassa pariskuntia

  • Viestiketjun aloittaja Laina
  • Ensimmäinen viesti
Tiloissa
Eihän se vaadi kuin toisen kunnioitusta, arvostamista ja halua olla yhdessä. Emmä ymmärrä miks huutaisin ja v.....sin vaimolleni ja sit haluaisin kuitenkin olla hänen känssaan?
 
näippä
Alkuperäinen kirjoittaja no tuota:
Eiköhän oikeastaan kaikki aloita suhteensa siitä tilanteesta, että tähdellisempi kysymys on mitä tapahtui kun siitä tilasta ajauduttiin pois.
Just näin. Valitettavasti.

Enkä mä ainakaan muista miten ja milloin se tapahtui. Pikkuhiljaa, huomaamatta, ja nyt ollaan tosi ilkeitä ja huudetaan toisillemme. Onneksi yli puolet ajasta menee kuitenkin hyvin ja ollaan kilttejä toisillemme. silti tota v*ttuilua ha huutoa on ihan liikaa. Kun kerran se on aloitettu ja siihen tilaan alennettu itsemme, on vaikea lopettakaa, tai olla menemättä niin alas, kun riitä tulee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Miten voitte? Eikö teitä ärsytä toisessa mikään? Ei ole mitään vanhoja kaunoja? Otettako aina joka asiassa toisenne nätisti huomioon? Miten tohon pääsee?
Tottakai ärsyttää. Mutta en kyllä jaksa/viitsi/halua olla koko ajan jotain vanhoja kaivelemassa. Kai se on se, että tuntee toisen tärkeäksi ja haluaa olla sovussa?
 
o
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Miten voitte? Eikö teitä ärsytä toisessa mikään? Ei ole mitään vanhoja kaunoja? Otettako aina joka asiassa toisenne nätisti huomioon? Miten tohon pääsee?
Aikuinen ihminen voi opetella keskustelemaan erimielisyyksistä muuten kuin huutamalla ja vittuilemalla. Opettelua ja kasvamista. Millainen oli oma lapsuuden perheesi, oletko oppinut vittuilun sieltä?
 
tt
Huh. Oletteko muitakin läheisiänne kohtaan samanlaisia? Kohdelkaa miestänne kuin ystävää eikä vihamiestä! Jos ei ole ystävälle tapana vittuilla, niin miksi vittuilette miehellenne, joka on teille läheisin ja rakkain ihminen? Kamalan kuuloisia akkoja täällä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Miten voitte? Eikö teitä ärsytä toisessa mikään? Ei ole mitään vanhoja kaunoja? Otettako aina joka asiassa toisenne nätisti huomioon? Miten tohon pääsee?
Kyllä mua ärsyttää miehessä tietyt asiat, mutta olen opetellu sulkemaan silmät niiltä, jenkä ärsyynny niistä kovin helposti enää. Joskus pinna palaa. Ei ole vanhoja kaunoja. Ei aina oteta nätistä toista huomioon, mutta suurimmaksi osaksi kyllä.

Meillä tässä parisuhteessa on kaksi aikuista ihmistä, jotka molemmat ottaa vastuun perheestä, sen elättämisestä ja arjen pyörittämisestä. Molemmat osaa katsoa läpi sormien toisen heikkouksia ja huonoja puolia, ja molemmat ollaan opeteltu pyytämään ja antamaan anteeksi. Meillä myös taustalla vaikuttaa meistä riippumattomia asioita, esim. lähisukulaisten vakavat sairastelut sekä raskas menetys vuoden takaa, eikä jakseta kaikista pienimmistä asioista naputtaa ja valittaa jatkuvasti, kun pääasiassa asiat kuitenkin on hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Miten voitte? Eikö teitä ärsytä toisessa mikään? Ei ole mitään vanhoja kaunoja? Otettako aina joka asiassa toisenne nätisti huomioon? Miten tohon pääsee?
Ei mulla (eikä tietääkseni miehellänikään) ole mitään vanhoja kaunoja, mutta toki jokin asia pistää ärsyttämään, mutta siitä voi sanoa ihan asiallisesti ilman mitään vit*uiluja tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Varmaan kotoa opittua... Ja mies tehnyt tekoja joiden vuoksi arvostus mennyt. Silti en halua tätä.
On meilläkin mies töppäilly, ja kunnolla. Mutta asiat on käyty läpi, annettu anteeksi ja unohdettu siihen malliin, ettei ne vaikuta jokapäiväiseen elämään. En ole itsekään täydellinen, enkä helpoin elinkumppani, niin en voi sitä vaatia mieheltäkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Miten voitte? Eikö teitä ärsytä toisessa mikään? Ei ole mitään vanhoja kaunoja? Otettako aina joka asiassa toisenne nätisti huomioon? Miten tohon pääsee?
Ei ole vanhoja kaunoja.Onhan toisessa sellaista toisinaan mikä ärsyttää, mutta niitä pikku vikoja / asioita oppii sietämään, kun ei itsekään ole täydellinen.Jos sitten taas on asioita, mitä vaivaavat todella pahasti, niin niistä keskustellaan ja selvitetään ne, tehdään kompromisseja.Ei jätetä mitään ns hampaankoloon.Puhuminen ihan kaikista asioista on yks hyvä lääke parisuhteeseen.Meillä se ainakin on toiminut kohta 19 vuotta =)
 
Parisuhteen kultaiset neuvot:

A) Puhu ja keskustele vihanasioista. Älä siis aloita "kostamaan" vaan puhu omista tunteistasi ja ajatuksistasi
B ) Kuuntele toista ja tee tarkentavia kysymyksiä, jos et ymmärrä mitä toinen tarkoittaa
C) Kerratkaa isommat puhutut asiat, ettei vahingossakaan jää epäselvyyksiä asioihin.
D) Älä mene nukkumaan toiselle vihaisena vaan sopikaa riidat ennen nukkumista
E) Kunnioita toista, vaikka tuntuisikin, ettei toinen ole ansainnut kunnioitusta.
F) Yritä välillä astua toisen kenkiin, niin voit ymmärtää toista
 
ap
Siis meillä enemmän mies vittuilee ym. ja mun toki vastattava samalla mitalla. Mä puhun, hän ei. Kun puhun on se tappeluun haastamista kuulemma. Töppäilyt (rahasotkut)vaikuttavat meidän elämäämme vielä monta vuotta. Juuri se pahinta, että mä elätän ja kannan vastuun, niin mielestäni ansaitsen jonkinlaista arvostusta!?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis meillä enemmän mies vittuilee ym. ja mun toki vastattava samalla mitalla. Mä puhun, hän ei. Kun puhun on se tappeluun haastamista kuulemma. Töppäilyt (rahasotkut)vaikuttavat meidän elämäämme vielä monta vuotta. Juuri se pahinta, että mä elätän ja kannan vastuun, niin mielestäni ansaitsen jonkinlaista arvostusta!?
Oletko sanonu miehelle, mille susta tuntuu?

*Muoks* Sanonu asiallisesti, ja ekana kertonu myös, että nyt keskustellaa, ei vittuilla.
 

Yhteistyössä