Meillä esikoinen oli tuollainen. Sen lisäksi että laitoin ruokaa, myös söin vauva sylissä. Keitot oli pitkään tauolla ja miehen työpäivien aikana parasta oli joku "mikrota ja kauho yhdellä aterimella suuhun" -ruoka, palottelemisen jälkeen olisi saanut käyttää hyvän hetken vauvan rauhoittelemiseen. Kantoliina auttoi tosi paljon, tosin sen kanssa piti pysyä yleensä liikkeessä. Istuskelin jumppapallolla jne. Ja tuo vauva siis nukkuikin sylissä tai kainalossa, muuten heräsi parin minuutin päästä huutamaan.
3kk iässä alkoi sietää ihan pieniä hetkiä huutamatta sitterissä, 5kk iässä alkoi sietää lyhyitä automatkoja, 8kk iässä kelpuutti rattaat päiväunipaikaksi satunnaisesti. Jälkikäteen mun vaisto sanoo, että vauvalla oli jostain syystä vain turvaton olo, ja se vanhemman läsnäolo piti varmistaa koko ajan. Aika siinä auttoi eikä mikään muu. Terve tuo on ollut koko ajan.
Piti vain tehdä olosuhteet niin mukaviksi kun voi. Kantovälineet käyttöön, nukuinkin välillä päivällä vauva rinnan päällä, riippupuoli oli mahtava paikka sylitellä, itselle leffoja, puhelin ja mikrovalmista ruokaa. Tsemppiä!