Onko muita suurperheitä?

Mulla on neljä lasta, -95, -96, -99, -01 ja vähän vielä tekis vielä viidettä mieli, jotta sais taas olla kotona. Olen ollut nyt vuoden töissä 10v kotiäitiyden jälkeen ja perhe-elämä on nollissa, olen iltaisin puhkiväsynyt ja koti on kuin pommin jäljiltä. Onko siis muita, joilla paljon lapsia, kohtalotovereita. p.s. Töissä on muuten ollut tosi helppoa kotiin verrattuna...

 

Mullakin neljä lasta 92,94,99 ja 05 =) Jo kolmen lapsen kanssa koin työelämän ja perheen yhdistämisen vaikeaksi - tunteja olisi saanut olla vuorokaudessa monta lisää. Olin aikaisenpien lasten kanssa kotona reilun vuoden ja sitten oli töihin mentävä Nyt aion olla pitempään kotona. Rahat ie tule riittämään, mutta olen sellaisella alalla, että keikkatyö on mahdollista. Uskonkin, että se sopii parhaiten tähän elämänvaiheeseen.

Viides lapsi pelastaisi sinut hetkellisesti kotiin, mutta mitäs sitten taas muutaman vuoden päästä... Voitko tehdä lyhyempää työpäivää tai -viikkoa?

Voimia sinulle :heart:

 

Hei vaan. Meidän perhettä voisi jo jopa kutsua suurperheeksi. Pesueeseen kuuluu äiti, isä ja viisi lasta, kuudes syntyy heinäkuun alussa. Onneksi et ole ainoa laatuasi, jota väsymys vaivaa, täällä puuskutan viimesillä voimilla töissä kun en yksinkertaisesti kehtaa hakea saikkua.. Mutta voimia meille suurperheellisille ja hyvää kevättä, jahka tuo lumi ny vaan sulaisi.

 

Minä ainakin yksi suurperheellinen. Viidennen laskettu aika on kolme viikon päästä, mutta saattaapi syntyä hetkenä minä hyvänsä ja saisi tosiaan syntyä ennenkuin kasvaa jättiläiseksi. Ja voimat tähän raskauteen on ihan loppu.
Muut lapset on syntyneet -99, -00, -02 ja -04. Eli pienillä ikäeroilla, koko ajan olen ollut kotiäitinä, paitsi kolmosen ja nelosne välillä tein aika paljon keikkaa ja koin sen silloin mielekkääksi.

Rahat on aina loppu ja se sapettaa....mutta kun on aina noilla pienimmillä tuilla.

Talo on ahdas....mutta mies ei innokas muuttamaan, mutta sopu tilaa antaa kai.....

Tänään olen väsynyt ja siksi meni vähän valitukseksi, mutta onnellinen olen katraastani ja tämän vitosen jälkeen lapsiluku on kyllä ehdottomasti täynnä.

 

:flower:
heippa meillä vaan tämmönen pikkupesue 6 lasta en mitenkään koe itseäni suurperheelliseksi.. ja jospa vielä yhden lapsen sais =)..
93,97,01,02,04,05 on näitten syntymäajat..=)

 

Moi, meillä on "vain"4 lasta, 92,94,97,04 ja kiitos riittää, kun sais nääkin aikuisiksi, vaikka onneks vanhin on jo ylä-asteella. =)

 

Meillä neljä tyttöä vm.-99,-00,-02,-05. Hulinaa riittää ja välillä "välähdyksiä" ja haaveita vitosesta..mutta sitten koko pesue kipeenä ja silloin miettii jaksaisinko vielä..

