Toggle sidebar

Onko muilla suunnattoman suuria vaikeuksia sulattaa se, että vauvoja ei enää meille tule?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pikkanen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
P

pikkanen

Vieras
Meillä on kolme ihanaa lasta. Kuopus on vasta 6kk ikäinen. Itse haluaisin vielä yhden, mutta mies on aika varma, että ei halua enempää. Mun on tosi vaikea hyvästellä tätä vauva-aikaa sitä mukaan, kun se etenee. Tuottaa suurta tuskaa luopua kaikista vauvan vaatteista ja tarvikkeista. Mä tuun niin surulliseksi siitä, että en enää ikinä saa olla raskaana, synnyttää ja pitää omaa vastasyntynyttä sylissäni. Helpottaako nää tunteet sitten, kun mun viimeinen vauva kasvaa isoksi? Onko muilla vastaavaa?
 
Mä olen helvetin helpottunut ettei mun tarvitse enää ikinä kokea inhottavaa raskautta, karmaisevaa synnytystä ja ihan käsittämättömän hulluksi tekevän väsyttävän ja inhottavan kuluttavaa pikkuvauva-aikaa uudelleen.. Never again!

*Lisään vielä että elämässä on niin paljon muutakin kuin perhe ja isompien lasten kanssa pystyy tekemään niin paljon monipuolisemmin kaikkea niin yhdessä kuin yksin, että vauvoja en tosiaankaan kaipaa. Sori, ei tullut vertaistukea :D
 
Viimeksi muokattu:
tossa vaihees kun hormoonit hyrrää niin se tuntuukin hyvin pahalta.... muista itse myös tunteen. ja mulla ihan myös fyysiset syyt miksi raskaus on oikeasti kiellettykin.. jotenkin siitä piti todella päästää irti.

mutta kun kuopus alkoi kasvaa niin se tunne vaan hiipui ja hiipui ja nykyään oon ihan mielettömän onnellinen että mulla on isot lapset ja elämä näin helppoa ja ihanaa :D ei tule vauvakuume ikinä mieleen.. :D
 
Lapsiemme syntymävuodet ovat 92, 94, 96, 07 j a 09.

Pienin on siis 2. Ja olen kertonut täällä, että juuri nyt pari hullua hormonia ja sylini huutavat vauvaa. Eli keho ja hormonit ovat avosodassa aivosolujen kanssa. Luulen, että kun kipuilen pari vuotta, se menee ohi. Paino sanalla "luulen".

Ystävät luultavasti lyövät vetoa keskenään miten käy, koska ne aistivat levottomuuteni ja tuntevat minut sen verran hyvin, että tietävät mistä on kyse.

Onneksi mies on järkevä ja sanoo että no way. Minä täytän 40 ja mies on 17 vuotta minua vanhempi.
 
On vaikeaa, meillä on neljä ja silti vielä haaveilen ja unelmoin...mitä jos?
Meillä ei ole rahkeita viidenteen lapseen, yksi erityislapsikin löytyy joka tuo omat haastavuutensa arkeen...mutta... :(
Se ajatus etteikö koskaan enään...huoh
 
Minkä-ikäisiä muut lapset ovat? Lapset kasvaessaan vaatii tosi paljon, erilailla ovat vaativia, kuin vauva-aikaan. Kolme lasta on jo sellainen määrä, että siinä on aika lailla huolehdittavaa, rahanmenoa..jne. Kannattaa ajatella myös sitä puolta.
 
"Onko muilla suunnattoman suuria vaikeuksia sulattaa se, että vauvoja ei enää meille tule?"

No mun ei ainakaan vaikeaa sulattaa sitä, teidän oma asiannehan se on. Ehkä sitten sillä olisi edes jotakin merkitystä, jos tuntisin teidät...Mutta tuskin se sittenkään aiheuttaisi minulle suunnattoman suuria vaikeuksia B)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytönjapoikienmamma;25725458:
Minkä-ikäisiä muut lapset ovat? Lapset kasvaessaan vaatii tosi paljon, erilailla ovat vaativia, kuin vauva-aikaan. Kolme lasta on jo sellainen määrä, että siinä on aika lailla huolehdittavaa, rahanmenoa..jne. Kannattaa ajatella myös sitä puolta.
Click to expand...

Tiedän oikein hyvin, että näin on. Järjellä, kun ajattelee, niin näin on oikein hyvä ja enempää ei tarvita. Se tunne on vaan ihan eri asia. Haluan siitä eroon. Luulin, että kolme lasta riittäisi mulle ja raskausaikana olin varma, että enempää en halua. heti vauvan synnyttyä mun mieli muuttui. Ehkä se tosiaan on nyt imetyspöllyissä voimakkaampaa ja hiipuu pois jossain vaiheessa. Toivottavasti.
 
[QUOTE="höh";25725478]"Onko muilla suunnattoman suuria vaikeuksia sulattaa se, että vauvoja ei enää meille tule?"

No mun ei ainakaan vaikeaa sulattaa sitä, teidän oma asiannehan se on. Ehkä sitten sillä olisi edes jotakin merkitystä, jos tuntisin teidät...Mutta tuskin se sittenkään aiheuttaisi minulle suunnattoman suuria vaikeuksia B)[/QUOTE]

Oho! Yritin jotenkin nokkelasti kirjottaa ton otsikon. Olis tullut äikän opettajalta nyt noottia. :D
 
  • Tykkää
Reactions: eras, vierailija
On se haikeaa, mutta helpottaa ajan myötä. Meillä jo kolme lasta pienellä ikäerolla ja nyt ei voimat riittäisi vauvan hoitoon, mutta aina joskus mieleen tulee että jos kuitenkin vielä vuoden parin kuluttua yrittäisi.
 
