Onko muilla kouluikäistä joka ei halua vapaa-ajallaan nähdä kavereitaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Echo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Echo

Tunnettu jäsen
01.09.2008
56 631
19 175
113
Hiihtoloma alkoi, kysyin että tulisko tänne joku sen kaveri, tai mä voisin kuskata kaverin kera johonkin kivaan juttuun (uimaan, leffaan, jne).
Mut ei, sanoi että näkee niitä ihan tarpeeksi koulussakin.
Ilmeisesti mitään kiusaamista ei ole tapahtunut.

Tuolle muksulle vapaa-aika = vapaus kaikesta, makaisi vaan känny kourassa. No, on se hiihtämässä käynyt ja jotain pientä ohjelmaa kehittelen vielä ensi viikolle, en mitään läkähdyttävää, eli levätäkin saa. Sanoin että rutiineista vapaata hiihtolomaa en sulle lupaa eli kohta tehdään viikkosiivous. Sama koskee ulkoilua.

Tuo ehdottaa mulle kaverien tuloa meille ehkä kerran vuodessa. Ei tässä kodissa ole hävettävää, ihan moderni koti, ainut että mitään K-16/18-pleikkapelejä ei ole, mistä muksu joskus marmattaa.

Mä muistan itsekin olleeni ala-asteella semmoinen että olin lomat pääosin oman perheen kanssa enkä hakeutunu kenenkään seuraan. Tuo muistuttaa paljon mua.
Mut sit vaan huomasin että kaverini oli sen loman aikana tavanneet toisiaan, ja vaikka se ei kaverien määrää ja sitä laatua ratkaissut, niin se kirpaisi.

Mut pitäiskö mun olla tuosta muksusta huolissani vai ei?
 
Viimeksi muokattu:
Mietin että kuvailinko mä just introvertin lapsen.
Tuo ei saa voimaa kavereiltaan vaan kaverit vie voimat?
 
Itse olin tuollainen lapsi ja olen introvertti aikuinen. Kyseessä on persoonallisuuteni kova ydin. Ei sitä voi muuttaa. Lapsestasi en tietenkään voi sanoa mitään, mutta jos kiusaamista ei ole ja hän itse haluaa olla rauhassa, niin anna olla.
 
Sama tuli mulla mieleen. Introvertti tai erityisherkkä lapsi.
Mä olen miettiny tuota erityisherkkyyttä, vaikka se muotitermi onkin.

Tuo ei koskaan ole ollut tarkka ruuan tai sen koostumuksen mukaan, eikä normaalia enempää valita esim. vaatteiden kiristäviä osia tai saumoja.

Mut pienestä pitäen tuo on ollu tarkka että pitää olla kotonakin parasta päällä, eli kouluvaatteet. Vaikka se kantaisi polttopuita takkaan tai lähdettäisiin metsäretkelle, niin hanskat pitää olla kouluhanskat, paita ja takki ei saa olla kulahtanu kotikampe. Ollaan väännetty tosi paljon tuosta.

Itse lapsena möyrin ojissa, kumppareissa hölskyi vesi, talvella hilluin kotona jossain vanhoissa villalapasissa ja vanhassa haalarissa.

Ja tuo on rauhallinen. Ei ota riskejä, ei ole ulkona remunnut hiki päässä puunlatvassa vaan tekee kaiken rauhallisesti "kohtuudella". No, helppo lapsi mutta ehkä liiankin...
 
Itse olin tuollainen lapsi ja olen introvertti aikuinen. Kyseessä on persoonallisuuteni kova ydin. Ei sitä voi muuttaa. Lapsestasi en tietenkään voi sanoa mitään, mutta jos kiusaamista ei ole ja hän itse haluaa olla rauhassa, niin anna olla.
Mä olin lapsena ja nuorena introvertti, nykyään olen sosiaalinen introvertti/ ambivertti mikälie.

En mä ihan haluis tuolle semmoista tulevaisuutta että yläasteella nupottaa kaikki viikonloput ja lomat kotona, mikä pahenisi opiskeluaikana yksin omassa kämpässä.
Jokin välimuoto - näkis kavereita vaikka 1-2 kertaa viikossa ja loput 5-6 iltaa sais murjottaa itsekseen.

Onko introverttiys osittain myös henkistä laiskuutta? Koska mä olen mukavuudenhaluinen ja mun muksu on sitä erittäin paljon. Ihmissuhteiden ylläpito vaatii lihaksia, aikaa ja viitseliäisyyttä.
 
Meidän kuudesta lapsesta kolme viettää mielellään aikaa kavereiden kanssa, nytkin yhdellä on kaveri kylässä ja toinen on kaverin kanssa hiihtämässä. Kaksi lasta joskus (kerran kuussa) käy kaverilla tai kaveri meillä, mutta yksi on sellainen erakko ettei vapaa-ajalla pidä kavereihin mitään yhteyttä. On hänelläkin koulussa ja harrastuksissa kavereita, mutta siihen se rajoittuu.
Lapset ovat erilaisia.
 
Meidän kuudesta lapsesta kolme viettää mielellään aikaa kavereiden kanssa, nytkin yhdellä on kaveri kylässä ja toinen on kaverin kanssa hiihtämässä. Kaksi lasta joskus (kerran kuussa) käy kaverilla tai kaveri meillä, mutta yksi on sellainen erakko ettei vapaa-ajalla pidä kavereihin mitään yhteyttä. On hänelläkin koulussa ja harrastuksissa kavereita, mutta siihen se rajoittuu.
Lapset ovat erilaisia.
Lohdullista kuulla. On meilläkin tuo toinen muksuista erilainen, kova höpöttämään, lämmin ja tykkää nähdä kavereita. :)
 

Yhteistyössä