Suru
Oli edellispäivänä vähän riitaa..
Myönnän et ilmoitin mielipiteeni huutamalla niin lujaa kuin keuhkoista lähti. mut mut.. :/
Mies yllätti harppomalla eteen ja alkamalla tökkimään rintaan, yritin perääntyä ja päästä karkuun. Menneisyydestäni johtuen menin täysin lukkoon ja sain paniikki kohtauksen, hän pitää kiinni harteista ja ravistelee ja huutaa naama melkein mun naamassani kiinni.
Myöhemmin kysyin että miksi teki niin? Niin minä kuulemma aloitin ja hyökkäsin kimppuun henkisesti, hän ei tehnyt mitään väärää ja hänhän sanoi ettei lyö minua! (ilmeisesti sitä huusi naamani edessä samalla kun piti väkisin käsistä kiinni. Olin siinä vaiheessa jo niin pahassa paniikissa etten todellakaan tajunnut mitä hän huutaa. ja olisipas ne sanat varmaan rauhottanu tosi paljon karjuttuna päin naamaa samalla kun ravistelee ja puristaa käsiä niin että sattuu?)
Muistan yhden ainoan lauseen "mun on pakko tehdä sulle näin" tms. wtf???
Tuolle lauseelle yritin myös eilen saada selvennystä niin sain vaan kuulla olevani valehtelija kun väitän että en ole kuullut sitä lausetta että hän ei aio lyödä minua, mutta tuon lauseen olen kuullut. Kiva.
Saanko nyt siis vaan syyttää itseäni kun en osaa pitää tukossa vai mitä?