On vaikeaa! Vauvakuume on aivan hullu. Meillä on "jo" kolme lasta mutta haaveilimme neljännestä kunnes mies sairastui vakavasti ja pakko hyväksyä että vauvoja ei enää tule. Lapset on iältään 7v, 5v ja 2v
 
Pitää myös muistaa se että jaksaa huolehtia ja keskittyä jokaiseen lapseen yksilönä. Ettei vaan "pakene" sinne vauvan hoitoon.

Itselläni on yksi lapsi ja tavallaan olisin toivonut toista. Erottiin lapsen isästä jo aiemmin. Vielä olisi mahdollista synnyttää noin 10 vuotta, jos luoja suo, mutta en ole niin optimistinen etä vielä löytäisin miehen, jonka kanssa todella haluaisin lapsen, ja vaikka löytäisin niin että se onnistuisi.
 
Exän kanssa saimme kolme lasta. Silloin mun lapsiluku oli täysi, ei mitään ongelmaa. Hävitin kaiken vauva-tavaran hyvillä mielin ja eron jälkeen harkitsin jopa sterilointia.
Sitten elämääni valssasikin nykyinen puolisoni. Eikä sen tarvinnut kauaa kiusata mua ajatuksella yhteisestä lapsesta.
Nyt meillä on kaksi yhteistä lasta, 2v ja 7vk.
Olen koittanut työstää ajatusta että lapsiluku olisi täysi....mutta aina kun pääsen jotenkin sujuiksi siitä ajatuksesta, mies sanoo jotain täysin päinvastaista. Kuten tänään pakatessani pienimpiä vauvanvaatteita pois, mies tuumaili että niitä ei passaa hävittää jos tuleekin vielä tarvetta...
Joten nyt sitten täällä taas pureskelen vauva-ajatuksia. Takana on jo 3 sektiota, joten voi olla että neljännen jälkeen lääkärikin jo sanoisi että loppuu se sikiäminen..
 
Hieman haikealta tuntuu, meillä on kaksi lasta 2.5v ja 1.5v. Tyttö ja poika. Ja itsestäni tuntuu, että mikäli kolmas tulisi niin oma jaksamiseni olisi hyvin kortilla. Kyllähän sitä haikeana miettii, kun kavereille alkaa tulla vauvoja, että mitä jos? Mutta onneksi järki voittaa tunteet :)
 
Mulla on ihan samt tunnelmat kuin ap:lla. Itken kun pistän vauvan tavaroita pois sitä mukaa kun se kasvaa. Tää tuntuu ihan hirveältä. Toivottavasti tää menee ohi. Tuntuu niin peruuttamattomalta ja surulliselta. Meillä on 3 lasta mutta silti... Se ettei enää koskaan.
 
Minulle on tällä kertaa helppoa ajatus,että meille ei enää tule vauvaa. Edellisen kerran tein "surutyötä" pitkään,koska siinä vauvakuumeen hohteessa selvisi,että en saa enää lapsia. Se oli niin kova pala,että meni pitkään sopeutua siihen,että en saa lapsia vaikka haluan.
Ja aikansa se otti vaan sitten sitä sopeutui siihen ja osasi kovasti arvostaa jo niitä olemassa olevia lapsia. Ja sitten PAM... kymmenen vuotta ja olin yllätysraskaana :D
37 vuotiaana, jonka ei enää pitänyt lapsia saada :D Nyt kun tuo pikkuinen iltatähti on meillä niin olen ajatellut,että tässä meidän lapset nyt ovat. :)
 
kunhan et kehittyisi hamstraajaksi. ei ole hyvä olla noin nostalginen.

mä tiesin alunperin, että tämä tulee olemaan se ainoa ja itse halusin niin, eikä mieli ole muuttunut. mutta jokainen pieneksi käynyt vaateihanuus laittaa huokaisemaan, joka päivä katson lasta ihmeissäni, että taas tuo on ihan eri näköinen kuin koskaan tähän asti ja taas tulee joku ele tai jekku, jota ei ole aiemmin ollut. yritän imeä nykyhetkeä muistiini ja liimata sen niin varmasti kiinni, ettei vain sieltä koskaan katoaisi.

vaan eihän tuossa mitään järkeä ole, ja jos mulla on tarpeeksi ihan muuta mietittävää, niin en myöskään uppoudu tuolla tapaa. enkä kyllä varmana rupea niitä vauvanvaatteita varastoimaan muistolaatikkoon. vaikka välillä mieli tekisi.
 
Meillä yksi ihana poika eikä enempää valitettavasti tule. hirmuinen kuumeilu päällä koko ajan, mutta ei asialle voi mitään. onneksi sentään on yksi ihana pojanjössikkä. !
 
[QUOTE="kotiäiti";25725463]Joka vauvan jälkeen olen toivonut "vielä ainakin yhden".Nyt lähellä 50 v.taitaa jäädä haaveeksi.Oli se ihanaa aikaa...Saimme onneksi ison perheen......[/QUOTE]

Onkohan mulla joku salainen alter ego, joka toimii ilman mun tietoista tietämystä. Kun tää kommentti oli joka kantilta kuin mun oma !:)
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa