Onko olemassa apua toistuviin keskenmenoihin?

Hei!

Olen kokenut 3 keskenmenoa, viimeisin elokuussa rv 11+2. Aiemmat keskenmenot ovat tulleet jo aiemmilla viikoilla.

Kysymykseni siis kuuluukin, että onko olemassa mitään keinoa/apua/lääkettä toistuviin keskenmenoihin?

Viimeisimmän keskenmenon jälkeen myös ovulaatio on ollut hukassa, mikä siihen auttaa?

Tarvitsen apua, jotta osaan lääkärissä apua vaatia! Kunnallisella puolella tuntuu olevan se periaate, että mitään keinoja ei ole ellet itse osaa jotain vaatia!

Help!!
 
Tutkimuksiin ( gyn. lapsettomuus. ) sinun pitäisi päästä. Ei ole kokemusta miten pitkään joudut lähetteellä sinnekin odottaa kunnallisen kautta. Yksityiselle pääsisit samana päivänä jo! Voin suositella mukavaa ja hyvämaineista yksityistä.. Ainakin jos soitat sinne ja kysyt voivatko auttaa tällaisessa asiassa.
Tässä hintatietoja tutkimuksiin liittyen. http://www.diacor.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=61&Itemid=167
 
Me hakeuduimme yksityiselle lapsettomuusklinikalle juuri toistuvien km:jen takia. Tukitoimia löytyy ja ensi kerralla saamme tietää noista vaihtoehdoista enemmän. Silloin tiimiin tulee myös toinen lääkäri joka on perehtynyt nimenomaan toistuviin perättäisiin km:hin.
Voit heitttää yv:t, jos haluat jutella enemmän..
Minä kyllästyin juuri julkisen puolen sössäilyyn ja huonoon kohteluun.
 
Meillä 5 keskenmenoa takana, joista kolmessa viimeisessä raskaudessa ollut tukihoitoja (asa ja lugesteron) käytössä. Meille niistä ei kuitenkaan ollut apua. Kesken menivät samoilla viikoilla (6-9) kuin edellisetkin. Niin ja neljässä raskaudessa alussa ollut normaali kehitys ja sydänäänet kuultu 6+ tai 7+ viikoilla, päättyneet keskeytyneeseen keskenmenoon.
Minäkin sain julkisella puolella aika kylmää kohtelua ja kävimme Väestöliitossa lääkärillä neljännen keskenmenon jälkeen. Miehellä on ylimääräinen kromosomi (kromosomit ja hyytymistekijät kyllä tutkittiin julkisella), joka ilmeisesti vaikuttaa keskenmenoihin. Varmuutta siitä ei kuitenkaan ole, joten meille sanottiin myös Väestöliitossa, että lähes ainoa vaihtoehto on hakata edelleen päätä seinään ja toivoa, että ei mene luomusti alkanut raskaus kesken ja osuu "terve" siittiö kohdalle. Yhtenä vaihtoehtona on väläytetty alkiodiagnostiikkaa (preimplantaatiodiagnostiikkaa), mutta on kuulemma niin rankka hoito että eivät mielellään meidän kohdalla siihen lähtisi. Julkisella puolella emme ilmeisesti niihin hoitoihin edes pääsisi. Rankkaahan tämä on, varsinkin kun ympärillä kaikilla muilla alkaneet raskaudet tuntuvat menevän ilman ongelmia.
 
Hei pöppis77!

Mitäs nämä asa ja lugesteron ovat? Lugesteron ilmeisesti jotain keltarauhashormoonia?

Anteeksi tyhmyyteni, mutta ajattelin, että jos jotain jo ennestään tietäisin ennen lääkäriin menoa niin voisin jotain lääkehoitoa pyytää/vaatia :ashamed:

Minulla lääkäriin, julkiselle puolelle, aika 11.11. Jota olen jo kuukauden päivät odotellut... Toivottavasti siellä selviäisi jotain... Puhelimesa lääkäri sanoi, että 4 km täytyy odottaa ennen kuin aletaan tarkemmin tutkimaan, mutta sanoin tiukasti, että en ala sitä neljättä enää odottamaan VAAN haluan apuja jo heti! Saa sitten nähdä pysyykö lääkäri kannassaan.

Yksityiselle menoa harkitaan jo vakavasti, vaikka kallistahan se on.
 
Hei MeaMimosa!

