Onko niin, että hyvin nuorena lapsia saaneelle äidille tulee jossain vaiheessa menovaihe?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja muppe
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Menin naimisiin 18-vuotiaana, sain lapset 21v ja 23v. Olen nyt kolmekymppinen, eikä menovaihetta ole vieläkään tullut. Inhoan kännääviä ihmisiä. Olen rauhallinen ateisti, joka tykkää koti-illoista klassisen musiikin ja dekkarin parissa.
 
Noo. en nyt varsinaisesta menovaiheesta tierä, mutta mulla muksut nyt vajaa 4 ja vajaa 2, eka kun syntyi olin 19v. Silloin lähdin ekaa kertaa ulos kun esikoinen oli 4kk, en imettänyt ollenkaan ja oli isänsä kanssa kotona, ekaa kertaa oli yökylässä muualla 1,5 vuotiaana.

Toisen lapsen kanssa olin ekaa kertaa ulkona kun 1v2kk tuli täyteen, imetin niin venyi sen takia. Silloinkin jäi isänsä kanssa. Nyt esikoinen on yökylässä n.1 kerran kuussa, omasta tahdostaan välillä anoppilassa tai tädillään, kuopus on ollut yökylässä 3 kertaa elämänsä aikana.

Mä käyn ulkona n. kerran kuussa ja mies suurinpiirtein saman verran. Yhdessä käydään sit aniharvoin.

Ja kyllä mua raivostuttaa se, että sitten kuulen justiin tota jaa, muksut taas hoidossa vai juttua ihan tuntemattomilta ulkona jos tulee puhe että mulla on lapsia. Isänsä kanssahan ne on, ei siis missään hoidossa?!

Toinen on justiin tuo 'ett kun ei ole kerennyt mennä viel'... no olin itse tyhmä ja ekat kännit vedin 14 vuotiaana... baarissa aloin käymään jo 17 vuotiaana ja tulihan siellä käytyä 3-4krt kuussa. Että tulihan tuota mentyä jo enää ei jaksais :D
 
On ehkä osa totuutta, hyvin monella, myös itsellä, jotka on saaneet ensimmäiset lapsensa hiukan alle tai yli 20 v, on tullut jonkinlainen menovaihe n. 30 v tienoilla. Ei päde kaikkiin. Joillakin se meno on jatkunut heti lasten synnyttyä, toisilla ei ole tullut ollenkaan. Eron jälkeen, vanhemmaksi tulo iästä riippumatta, on aika monelle tullu joku menovaihe.
 
mä tulin äidiksi just 21 täytettyäni, nyt ikää 35, neljättä odotan, eikä vielä ainakaan ole missän vaiheessa ollut tavetta "elää menetettyä nuoruutta" (joka ei ees kiinnosta.....)
 
No aivan varmasti tulee. Jos ei tule niin on joko supernörtti tai muuten vaan ruma&kamala tapaus, minkä vuoksi ei viitsi missään baareissa näyttäytyä. Sori jos loukkaa jotakuta mutta näin asia on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja let's face it:
No aivan varmasti tulee. Jos ei tule niin on joko supernörtti tai muuten vaan ruma&kamala tapaus, minkä vuoksi ei viitsi missään baareissa näyttäytyä. Sori jos loukkaa jotakuta mutta näin asia on.

Niin tai sitten vaan älykäs ihminen, joka ymmärtää, ettei baareissa ole mitään hohtoa.
 
Mä toivoisin että menovaihe iskisi mutta musta on tullut niin väsynyt ja laiska kotikissa :'(
Oikeesti olisi ihan kiva saada itsestään irti ja lähteä välillä joihinkin kivoihin juhliin mutta aikoihin en ole mennyt vaikka kovasti toisaalta kaipaisin vähän menoa ja meininkiä..

Olen 28v ja lapset jo aika isoja koululaisia.

Mulla on kyllä ollut ihana nuoruus ja olen elänyt todella täyttä elämää vaikka bilettänyt en olekaan mitenkään erityisesti. Kaksi lasta olen hyvin nuorena saanut niin silti olen toteuttanut kaikki unelmat opiskeluun, matkusteluun jne.. liittyen. Olen vain jakanut ne lasten ja miehen kanssa enkä yksin =)
 
No mutta onhan se niin että jos on persus lasten myötä levähtänyt, naama väsymyksestä kulahtanut ja kaapit täynnä vaan maripaitoja, niin tuskin sitä edes baarissa käyminen tulee mieleen... mieluummin katsoo telkkua kotona lasten kanssa iltaisin. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja dsfadgf:
Yleensä menovaihe tulee ennen nelikymppisiä, mutta joskus iskee vasta yli viisikymppisenä. Näistä kriiseistä harva selviää ilman avioeroa. Keski-ikäiset tuttavani ovat todistaneet, että naiset pettävät yhtä paljon kuin miehetkin, jos nuoruus on jäänyt elämättä.

