Onko muita suurperheitä?

Täällä on 9 lasta, joten jonkilaisesta suurpeerheestä voi puhua.

Tietty väsyttää välillä, kun lapset sairastelee, mutta päivä kerrallaan.

Lisää tulee lapsia, jos on tullakseen.

 

Mulla on kans neljä lasta v.-97, -99, -02- ja 04 =) Lisää tekisi mieli mutta enempää en voi enää saada :'( Olen kumminkin ihan onnellinen näistä neljästä vaikka aika puhki on aina illalla. Voimia sinulle ja muille vanhemmille!

 

Neljä lasta meilläkin (-98, -00, -02, -04), enkä koe, että oltaisiin suurperhe... Ehkä vielä se viidennen haluaisin, jos vaan tuon ukon saisin houkuteltua...

 

MAHTAVAA, kun näin moni on suurperheellinen. En minäkään tosin koe nelilapsista katrasta vielä suurperheeksi, mutta muiden mielestä se on sellainen. Me muuten puhuttiin jo seurusteluaikana, että halutaan 5 lasta...Ja ihan oikeasti haluan vielä kerran olla raskaana ja synnyttää, se on ihanaa!!!

 

Suurperheestä tiedä, mutta lapsia on 7, tyttö -90 ja pojat -91,-91,-94,-99,-01 ja -03. Kolme yhteistä nykyisen mieheni kanssa, kummallakin kaksi lasta edellisestä. Marraskuulle olis laskettu aika tälle "viimeselle" vauvalle. Vaikka edellisen (nyt 2½ v) oli tarkoitus olla viimeinen Sitä se krooninen vauvakuume tekee =)
Kotona oon ollu nyt käytännössä viisi vuotta, puolisen vuotta ennen kuopuksen syntymää toimin perhepäivähoitajana. Tykkään olla lasteni kanssa kotona, nähdä kasvun ja kehityksen ensimmäisenä, myönnän etten ole täydellinen äippä, kärsivällisyyttä koetellaan välillä. Ja murkutkin tarvitsee äitiä :heart:
Omilla harrastuksilla lepuutan hermojani säännällisesti.
Voimia kaikille suurperheellisille ja muillekin vähemmän suurperheellisilli :hug:

 

\

Mulla on neljä lasta, -95, -96, -99, -01 ja vähän vielä tekis vielä viidettä mieli, jotta sais taas olla kotona. Olen ollut nyt vuoden töissä 10v kotiäitiyden jälkeen ja perhe-elämä on nollissa, olen iltaisin puhkiväsynyt ja koti on kuin pommin jäljiltä. Onko siis muita, joilla paljon lapsia, kohtalotovereita. p.s. Töissä on muuten ollut tosi helppoa kotiin verrattuna...

Tääl on yks viiden lapsen äiti, lapset on 90,96,98,00 ja 04 syntyneitä. jäin kotiin töistä toisen lapsen jälkeen ja kerkesin olla puoli vuotta töissä neljännen jälkeen, kunnes syntyi viides. tarkoitus olla nyt kotona kunnes 3 vuotta täyttää tuo kuopus.

itselläni on vuorotyö, mies on viikot poissa muualla töissä, en ees pysty menee töihin, nautin tästä ajasta kun saan olla kotona, meillä vuorotyö ja pienet lapset ei sovi yhteen, koti oli kauheassa kunnossa ja lapset sekä äiti loppukuluneita. nyt on hyvä kun saan itse hoitaa koululaiset kotiin ja tehä kotihommat päiväsaikaan, iltasin on aikaa viedä lapsia harrastuksiin..auttaa läksyissä ja olla läsnä silloin kun nää eniten tarviaa.

kohta lapset on jo isompia, silloin joutaa töitä tehdä, en antaisi tätä 10 kotiäiti vuotta mihinkään uraputkeen, jonka itsekin taakseni jätin aikanaan.

