Onko normaalia, että 5v haluaa välillä leikkiä vain yksin, ilman kavereita?

[heksi]

Meillä siis 5v poika, joka leikkii mielellään naapuruston kavereiden kanssa. Mutta hänellä on sellainen tietynlainen "sosiaalisuuden raja", jonka täytyttyä kaipaa hän omaa rauhaa ja leikkiä ihan yksin. Kaverit saattavat hakea ulos leikkimään, mutta poika sanoo haluavansa leikkiä yksin.

Oma tuttavani pohti, onko tuo normaalia. Hänen 5v poikansa taas haluaa jatkuvasti vain kavereita ja leikkiseuraa, eikä halua leikkiä yksin koska silloin on tylsää. Aloin pohtimaan, onko oma lapseni normaali, vai onko hän jotenkin epäsosiaalinen yksilö?

 

["vieras"]

Ihan normaalilta kuulostaa Hienoa, että poikasi osaa leikkiä sekä kavereiden kanssa että yksin!

 

[Isä]

Itsekkin tuon ikäisenä leikin paljon yksin, ja niin tekevät jälkikasvunikin.

 

["piste"]

Minusta on normaalimpaa (mitä se sitten kullekin tarkoittaakin) että välillä viihtyy itsekseen kuin että koko ajan, aina ja alati täytyy olla jonkun kaverin kanssa.

 

["aapee"]

Huh, helpotuksn huokaus! Voin siis antaa lapseni leikkiä yksin ihan rauhassa eikä tartte patistella kavereiden mukaan jos ei halua.

 

["mie"]

Ihan normaalia! Ja hienoa, että lapsi vihtyy itsekseenkin, omissa leikeissä. Otselläni kohta 6v ja 4v, jotka leikkivät mielellään keskenään tai kavereiten kanssa, mutta kumpikin vetäytyy myös leikkimään itsekseen. Silloin ei haluta kenenkään seuraa. Ja itse en ole mitenkään osannut sitä pitää jotenkin epänormaalina tai lapsiani epäsosiaalisinä.

Meilläkin on tuttavanpiirissä 5v poika, joka ei osa leikkiä yksikseen. On tietysti hiukan luonteestakin kiinni, mutta luulen että tämä poika on myös opetettu siihen: aina on järjestetty virikeitä liiaksikin, aina johonkin kaverille tai kaveri heidän luokseen. Ei lapsen ole annettu edes olla omissa oloissa.