Onko oikein ettei puolison mielipidettä kuunnella imetykseen liittyvissa asioissa?

[QUOTE="Minttu";30119902]Voihan niitä toiveita kuunnella, mutta loppuviimein se päätös on itsellä.
Mun ex pyysi etten imettäisi, koska koki sen kiusalliseksi. Juu, imetin silti.[/QUOTE]

Aargh, just tuollasta tarkotin, tuo on niin omituista, siis exältäsi. Oliko hän jotenkin muutenkin estynyt tai outo?

 

Mielestäni puolison (eli tässä tapauksessa ilmeisesti miehen) mielipidettä tulee kuunnella ja jos asiasta on erimielisyyksiä, niistä on hyvä puhua ja ottaa ne puheeksi vaikkapa ihan neuvolassakin. Miksei nainen halua imettää, edes yrittää? Ovatko syyt ulkonäölliset vai mikä mietityttää?

Minun kaksi aiempaa imetykertaani ovat loppuneet lyhyeen. Syitä on ollut muutamia. Ekalla kerralla vauvan paino lähti tippumaan, ja neuvolasta painostettiin korvikkeen antoon. No, minähän annoin ja nousihan se vauvan paino sitten siitä, mutta koin pitkään epäonnistumisen tunnetta.

Toisella kerralla vauva kärsi pahasta maitoallergiasta ja koliikista, ja jotta pieni ei olisi kipuillut maidon vuoksi, minun olisi pitänyt lopettaa maitotuotteet kokonaan joksikin aikaa. Pienikin määrä siis aiheutti reaktion herkässä vauvassa. Vauvakaan ei halunnut imeä rintaa, koska oli kai jotenkin oppinut siihen, että kun juo rinnasta, tulee kipeäksi. Lopulta pullo ja apteekin korvike oli meille kaikille helpoin ja jotenkin helpottavakin juttu. Harmitti, mutta en nyt mitään draamaa tuosta lähtenyt kehittelemään.

Nyt odotan kolmattani. Imetys etukäteen mietityttää, mutta totta kai aion yrittää. Paikkakunta on ehtinyt vaihtua, ja tietysti neuvolakin on uusi. Siellä aiempien imetysten sujumisesta on kysytty ja olen sitten avoimesti kertonut, kuinka asiat ovat menneet ja millaisia tuntemuksia se minussa on herättänyt. Mieskin tietää tilanteen, samoin anopilleni olen voinut asiasta puhua. Tämä siis siksi, että sitä tukea ja kannustusta on saatavilla, jos ja kun sitä tarvitaan. Mies on pitänyt aika itsestäänselvänä sitä, että vauvaa imetetään - no, kyllä sellainen mielikuva mullakin on, toivon vain, että nyt onnistuisi

 

Aargh, just tuollasta tarkotin, tuo on niin omituista, siis exältäsi. Oliko hän jotenkin muutenkin estynyt tai outo?

Huomasin suhteen aikana pientä estyneisyyttä ja vähän kummallista suhtautumista ihmisen kehoon. Mies kertoi, että pystyi rinnat yhdistämään pelkästään kaikkeen seksuaaliseen toimintaan, mutta ei pystynyt luontevasti suhtautumaan siihen että rinnat on vauvan ruokkimista varten luotu. Seksielämäkin oli imetyksen myötä historiaa.

 

[QUOTE="Minttu";30119971]Huomasin suhteen aikana pientä estyneisyyttä ja vähän kummallista suhtautumista ihmisen kehoon. Mies kertoi, että pystyi rinnat yhdistämään pelkästään kaikkeen seksuaaliseen toimintaan, mutta ei pystynyt luontevasti suhtautumaan siihen että rinnat on vauvan ruokkimista varten luotu. Seksielämäkin oli imetyksen myötä historiaa.[/QUOTE]
Noin, eli juuri tuota tarkoitin sillä etten olisi tuollaisen ihmisen kanssa jos tuommoinen tulisi ennen lapsenhankkimista ilmi. Aika hankalaa.