 

4 lapsinen perhe (tytöt -94,-00 ja -03 sekä poika -97),kun miehen muualla asuvaa 3 (pojat -87 ja -94 sekä tyttö -99)ei lasketa mukaan.Olemme tälläinen "sekalainenseurakunta" suuruusperhe.

 

en ite koe suurperheeks meitä mut kai sitä ollaa ku ei vakio autoo mahuta meilä enkelpoika -90, tyttö-92, poika-94, tyttö-97 ja tyttö-00.

 

=) No täällä kanssa yksi aamutakissa,silmät ristissä koneen ääressä istuva 5 lapsen äiti...lapset syntyneet-95,-97,-99,-02,-04.Poikia 2 ja tyttöjä 3...kotiäitinä olen ollut 11 vuotta kohta ja tottakai,välillä on niitä huonojakin päiviä,rahat loppu,kaikki kipeänä,kaikki vetävät joka suuntaan,mies ylitöissä,auto hajoaa.... mutta onneksi on palsta jossa huomaa ettei ole yksin! Vaikka KAIKKI muut äidit näyttävät lähikaupassa pirtsakoilta niin ainakin täällä huomaa ettei ole yksin...ihanaa,eikös! :hug:

 

:wave:

Täällä myös 5 lasta, kolme poikaa ja kaksi tyttöä, vm. -90p, -93p, -94t, -98t ja -05p.

 

Mulla on kolme lasta, -94, -96 ja -05. toisaalta ihailen teitä jotka jaksavat ja kerkeävät monen lapsen kanssa. Itellä tuntuu että en riitä edes kolmelle saatikka sitten useamalle. Olen kotona pienimmän kanssa ja päivät kuluvat hänen kanssa, iltaisin on läksyjen auttamista ja perheen kanssa olemista. Ruuoan laittoa, siivousta, kinaamista, halimista, auttamista eri asioissa ym., mieten yksi voi mahdollisesti repeä. Mies kun ei ole niin auttavainen, ei ainakaan automaattisesti. \|O \|O \|O

 

Meillä viisi lasta, (-89, -92, -95, -02, -05). Vähitellen palailen työelämään, tällä hetkellä sijaisuuksien merkeissä, (syksyllä pysyvästi). Lapsiluku on täysi, ja nautin töissä olemisesta, vaikkakin iltaisin sitä on ihan puhki. Olen niin kauan ollut aikanaan kotona, että nyt haluan tehdä töitä, perhettä unohtamatta. Tuntuu että kaikki voivat paremmin kun äiti ei kokoajan kärtyile kotona

 

Hei!! Meillä kans 4 lasta, -94,-96,-02 ja 04. Töihin lähdin kun nuorin täytti vuoden ja nyt tuntuu kaikki olevan yhtä kaaosta. Mulla vuorotyö ja mies reissuhommissa eli yleensä viikot poissa. Välillä todella voimat lopussa ja toivoisi, että jostain löytyisi ratkaisu tähän ainaiseen "menemiseen". Joudun Työn puolesta tekemään paljon iltavuoroja jotka ovat nuorimmaiselle etenkin todella käyneet rankaksi, kun iltaisin joutuu olemaan hoidossa ja poika todella iltauninen. Nyt on ollut pitkään tunne, ettei riitä kaikkeen mihin pitäisi, työpäivän jälkeen ihan puhki ja lapsetkin pitäisi hoitaa, toivon vaan, että aika kuluisi nopeampaan ja lapset kasvaisivat niin tämä vähän helpottaisi. Ihanaa kun on muitakin joilla monta lasta ja töitäkin painetaan, Jaksamisia kaikille pienten lasten äideille

 

Iltaa.Meillä on ihania lapsia, tytöt -00,01 ja 03 sekä poika 06.Olen ollut välillä töissä lasten syntymän jälkeen.Nytkin palasin töihin äitiyslomalta.Alku oli vaikeaa jättää kuopus hoitopaikkaan mutta lapsilla menee hyvin hoitopaikassa.Viihdyin tietenkin kotona lasten kanssa mutta rahan takia oli pakko palata työhön...Kunpa kodinhoitotuki nousee!
Olemme ajatellut viel' viidennen mutta katsotaan ajan kuluessa kunhan ihana poika kasvaa.Toisaalta vähän pelottaa uusi raskaus koska pojan loppuraskaus oli vaikea (raskausmyrkytys)...tyttöjen raskausajat olivat helppoja paitsi loppuraskaus maha oli iso


Hyvää kevättä kaikille lapsiperheille!