 

Meillä on kuusi lasta: -96, -97, -99, -01, -04 ja -05 syntyneet. Nyt luultavasti lapsiluku täynnä, vaikka niin on kyllä ajateltu ennenkin...kunnes vauvakuume on iskenyt uudestaan =) Mutta ikää alkaa jo olla ja pieni talokin natisee liitoksissaan, joten ehkä meidän perhe on tässä. Olen ollut kotiäitinä n. yhdeksän vuotta, toisen lapsen syntymästä lähtien enkä tässä vaiheessa kaipaa työelämään. Sivusta kun olen seurannut ystävien tasapainoilua työn ja kotielämän kiireiden keskellä, niin olen tosi tyytyväinen elämääni, vaikkei rahaa kyllä muuhun kuin pakollisiin menoihin juuri olekaan. Mutta viimeistään sitten kun nuorimmainen täyttää kolme ja kotihoidontuki loppuu, on kai pakko palata työelämään, ajatus kauhistuttaa jo etukäteen

 

Mulla lapsia 5. T -92, P -95, T -97, T -00, P -04. Töissä olen kohta ollut vuoden ja saman olen huomannut että väsyttää aikalailla. Mutta viihdyn töissä se on kuin "lomaa" arjen pyörittämielle.

Haaveilen kuudennesta lapsesta. Mutta en tiedä milloin olisi hyvä ajankohta siiihen ja en oikeesti tiedä että millä voisin tulla raskaaksi. Juu kyllä mä tiedän tekotavan mutta mua ei kiinnosta ei sitten yhtään.

:kieh:

 

Meillä on neljä lasta, -98, -99, -02 ja -04. Arki rullaa hurjalla vauhdilla kaikkine viemisine ja tuomisine. Viime päivinä olen kokenut erittäin terapeuttiseksi sen, että olen tehnyt kesken oman arjen pyörityksen muutaman työpäivän, mies on pystynyt hoitamaan lapsia minun porhaltaessani muualla. Kello 16 iltapäivällä palkkatyön jälkeen olen ollut satakertaisesti virkeämpi kuin jos olisin viettänyt päivän lasteni kanssa. Toisaalta myös oltuani useamman tunnin poissa tuntuvat omat kullannuput taas ah, niin suloisilta!

Kokonaan töihin en palaa vielä ainakaan vuoteen, nautin tästäkin, mutta hauskaa huomata, että työelämässäkin on jotain, mitä odottaa.

 

meil on -86,91,94,97,98,00,04 syntyneet lapset eli 7 kaikkiaan.ehkä vielä teen lisääkin aika näyttää.10v olen ollut kotiäitinä enkä kadu yhtään.

 

meillä lapset -96,-99 ja -02 sekä nelonen tulossa 07/06. haaveilen tämänjälkeen vielä yhdestä, mutta mies ei oikein ole innostunut. välillä kyllä jo väläytteli mahdollisuutta :/
myös mulla työ ei tahdo kestää perhe-elämän kanssa yhteensovittamista, iltaisin olen täysin puhki ja aamulla itkua tihrustaen painatan töihin ja raahaan 3 ipanaa toiselle puolen kaupunkia kouluun ja hoitoon :'(

onneksi kohta helpottaa ja kesäloma koittaa...

 

Vautsit, eikös suurperheitä tunnu tämän perusteella olevan runsaasti!? Itse koen olevani yhteisössä melkoisen suurperheellinen neljän lapseni kanssa, mutta kun näitä luki niin tuli vähälapsinen olo. Sain kaksi poikaa ja mieleni halaji vielä yhtä - ehkäpä tyttöä. Sain kaksi, kaksoset. Ihania ovat koko sakki, mutta rahasta on tiukkaa. Talon pitää olla isohko, autoja on kaksi käytännön kuskausten ja työmatkojen takia, joista toinen 7 hengen tila-auto pakosti. Toinen edullinen ja vanha. Rakastan matkustamista, mutta se ei tahdo onnistua. Menisin meluiten perheen kanssa, mutta se on mahdotonta. Pitäisi tyytyä vähempään, mutta mieli on levoton...

 

kyllä löytyy meillä on nejä lasta p94 t96 t03 ja t06 ja enempää ei enää tule. toistaiseksi olen ainakin vielä nauttinut kotona olosta tämän pienemmän kanssa enkä ainakaan vielä kaipaa työelämään... mutta jossain vaiheessa on pakko mennä kun rahat ei riitä..