 

Noin, eli juuri tuota tarkoitin sillä etten olisi tuollaisen ihmisen kanssa jos tuommoinen tulisi ennen lapsenhankkimista ilmi. Aika hankalaa.

Juu kyllähän sen lapsen saamisen kyseisen ihmisen kanssa olisi puntaroinut uusiksi jos olisi tiennyt sen estyneisyyden koskevan myös vauvan ruokintaa. Raskausaikana puhuin ihan normaalisti omista aikeista sivulauseissa, eikä mies niihin koskaan kommentounut mitään. Synnärillä vasta sanoi, että ei osannut ajatella asiaa etukäteen, mutta toivoi etten kotiutuessa enää jatkaisi. Yllättävän moni kysyi minulta jälkeenpäin, että olisiko kannattanut jättää imettämättä, että parisuhde olisi todennäköisemmin pysynyt kasassa eikä mies olisi lähtenyt omille teilleen. Tuntuihan se aika absurdilta tilanteelta ja hämmentää vieläkin toisinaan.

 

Onko sinusta siis 6 kk imetys hyvä suoritus? Vaikka vauva olisi saanut imetyksen suurimmat edut silloin, niin imetyksen lopettaminen tuossa vaiheessa vaikeuttaa turhaan perheen elämää ja aiheuttaa lisäkuluja. Joten kyllä miehellä pitäisi olla siihenkin yhtä lailla sanansa sanottavana.

Kerrassaan typerä kommentti. Sinulla ei selvästikkään ollut mitään käsitystä kuinka ahdistavalta ja intiimiltä imetys voi tuntua. Kaikki eivät yksinkertaistesti voi tehdä sitä julkisesti, ethän sinäkään menisi kahvilaan alasti? Kärjistetty vertauskuva, mutta joistakin se vain tuntuu juurikin siltä. Kun imetys ahdistaa, on helpompi olla kotona missä saa olla edes rauhassa. Meillä jokaisella on täysin omat lähtökohdat ja kuva kehostamme jonka perusteella teemme päätöksiä, myös imetykseen liittyen. Jos imetyksestä pahasti ahdistunut äiti imettää pitkin hampain puolivuotta vaikka itku meinaa tulla, niin kyllä se on high five! Joiltakin imetys sujuu vaan helpommin ja pari vuotta menee heittämällä.

Itse vasta odotan lasta mutta pidän imetystä todella ahdistavana. Ensimmäisessä neuvolassa pidin vielä itsestäänselvänä että imetän, mutta nyt kun olen hyväksynyt mahdollisuuden olla imettämättä, helpottui oloni huomattavasti. Jos imetän, tulen myös olemaan kotona sillä en voi edes kuvitella imettäväni muiden kuin mieheni nähden, en edes muiden perheenjäsenteni. Tiedostan että kun avoimesti menee tämän asian myöntämään niin saa haukut, mutta haitanneeko tuo. Se on nimittäin oma asiani. Mieheni kanssa asiasta on keskusteltu ja tullaan keskustelemaan mutta loppuviimein kyse on edelleen minun kehostani joten minä teet päätöksen.

Hupsua on myös ajatella että jos en imetä, en voi vaatia mieheltäni mitään lapsen hoidon suhteen. On se vaan niin että kun pitkään kestäneessä parisuhteessa päätetään tehdä lapsi niin se on yhteinen projekti. Siinä ei erotella mikä on äidin homma ja mikä isän homma vaan on vanhemmat jotka sen lapsen hoitavat. Ja sillä sipuli.

 

Siis tällä palstalla yritetään leimata kaistapäiseksi, jos imettää puoli vuotta, mikä on ihan hyvä saavutus sinällään. Tai jos ei nauti Madonna-tyyliin imetyksestä. Kaikki kun ei ole samasta puusta. Esim. Ranskassa imetystä ei nähdä niin hyödyllisenä ja äidit eivät siellä viitsi imettää yleensä kuin muutaman kuukauden jos ollenkaan. Eli kulttuuri eroaa huimasti suomalaisesta. Tuskin ovat kumminkaan hulluja tai huonoja äitejä.