 

Eipä tullut sitten sitä kuudetta pienokaista, ainakaan marraskuulle :'( Keskenmeno (n. 9vko:lla) joka oli kolmas laatuaan, eilen tulin sairaalasta jossa lääkkeelinen tyhjennys.. Vielä maha kipee, olo muuten aika ok. Elämä jatkuu, nämä lapsoset pitää siitä huolen, ja ehkä vielä meille suodaan se tuhiseva nyytti
Aurinkoista kevättä kaikille!

 

meillä kolme tenavaa p.-93 t.94 ja p.98 neljäs suunnitelmissa

 

\

No huh huh mitä lapsikatraita teillä!

Mulla itellä kaksi villiä poikaa 3v ja 2v. Ehkäpä lapsiluku on tässä. Tai sitten vielä kolmas jonkun vuoden päästä.
Mulla on ihan täysi työ sovittaa arki ja työ näiden kahdenkin kanssa.
Miten te jotku edes suunnittelle lisää lapsia jo nyt olette aivan puhkik!
eihän sen perhe-elämän tartte sellasta olla että on aivan poikki koko ajan. eikös niitä lapsi tehdä iloksi eikä taakaksi.

Toki jokaisella äidillä on niitä raskaita päiviä, mutta jos jokainen päivä on raskas, niin pitäisi ajatella vähän pidemmälle. eikö jo tuollaiset 5 lasta riitä...

Mutta jokainen taplaa tyylillään. Enkä voi kuin ihailla teitä jotka nautitte perhe-elämästä ison lapsikatraan kanssa, siinä sivussa hoidatte kotityöt ja vielä käytte töissä. ei minusta olisi siihen tai sitten lapseni ja mies näkisivät vain väsyneen ja kiukkuisen äidin.

Mielenkiinnosta kysyn että te joilla on tosi monta lasta, onko teillä jokin uskonnollinen vakaumus?


Ihan vaan tiedoksi, että itse olen kyllä uskossa, mieheni ei, meillä ei ole mitään uskonnollista syytä ollut tehdä lapsia (5 kpl) vaan olemme molemmat halunnett monta lasta, itse olen kotiäiti enkä ole ollenkaan väsynyt ja nuutunut. opiskelin lomien aikana ylioppilaaksi ja luen kieliä jotka aion kirjoittaa vuoden päästä. vakituinen työ odottaa vuoden kuluttua kun kuopus on kolme. elämä on juuri nyt ihanaa, en vaihtaisi lapsia työuraan ikinä. työ ja lapset on rankkaa, mutta vain silloin jos ITSE niistä tekee rankan. jos ei mitä hommia kotona jaksa tehdä, ei ne siitä katoa, sitä tekee sitten kun on voimia. ja ei meillä mitään siivotonta ole. elämänasenne se on mikä ratkaisee, ja meillä nyt vaan rakastetaan noita lapsia niin paljon, että niitä on haluttu tehdä.

 

En ole ajatellut, että perheeni olisi suurperhe...Mutta 4-lasta ja aviomies kuuluu meidän sakkiin. 6- on ihan kiva luku =)

 

Mulla on kuusi lasta. Vuosi sitten äitiysloma loppui ja palasin vakinaiseen työpaikkaani. Hyvin on sujunut. Mies vie lapset aamulla hoitoon kun lähtee myöhemmin töihin ja kun minä pääsen ennemmin niin sitten haen. Mutta kyllä sitä välillä sitten väsyykin. Kesäkuussa alkaa kesäloma ja sitten aloitankin osa-aikalisän.