 

meillä lapset -94,-98,-01 ja -05...-04 oli keskeytynyt keskenmeno
Ensimmäisen synnyttyä mies sanoi että lapsia pitää saada kuusi...
Vitsi se tietty oli, kun mullakin on sellainen sairaus (maitohormoonin liikatuotanto) että ei ollut "kirkossa kuulutettu" se ensimäinenkään..

Toivossa on hyvä elää samoin kotiäitinä, jos ei paljoa vaadi.
Tietty aina joskus väsyttää olla kotona ja siihen tarvitseekin sitten omaa aikaa :wave: ..jota olen onnistunut opettelemaan...mieskin on hyvillään kun äiti ei ole "nuupallaan" pienen luovan tauon jälkeen... :heart:

 

\

Mulla on neljä lasta, -95, -96, -99, -01 ja vähän vielä tekis vielä viidettä mieli, jotta sais taas olla kotona. Olen ollut nyt vuoden töissä 10v kotiäitiyden jälkeen ja perhe-elämä on nollissa, olen iltaisin puhkiväsynyt ja koti on kuin pommin jäljiltä. Onko siis muita, joilla paljon lapsia, kohtalotovereita. p.s. Töissä on muuten ollut tosi helppoa kotiin verrattuna...

Ei kai se sinun elämääsi yhtään helpota, jos siihen vielä viidennen teet. Sanon suoraan mielipiteeni ja se on se, että en ymmärrä ihmisiä, jotka tekevät paljon lapsia vaan sen takia, että saa olla kotona :/ kyllä siihen hiukan painavammat syyt tarvittaisiin. Ja kuka sinua estää kotona olemasta nytkään?

 

tytöt 97, 00, 01 ja pojat 00, ja 05. kuudennen la ois ollut syyskuun alussa, mutta kesken mänt. ehkä vielä tänä vuonna.. suurperheeksi en osaa kutsua meitä. ei olla massaa vaan 7 yksilöä.

 

Suurperheelliseksi kanssa itseni miellän. Lapset -93,-94,-96,-00,-05 elikkäs 5 siunaantunut tähän mennessä. Voipi olla, että lapsiluku ei ole vielä täynnä vaan vielä haluttais vauva ajasta nauttia.. Tosin tuo murkkuikäinen välillä vaimentaa vauva kuumetta. Mutta silti pois en antais :heart: :heart:

 

Meillä on kuusi lasta -93, -95, -97, -00, -02 ja -04 nyt odotellaan seitsemättä marraskuulle Luultavasti perheen viimeistä mutta sen aika näyttää sitten.

Kotona olen ollut koko ajan mutta lastenhoidon ohessa opiskelin amk:ssakin joten pelkästään laakereilla ei ole levätty

 

Meillä seitsemän lasta, sanoisin että suurehko perhe, ei suuri =) . Itse oon kymmenlapsisesta perheestä.
Lapset p-88, t-90, t-91, p-94, p-96, t-00 ja p-02.
Kyllä se meidän perhe taitaa nyt olla koossa. Vähän haikeana sillä mulla krooninen vauvakuume, mutta järkisyyt sanoo ettei enää lapsia.

 

Meilläkin neljä lasta; tytöt -94, -00 ja -03 ,sekä poika -97...Viidestä aikanani puhuin, mutta tähän jumi ainakin toistaiseksi ...Ihan käytännön syistäkin jo.... *huoh*....Töihin tarvitsisi kai syksyllä lähteä kun nuorin tulee 3v., mutta saas nähdä. löytyykö hommia ja mitä sitten mistään ehkä tulee muutoin...Mietityttää kyllä kovasti !! Toisaalta kotoa käsin tehtävä työ kiinnostaisi , vaan ?!? Tiiäppä tuota, antaa ajan näyttää....

 

meillä on tytöt -96 -99 -01 ja poika -06 . vielä ollaan puhuttu yhdestä mut saa nyt nähdä.