Ja se nuoruus on ilmeisesti sitä baarissa ravaamista, kun siittähähän tässä oli kyse. :o :o :o
 
Kaksi nuorena lapsen saanutta tunnen ja molemmilla on tullu se menovaihde lapsen syntymän jälkeen. Molempien lapset on pari viikkosesta olleet lähes joka viikonloppu hoidossa jossain ja toisen lapsi on joka pvä hoidossa kun ei kiinnosta itse lasta hoitaa.Tätä kestänyt jo monia vuosia..
 
Lähipiirissä on kaks semmoista äitiä.Toinen sai lapsensa 15-ja 16v.Ensin se rauhotti tuota tyttöö,kun aiemmin oli jossain hoidossakin ollut kun karkaillut kotoaan jne. mut sitten kun se vaihe meni ni sen jälkeen sitten olikin kaikkialla muualla kuin niitten lasten kanssa.

Toinen sai ekan lapsensa 17v. ja sen jälkeen vielä 5 muuta.Vajaa 4-kymppisenä erosi ja sen jälkeen onkin sitten alkanu kuin uusi nuoruus..baarit ja miehet tulleet varmasti tutuiks.Tai no baarit ainakin,kyllä sil mies pysyy kunnes haluaa eroon..valitettavasti tuntuu olevan jonkinlainen idioottimagneetti :/
 
Mä sain lapseni kun olin 19v. Olin vuoden kotona lapsen kanssa 24/7, jolloin lähdin töihin ja lapsi päiväkotiin. Nyt töiden jälkeen olen vain ja ainoastaan kotona lapsen kanssa (ja huom olen naimisissa lapsen isän kanssa,eli siis isäkin on olemassa)! En käy koskaan missään enkä ole koskaan käynytkään. Mieheni kanssa käymme n.pari kertaa vuodessa jossain kahdestaan. Muuten käydään kaupassa yhdessä, ollaan kotona porukalla ym..ainut hetki jolloin saan omaa aikaa ja rauhaa on kun käyn suihkussa! Wc:ssä käydessä saattaa olla mukana 2v.napero. Enkä hirveästi valita mutta totean että oma-aika olis joskus ihan jees! Tai edes pienet päiväunet yksin! Mutta tämän tiesin lasta halutessani ja näin se vaan on. Onhan tuo taapero kuitenkin maailman ihanin lapsi :)
 
Itse sain esikoisen 20 vuotiaana ja on tässä välissä menovaiheita ollut useampikin, mutta silti lapset ovat aina olleet mulle se ykkönen, enkä koskaan heitä ole unohtanut.
 
ensinnäkin, en tajua miksi se olisi paha asia jos viihtyy baarissa.
Mua ei kiinnostanut baarissa käyminen vuosiin, mutta kun erosin, kaveri raahasi baariin mukanaan ja kyllä mä siellä viihdyin.

Vai onko se niin että hyvä äiti istuu kotona itkemässä sen aikaa kun lapset ovat isällään? :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ensinnäkin, en tajua miksi se olisi paha asia jos viihtyy baarissa.
Mua ei kiinnostanut baarissa käyminen vuosiin, mutta kun erosin, kaveri raahasi baariin mukanaan ja kyllä mä siellä viihdyin.

Vai onko se niin että hyvä äiti istuu kotona itkemässä sen aikaa kun lapset ovat isällään? :/

ei ole:) Saa äiditkin elää ja tehdä mikä kivalta tuntuu! Äiditkin on ihan tavallisia naisia ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nuori myös:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ensinnäkin, en tajua miksi se olisi paha asia jos viihtyy baarissa.
Mua ei kiinnostanut baarissa käyminen vuosiin, mutta kun erosin, kaveri raahasi baariin mukanaan ja kyllä mä siellä viihdyin.