 

Kuuntelisin kyllä miehen toiveita ja mielipiteitä imetykseen liittyvissä asioissa mutta jos hänen kantansa poikkeaisi suuresti omastani, tuskin muuttaisin omaa toimintatapaani tai tekisin edes kompromisseja. Jos multa vaadittaisiin vaikkapa hyvin sujuvan imetyksen lopettamista "ennen aikojaan", koska se jostakin syystä kiusaa miestä, viittaisin kintalla moiselle toiveelle.

 

Minusta ei ole koska lapsen etu on saada rintamaitoa.

 

Siis tällä palstalla yritetään leimata kaistapäiseksi, jos imettää puoli vuotta, mikä on ihan hyvä saavutus sinällään. Tai jos ei nauti Madonna-tyyliin imetyksestä. Kaikki kun ei ole samasta puusta. Esim. Ranskassa imetystä ei nähdä niin hyödyllisenä ja äidit eivät siellä viitsi imettää yleensä kuin muutaman kuukauden jos ollenkaan. Eli kulttuuri eroaa huimasti suomalaisesta. Tuskin ovat kumminkaan hulluja tai huonoja äitejä.

Ranska on ranska ja onkos heillä esimerkiksi lapsilisiä? Onko heillä ilmainen koulutus? Onko heillä ilmainen terveydenhuolto? Niin, eli turha on huonommista ottaa mallia

 

Juu, en toki mallia ottaisi Ranskasta enkä niin tuossa kirjoittanutkaan,vaan AP tuomittiin aikaisemmin päävikaiseksi kun oli puoli vuotta imettänyt.

 

Ranska on ranska ja onkos heillä esimerkiksi lapsilisiä? Onko heillä ilmainen koulutus? Onko heillä ilmainen terveydenhuolto? Niin, eli turha on huonommista ottaa mallia

Lapsilisän minä saan, mutta lapsi ei saanut käydä koulua kuin ysiluokkaan asti. Ei ole ilmaista terveydenhuoltoa, mutta nykyään Mehiläisen taksoja on laskettu.

 

imetän parhaillaan esikoista ja aikamoista taistelulta tämä on tuntunut, sillä ensin sektion jälkeen maitoa ei meinannut tulla millään ja sitten sitä alkoikin tulla ihan jumalattomasti. nyt poika on 5kk ja takana 4 rintatulehdusta ja monen monta tukkeumaa, vaikka poika on syönyt koko ajan 1-2h välein ja pumpannut olen hulluna. viimeksi eilen selätin yhden tukkeuman ennen sen muuttumista tulehdukseksi. miehelle sanoin tässä yksi päivä, että saa nähdä, imetänkö seuraavaa lasta, kun tämä on välistä niin vaikeaa, ja mieheni oli sitä mieltä, että eikö se nyt hyvästä olisi kuitenkin. ja kun alussa mietin tämän esikoisen kohdalla, että pitäisikö imetys lopettaa tulehduskierteessä, mies oli sitä mieltä, että ei, koska se on lapselle niin hyödyllistä. ja miehen rohkaisemana ja tukemana jaksoinkin jatkaa, ja onhan se oikeasti äitinäkin ihana tunne, kun voi lapsensa omasta takaa ruokkia. ja varmasti imetän seuraavaakin ja yksi painava syy siinä on nimeomaan miehen toive. on minusta isällä oikeus osallistua edes päätöksenteon tasolla lapsen rintaruokintaan ja ilman painavaa syytä en miehen toivetta jättäisi kuulematta. samalla lailla se lapsen hyvinvointi on isänkin päätösten ansiota ja ainakin meidän perheessä kuunnellaan molempien kantoja tasapuolisesti.

 

Pääasia että lapsi saa ruokaa, siitä huolehditaan ja sitä rakastetaan.

 

[QUOTE="tellu";30119351]Jos asia on terveydellisistä syistä johtuva, miehen on se pakko hyväksyä. Jos taas kyse on pelkästään esim. turhamaisuudesta johtuvasta syystä, kehottaisin miestä painostamaan asiassa niin pirusti.[/QUOTE]

Turhamaisuus, mitä se on? Parasta on antaa äidinmaitoa pullosta että isäkin saa "imettää".
Jos rinnat menevt pilalle, korjaus on kallista.
Mutta kenenkään ei ole pakko imettää eikä tarvitse sitä perustella. Toivottavasti näin päättänyt osa olla välittämättä painostuksesta.