 

mulla kans 4 muksua(-95,-97,-99,-04)ja musta se on "huonoa"sanoa,että teenpä vauvan,että saan olla kotona..tarvis ajatella se oma jaksaminen ensin,niitä valituksen aiheita löytyy niin kotona ollessa kuin töissä käydessä;kämpän saa hyvin helposti pommin jäljille jos ei joka päivä tee jotain pientä,suurperheen huushollissa kun ei yksinkertasesti norm.viikkosiivous auta..itse olen viihtyny kotiäitinä ja iltaopiskellut välillä,että olen muutakin saanut aikaiseksi..jee!millon sitä rahaa nyt tarpeeksi olisi;mua sitten alkaa jo ärsyttää noi iänikuiset marinat pärjäämisestä kotihoidon turvin..meneehän sitä rahaa sitten muksujen hoitomaksuihin ym.mä olen aina ajatellu,että ensin muksut ja sitten työ kuin taas toisinpäin..

 

No huh huh mitä lapsikatraita teillä!

Mulla itellä kaksi villiä poikaa 3v ja 2v. Ehkäpä lapsiluku on tässä. Tai sitten vielä kolmas jonkun vuoden päästä.
Mulla on ihan täysi työ sovittaa arki ja työ näiden kahdenkin kanssa.
Miten te jotku edes suunnittelle lisää lapsia jo nyt olette aivan puhkik!
eihän sen perhe-elämän tartte sellasta olla että on aivan poikki koko ajan. eikös niitä lapsi tehdä iloksi eikä taakaksi.

Toki jokaisella äidillä on niitä raskaita päiviä, mutta jos jokainen päivä on raskas, niin pitäisi ajatella vähän pidemmälle. eikö jo tuollaiset 5 lasta riitä...

Mutta jokainen taplaa tyylillään. Enkä voi kuin ihailla teitä jotka nautitte perhe-elämästä ison lapsikatraan kanssa, siinä sivussa hoidatte kotityöt ja vielä käytte töissä. ei minusta olisi siihen tai sitten lapseni ja mies näkisivät vain väsyneen ja kiukkuisen äidin.

Mielenkiinnosta kysyn että te joilla on tosi monta lasta, onko teillä jokin uskonnollinen vakaumus?

 

Meillä lapsia seitsemän; t-91, p-92, p-94, t-96, t-97, t-98 ja p-04. Kotona olin kuuden ensimmäisen aikana kymmenen vuotta, sitten parisen vuotta töissä ja kuopukselta kotona kaksi vuotta. Työelämään palasin loppusyksystä, työ vuorotyötä hoitoalalla.

Hankalaa on isossa perheessä yhdistää työ- ja perhe-elämä. Itse koen aina olevani väärässä paikassa ja koen riittämättömyyttä varsinkin kodin hoidossa.
Isommat lapset pakon edestä kantavat osavastuun kotihommista. Laittelevat tiskejä ja siivoilevat jälkiään, mies huolehtii päivittäin ruuan laitosta. Minulle jää sitten vapaapäiviksi ja illoiksi siivoukset ja pyykkihuolto, kodin perusruokavarastoiden täyttö ja muut "rästihommat".
Plussana näen sen, että kuopus sai mieleisen hoitopaikan, missä viihtyy vaikka joskus päivät venyvät jopa kymmentuntisiksi.
Palkkatyö itsessään on mielekästä ja palkitsevaa, nautin siitä kovasti. Mielelläni olisin kyllä kotonakin, mutta vajaa 300E kuussa Kelalta ei riitä millään perheen toimeentuloksi. Mieskään ei ole isotuloinen, lapsilisä menee melkein kokonaan ruokalaskuun jne...

Vaikka kirjoitus tuntuu valitukselta, en ollenkaan kadu valintaani alkaa ison perheen äidiksi! Vaikka tuntuu, että polttaa itseään molemmista päistä, elämä on huomattavasti helpompaa kuin muutama vuosi sitten kun parhaimmillaan (tai pahimmillaan) oli viisi alle kouluikäistä...
Ja lapset on rikkaus ja suuri ilonaihe. Elämän arvovalintoja sekin valitseeko rikasta elämää rahallisesti vai "elämyksellisesti". =)