Vai onko se niin että hyvä äiti istuu kotona itkemässä sen aikaa kun lapset ovat isällään? :/

ei ole:) Saa äiditkin elää ja tehdä mikä kivalta tuntuu! Äiditkin on ihan tavallisia naisia ;)

Paitsi palstan mukaan heidän pitää olla ylijumalia ;)
 
No jos on saanu lapset alle 20 v, niin 35 voi hyvin aloittaa menovaiheen, lapset on yli 15 ja menee omia menojaan, joten kotonako niitä pitäis odottaa.
Toisaalta mä tunnen 3-kymppisenä lapsen saaneita, joiden menovaihetta lapset ei ole yhtään hidastanu. Ihmisestä se on kiinni miten käy ja koska kasvaa aikuiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja he:
Alkuperäinen kirjoittaja Nuori myös:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ensinnäkin, en tajua miksi se olisi paha asia jos viihtyy baarissa.
Mua ei kiinnostanut baarissa käyminen vuosiin, mutta kun erosin, kaveri raahasi baariin mukanaan ja kyllä mä siellä viihdyin.

Vai onko se niin että hyvä äiti istuu kotona itkemässä sen aikaa kun lapset ovat isällään? :/

ei ole:) Saa äiditkin elää ja tehdä mikä kivalta tuntuu! Äiditkin on ihan tavallisia naisia ;)

Paitsi palstan mukaan heidän pitää olla ylijumalia ;)

nii..mut kuka todellisuudessa on? Kyllä mäki haaveilen joskus asioista joita en ikiä voisi ääneen sanoa :) Mutta äitinä olemiseen olen kuitenkin tyytyväinen kunhan saan edes joskus tehdä muutakin kun pelata palapelejä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja he:
Alkuperäinen kirjoittaja Nuori myös:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
ensinnäkin, en tajua miksi se olisi paha asia jos viihtyy baarissa.
Mua ei kiinnostanut baarissa käyminen vuosiin, mutta kun erosin, kaveri raahasi baariin mukanaan ja kyllä mä siellä viihdyin.

Vai onko se niin että hyvä äiti istuu kotona itkemässä sen aikaa kun lapset ovat isällään? :/

ei ole:) Saa äiditkin elää ja tehdä mikä kivalta tuntuu! Äiditkin on ihan tavallisia naisia ;)

Paitsi palstan mukaan heidän pitää olla ylijumalia ;)

mä olenkin ylijumala. sen takia mulla on valta käydä siellä baarissa kun lapset ovat muualla.
Palstan mukaan kyllä ikävän usein se taitaa mennä niin että hyvä äit ie ianna lapsia isälleen kuin kerran vuodessa ja silloin tosiaan istuu itkemässä lastensa perään koska ei "kestä" eroa lapsista.

Mä henkilökohtaisesti pidä lasten oikeutta tavata ja tuntea isänsä sen verran tärkeänä että kieltäydyn tuntemasta huonoa omaatuntoa siitä että lapset vierailevat isällään säännöllisesti. Niille lapsille taas on aivan sama mitä äiti tekee sillon kun eivät ole paikalla.
 
Se varmaan riippuu ihmisestä. Kaikki eivät koskaan koe ns. menovaihdetta, ja moni on ehtinyt kokea sen jo ennen äidiksi tuloaan, vaikka olisi 18 v lapsen saadessaan.

Mä tunnen äidin, jonka esikoinen oli ekan kerran hoidossa jo sinä päivänä, kun pääsivät synnäriltä kotiin, ja äiti meni juhlimaan :| . Ennen 3 kk ikää oli ollut hoidossa jo useamman kerran, äidin ollessa bilettämässä. Oli alle puolivuotiaana useamman viikon mummolassa, että äiti sai rauhassa "nauttia kesästä " eli juosta terasseilla & festareilla. Aika surullinen tapaus siis :/ . Äiti hokee, että on vielä nuori ja pitää saada mennä & elää ettei ala myöhemmin kaduttaa. Muistinko muuten mainita, että hän oli yli 30 v esikoisensa saadessaan? :whistle:
 
se riippuu kyllä ihmisestä. mutta kyllä se yleistä on että se "nuoruus" eletään myöhemmin. minun oman äitini kohdalla kävinäin. itse teinkin siksi lapsen vasta 25v ja sain olla ihan missä tykkäsin en sitoutunutkaan liian nuorena vasta 23v. mutta kyllä on myönnettävä ettälevottoman luonteenkun omaan niin kiva on JOSKUS käydäkavereitten kanssa tanssimassa ja lasiin en syle. mutta ei lapsi edes joka kuukausi hoidossa. eipä tuo oo kärsinyt jos äitillä on omakin elämä ja kaverit. ihminen minäkin olen vaikka olen vaan äiti.

 

Yhteistyössä