Onko muita erakoita, siis jotka viihtyvät parhaiten oman perheen kanssa

Mieluiten viihdyn täysin yksin. Seuraavaksi parhaiten täysin vieraitten ihmisten ympäröimänä (esimerkiksi bussissa, jossa ei tarvitse puhua kenellekään mitään). Kolmanneksi parhaiten perheen tai kavereitten kanssa. Puolituttujen seuraa en jaksa mitenkään loputtomiin..

 

Viihdyn kaikkein parhaiten ihan yksin. Rakastan sitä hetkeä, kun tulen kotiin, suljen oven ja tiedän saavani olla ainoastaan omassa seurassani.

Nyt olen ollut lomalla kuukauden päivät ja siitä viimeiset kaksi viikkoa yksin kotona. Ihanaa.

 

Mieluiten viihdyn täysin yksin. Seuraavaksi parhaiten täysin vieraitten ihmisten ympäröimänä (esimerkiksi bussissa, jossa ei tarvitse puhua kenellekään mitään). Kolmanneksi parhaiten perheen tai kavereitten kanssa. Puolituttujen seuraa en jaksa mitenkään loputtomiin..

Peesi. Mutta tohon viimiseen kohtaan että puolituttuja en jaksa ollenkaan.. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin jos joku puolituttu hyökkää vaikka kaupassa päälle ja alkaa sönköttää asioitaan ja udella minun asioita.
Mikä siinä on pointtina. Pelkkä tervehtiminen sais riittää.

Sun muut tilanteet jossa pitäs seurustella puolituttujen kanssa. Ei kiinnosta.

 

Minkä ikäinen sun tyttö on? Onko hän ainokainen, kuten meillä?

tietää sitten odottaa helpostusta siihen...=)

7v, on ainokainen.

Tai on sillä sisko(puoli) isänsä luona, mutta siis ihan "arki-ainokainen" on.

 

:wave: Olen aina ollut. kaikkein parhaiten viihdyn täysin yksin.

Kuin myös.

 

Täällä yks erakko. Oon päivät lasten kanssa (kotiäiti) ja välillä voi mennä päiviäkin etten näe muita aikuisia kuin mieheni.

 

Itse tunnustaudun kyllä jonkin asteiseksi erakoksi, aika pahaksi sellaiseksi kaiketi...

Työpäivän aikana olen työkavereihin jatkuvassa kontaktissa, eli työ ei ole yksinäistä. Kotiin kun tulen on mukavaa olla vaan miehen ja lapsen kanssa. OIkeastaan minulla ei ole kuin miehen ja omat sisarukset lapsineen ja molempien äidit ja isät tietysti joita on aidosti ihana nähdä siten ett tunnelmakin on vapautunut.

Heti jos tulee kutsu vaikka kaverin bileisiin tai muihin kemuihin niin alkaa tuntua että voi ei, ei millään huvittais jne...

Onko meitä muita?

joo, me ollaan. ja työpaikatkin vielä kotona