Lugesteron on tosiaan keltarauhashormonia. Sitä minulle määrättiin, vaikka hormonitutkimusta mulle ei oo tehty. Asa puolestaan tarkoittaa asetyylisalisyylihappoa, eli siis suomeksi disperiiniä. Mulle määrättiin jo tokan keskenmenon jälkeen minidisperiinit, koska oma isäni on sairastanut aivoinfarktin. Myöhemmin tehtyjen hyytymisvasta-ainetutkimusten mukaan mun hyytymistekijöissä ei pitäis olla häikkää, mutta disperiniä silti jatkettu seuraavissakin raskauksissa. Kaikki nää mun tukihoidot olleet vähän niin kuin "varmuuden vuoks" ja kokeillaan, oisko hyötyä -periaatteella. Keskenmenojen kanssa on usein se ongelma, että varmaa syytä on vaikea sanoa, vaikka joku vika löytyiskin (esim kuten meidän tapauksessa ne kromosomit).

Siis tosiaan, vaadi tutkimuksia ja tukihoitoja heti! Printtasin itse aikanaan Terveysportin lääkärintietokannoista (pääsen niihin työpaikalla) lääkäreille tarkoitetut ohjeet toistuvien keskenmenojen hoidossa. Niissä luki selvällä suomenkielellä, että tutkimukset pitää aloittaa kolmannen keskenmenon jälkeen ja mikäli sydänäänet on kuultu ja raskaus alkanut normaalisti, pitäisi syyn tutkiminen aloittaa jo toisen km:n jälkeen. Tätä toisen keskenmenon sääntöä käytetään yleisesti Jenkeissä, ihmettelen vaan miksi se Suomessa niin usein sivuutetaan.

Tsemppiä sulle ja iso :hug: . Tiedän, että siinä menetyksen tilanteessa ei ole kaikkein vahvimmillaan vaatimassa hoitoja ja tutkimuksia. Kannattaa kuitenkin taistella. Toistuvat keskenmenot jäävät usein lapsettomuuden jalkoihin ja sitä saa kuulla, että sähän sentään tulet raskaaksi, että sun asiathan on hyvin. Viisi alkuraskautta (ja rankkoja pahoinvointeja) kokeneena ja tyhjän sylin kanssa ei paljon lohduta tuo raskaaksi tulo, varsinkaan kun mitään minulla toimivia konsteja kyytiläisen mukana pitämiseen ei tunnu löytyvän. Silti yritän rämpiä eteenpäin ja toivon, että joskus sekin ihme tapahtuu, että raskaus kestää loppuun asti. Ja kaikki mahdolliset "varmuuden vuoksi"-tukitoimet pidän käytössä tulevien plussienkin jälkeen ainakin oman mielenrauhani vuoksi. Tietääpähän jatkossa ainakin tehneensä kaikkensa raskauden tukemiseksi.
 
Pakko tunkea pinoon peesaamaan pöppistä..Mä olen niin kyllästynyt tuohon "onneksi sentään tulet raskaaksi" mantraan, ettei mitään järkeä.

Juu, mikäs sen mukavampaa olla toistuvasti raskaana muutaman viikon pätkissä..

Asiaamme on selvitelty ja saimme toisen lapsen siten, että ikäeroa lapsilla on 8 vuotta. Nyt yritämme kolmatta ja "vasta" yksi km. takana.

Meillä jonkinlaiseksi syyksi on tarjottu kohtua, joka minulla vaurioitunut kaavinnoista sekä keisarinleikkauksesta. Olin yksityisellä ovulaation aikaan viime viikolla ja limakalvo ultrassa niin ohut, että tuskin mikään kiinnittyy. Nyt sain vihdoin lähetteen kohdun tähystykseen.

Tsemppiä, emme ole yksin, raskasta tämä kyllä on. Ikinä en voi iloita plussasta tikussa, siitähän se painajainen vasta alkaakin...
 
Kiitokset vastauksistanne!

mymmyryy: Kerroppas sitten, kun ootte käyneet siellä yksityisellä, että miten meni!! Ja mitä siel kerrottiin...

Pöppis77: Multa testattiin jo aiemmin ne hyytymistekijät ja niissä ei ollut mitään vikaa, joten se ASA ei varmaan ole silloin tarpeen. Lääkäri tosin viimeksi höpisi jotain, että jos viel neljäs km tulee niin sitten aspiriinia pieninä annoksina voisi auttaa.. Mutta jäinkin ihmettemään, et mihin se auttaa, jos kaikki on kunnossa hyytymistekijöiden suhteen!?

realmerkku78: Mua myös pelottaa, että mun limakalvo on niin ohut, että siihen ei pysty mikään kiinnittymään, eikä ovistakaan tapahdu! Tämän kolmannen km:n jälkeen on mennyt kroppa jotenkin sekaisin! Blaah! Ei sitten millään jaksais!

Voimia teille kaikille!!
 

Yhteistyössä