 

Minä ottaisin Ranskasta mallia monessa suhteessa, siellä sentään tajutaan että äitikin on ihminen, ei kävelevä tuttipullo, ja asenteet rennompia.

 

Ensinnäkin imettämisessä on kyse vauvan edusta, ei äidin eikä isän. Jos haluaa lapsia ja kykenee tulemaan raskaaksi, kyllä pitäisi haluta myös imettää. Ja jos äiti ei halua imettää ja isä haluaisi, että äiti imettää, niin kyllä siinä äidin pitäisi laittaa vauvan etu oman inetyshaluttomuutensa edelle! Itse en arvosta naista äitinä, joka vaan päättää, ettei halua imettää, varsinkin jos syynä on omien rintojen ulkonäkö tai imetykseen liittyvä ahdistus. Silloin on kyllä päässä jotain vialla jos haluaa ja pystyy synnyttämään, muttei imettämään. Kyllä sille omalle vauvalle luulisi haluavan antaa kaikkein parasta vähintään 6 kuukauden ajan, mielellään pidempään!

Ymmärrän lääketieteelliset syyt, joiden takia äiti ei voi imettää ja ymmärrän senkin jos imetys epäonnistuu, siihen on usein syynä tietämättömyys ja epäily siitä ettei äidinmaito riitä. Neuvoloista ja muualtakin saa loppujen erittäin vähän imetyksestä raskausaikana ja sitten kun se on edessä vauvan syntymän jälkeen, se ei olekaan aina helppoa. Vauva on alkuun rinnalla lähes koko ajan, pitkiä aikoja, jopa yli tunnin kerrallaan. Imetys vie alkuun äidin kaiken ajan, se on ihan normaalia, joten imetykseen kannustava puoliso on erittäin tärkeä. Tätä eivät kaikki tunnu ymmärtävän, vaan luulevat, että se on epänormaalia kun vauva imee koko ajan ja myöhemminkin 2-4 tunnin välein. Jotkut äidit ahdistuvat, kun eivät saa omaa aikaa tältä tiheältä imetykseltä, vaan haluavat eroon siitä. Sitten tarjotaan tuttia ja tuttipulloa vauvan imemistarpeeseen ja sitten imetys ei jatkumaan luonnonmukaisena ja saattaa loppua kokonaan, kun vauva tottuu tuttiin ja tuttipullosta helposti heruvaan maitoon.

Imetys on täyttä fyysistä työtä eikä kaikki siitä nauti, mutta ovat valmiita antamaan sen ajan ja maitonsa vauvalleen. Imetyssuositushan on Suomessa vuoden ikään ja WHO suosittaa imetystä kaksivuotiaaksi. Korvike ei ole sama kuin äidinmaito ja sen takia se on korvike, ei vastike. Suomessakin on ns. korvikekoodi, jonka mukaan korviketta ei saa mainostaa eikä myydä alennuksella, koska äidinmaito on se ensisijainen ravinto vauvalle. Koettakaa kaataa muutama tippa korviketta puulattialle ja antakaa kuivua. Jämähtää siihen kun maalilakka eikä lähde millään irti. Luonnollista?

Itselläni esikoisen kohdalla imetys ei sujunut, vaikka olisin halunnut imettää pitkään. Kuuntelin neuvolassa typeriä neuvoja ja muiden "kokeenempien" äitien neuvoja, että on ihan ok antaa lisämaitoa (korviketta) ja tuttia jos vauva haluaa koko ajan imeä. Siitä syystä loppui imetys puolivuotiaana. Toista imetin pelkästään ilman tuttia ja tuttipulloa täysimetyksellä puolivuotiaaksi ja osaimetystä kaksivuotiaaksi. Raskasta se imetys välillä oli, mutta kaiken vaivan arvoista!