Onko nimesi ollut sinulle rasite?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Birgitte
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Lapsena etunimi oli rasite koska on ns mummonimi ja poikkesi liikaa saman ikäluokan nimistä niin aiheutti kiusaamista. Teininä aloin olla ylpeä nimestä ja nykyään kannan sitä pää pystyssä.

Sukunimi on nykyään tuplanimi ja sitä joutuu puhelimessa tavaamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Oli se jollain tavalla. Se ei ollut missään nimessä kamala tai ruma, mutta edusti vain sitä mitä olin joskus. n. 15-vuotiaana vaihdoin viralliseksi nimekseni kutsumanimenä käytetyn version, enkä ole katunut. Tänä päivänä kaikki, paitsi suvun vanhimmat, käyttävät nykyistä nimeäni.

Sukunimi on ollut enemmänkin rasite, koska sukulaiseni on kansanedustaja. Facebookin "inbox-other" on täynnä ties millasta piripäistä paskaa.
 
mulla on etunimenä lähes sama nimi kun Ap:llä ei löydy kalenteristä. on se rasite kukaan ei sitä osaa lausua., lempinimiä mulla on ollu aina ja noin 14v vakiinnutti yks lempinimi esim aviomieheni mua sillä kutsuu nykyään.
omalle tyttärelleni annoin suomalaisen helpon "Perus"nimen , mutta esim ulkomaalaisetkin sen osaa lausua.
jos joku tunnistaa niin terkut vaan!
 
[QUOTE="vieras";28786654]On ollut rasite. Mulla on oikean etunimeni lisäksi lempinimi, jolla minua on aina suvun ja kavereiden piirissä kutsuttu. koulussa oli hankalaa, kun oikealla nimellä kutsuttiin ja se ei omalta tuntunut. Sukunimeni oli järkyttävä.

Nyt olen oikeaan etunimeeni tottunut ja sukunimikin on avioliiton myötä vaihtunut.[/QUOTE]

Saako kysyä, mikä sinun sukunimesi oli?
 
Nimen kirjoitusasu ei ole suomalainen, ja lausuttiin synnyinmaassani aivan erilailla kuin vanhempani lausuivat, ja suomessa sitten lausuttiin väärin ja kirjoitettiin kuten suomalaiset lausuvat.
Nykyään(kin) osa lausuu nimeeni kaksoisvokaalin jota siinä ei oikeasti edes ole, mutta ei haittaa itseäni, molemmat nimet kelpaa ja niihin vastaan =)
 

Yhteistyössä