Onko muilla "ystäviä", joiden pitää aina kehua, että hänellä/heillä aina kaikki paremmin kuin sunulla?

["minävaan"]

Minulla lähipiirissä montakin tapausta. En tiedä onko se tällä seudulla (uusi asuinpaikka) joku tavallinenkin piirre, että melkein mistä tahansa kun tulee puhe, vaikka jostain tavarasta, niin aina heilläkin on sellainen tai astetta parempi sellainen. Tai jos puhuu vaikka jostain reissusta (pienestäkin), niin se onkin jo tosi tuttu kohde heille ja seuraavaksi ollaankin puhumassa esim. jostain ulkomaankohteesta, jonne ollaan menossa. Ja - en todellakaan ole itse kateellinen mistään enkä kenellekään, mutta alkaa jo ärsyttää tällainen. Kokemuksia?

 

[erkkimerkki]

Naispiireissä yleensä tuttua itsensä korostaminen sekä kohottaminen mihin hömppää rahaa laittavat.
Anna niiden olla omassa rauhassa ja jos alkaa enemmän ärsyttämään niin älä liiku tuollaisten kanssa.
Yleensä materialismin korostaminen kertoo henkisestä köyhyydestä.

 

["vieras"]

Juu, työkaveri. Sain vast ikään elämäni ensimmäisen älypuhelimen. Työkaverini totesi nähdessään, että "Juu, on sillä meidänkin Kalevilla (9v.) noita ollut. Sehän katsos vaihtelee noita puhelimia ihan jatkuvasti." Veti kyllä aika sanattomaksi.

Toisen tuttavan ainut kysymys oli, että oliko Lumia. No, ei ollut Lumia, vaan pari-kolmesataa edullisempi versio. Tämän tyypin tunnen sen verran hyvin, että tiedän, että olisi tukehtunut kateudesta langan toiseen päähän, jos vastaukseni olisi ollut "Oli Lumia".

 

["minävaan"]

Naispiireissä yleensä tuttua itsensä korostaminen sekä kohottaminen mihin hömppää rahaa laittavat.
Anna niiden olla omassa rauhassa ja jos alkaa enemmän ärsyttämään niin älä liiku tuollaisten kanssa.
Yleensä materialismin korostaminen kertoo henkisestä köyhyydestä.

Yhden seuraa jo välttelenkin, kun tulee joka kerta paha mieli hänen seurassaan. Oisko tuo sitten jotain huonoa itsetuntoa tuollainen käytös?

 

["vieras"]

Heikosta itsetunnosta se kertoo, jos materialla pitää elvistellä . Mä en oikeasti jaksa vaivata päätäni muiden tavaroilla tai jutuilla, mun elämäni ja omaisuuteni on tämä ja MINÄ olen siihen tyytyväinen, se riittää oikein hyvin . Aina on joku, jolla on enemmän tai hienompaa ja ikävä kyllä on aina joku jolla ei ole.

 

[Määä]

No enpä ole tuollaisiin törmännyt. Ensimmäinen ajatus otsikosta oli kyllä, että tunnen ihmisiä joilla on kaikki aina huonommin.
Jos sulla on joku paikka kipeä, niin toisella on aina kaks kertaa kipeämpi, ja ikinä et saa myötätuntoa.
Tai se, että jos murehdit masennuksesta kärsivänä elämäsi hankaluuksia, niin toisella se vasta rankkaa onkin, kun pitää sovittaa yhteen työ ja perhe.

 

["vierailija"]

Tunnen, ja tälle joka väittää ko. piirrettä naisten ongelmaksi, tiedoksi että henkilö on mies. Kaikki on hänen perheellään pikkuisen paremmin ja mitä ei ole varaa laittaa, sitä sitten kovaan ääneen haukutaan ja sanotaan turhuudeksi. Esim. meidän autohankintamme oli naurettava (suht uusi farmari, heillä vanha fiat) ja mieheni aloittaessa uudessa hyväpalkkaisessa ja arvostetussakin työssä hän sai heti kuulla tältä tuttavamieheltämme työn kaikki huonot puolet. Lienee turha mainita, ettei tämä mies ole päivääkään työskennellyt mieheni alalla.

Ihan mukava ihminen, mutta pyrimme näkemään häntä niin harvoin kuin mahdollista

 

["Kolmen äiti"]

Yksi sukulainen on, en voi kutsua ystäväksi ja tapaamme juurikin tuon sukulaisuuden vuoksi. Tiedän että pönkittää omaa itsetuntoaan ja yrittää kilpailla ja syynkin tähän tiedän, en ole itse mennyt siihen mukaan. Heidän perheessään eletään niin erilaista elämää muutenkin, jo lapsilla on erilainen käsitys siitä mitä pitää olla jotta voidaan olla tyytyväisiä. Ja yleensä pidän keskustelun neutraalilla tasolla. Mutta keskusteleminen on kieltämättä välillä rasittavaa, kun puhuu matkoista yms odottaen että toinen alkaa kadehtia ja puhuu tavaroistaan niinkuin se olisi jokaisen unelma. Itseä ei ihan oikeasti kiinnosta pitkät selitykset mitä ominaisuuksia jossain laitteessa millaista ei ole osannut edes koskaan kaivata on, tai mitä joku maksoi, mitä tienataan, meneekö lapsilisät käyttöön vai lapselle säästöön, kun samalla mietin mitä se minulle oikeasti edes kuuluu ja on kiusallinen olo kun näkee ettei toinen ymmärrä vaikka miten sitä yritän näyttää että en viherrä kateudesta vaan olen oikein tyytyväinen omaan elämääni. Tämä on kyllä vain yksi syy miksi en viihdy hänen seurassaan, yksinkertaisesti olemme liian erilaisia.