hormonihirviö
Viikko vielä laskettuun ja en tiedä kuinka kauan kestän enää itseäni tai läheiset kestää mua. Mä oon kuin perseeseen ammuttu karhu. Pinna on niin kireellä et ärähdä ja tiuskin jatkuvasti, ilman mitään syytä, miehelle ja lapselle. Kaikki tuntuu vaan ärsyttävän ja tekisi vaan mieli huutaa suoraa huutoa, potkia ja paiskoa tavaroita. Surettaa lähinnä lapsen puolesta koska hän ei ole tottunut siihen et äiti karjasee jo pienemmästäkin rikkeestä.