Alkoi jotenkin ahdistamaan kauheasti ja jostain syystä musta tuntuu ettei kaikki varmasti mene hyvin ja jotain pahaa tapahtuu varmasti, kun jo jonkin aikaa mennyt "liian hyvin".
Varmaankin ihan outoja ajatuksia. En pelkää niinkään kipua, mutta sitä etten saakkaan vauvaani elävänä..
Että kaikki romahtaa taas kovaa ja korkealta.
Varmaan taustalla keskenmenot ja "mahdollisuudet saada lapsia alle1%" diagnoosi jne jne vastoinkäymiset..
Onko nää nyt jotain hormoonisekoiluitkuja vai mitä ihmettä?! Ei ole tavanomaista mulle!
:ashamed:
Jotenkin vaan tuntuu että kaikki ei voi edetä yhtä ihanasti kun on nyt viimeset reilu puoli vuotta mennyt.. :ashamed:
Ja kiltit, älkää alottako mitään haukkua kuinka urpoja ajatuksia käsittelen... Ihan tarpeeksi jo toisessa ketjussa kiitos.
Varmaankin ihan outoja ajatuksia. En pelkää niinkään kipua, mutta sitä etten saakkaan vauvaani elävänä..
Että kaikki romahtaa taas kovaa ja korkealta.
Varmaan taustalla keskenmenot ja "mahdollisuudet saada lapsia alle1%" diagnoosi jne jne vastoinkäymiset..
Onko nää nyt jotain hormoonisekoiluitkuja vai mitä ihmettä?! Ei ole tavanomaista mulle!
:ashamed:
Jotenkin vaan tuntuu että kaikki ei voi edetä yhtä ihanasti kun on nyt viimeset reilu puoli vuotta mennyt.. :ashamed:
Ja kiltit, älkää alottako mitään haukkua kuinka urpoja ajatuksia käsittelen... Ihan tarpeeksi jo toisessa ketjussa kiitos.