Olen ihan hukassa.
Esikoinen on aina tykännyt autoilusta ja meillä sitä jonkin verran "harrastetaankin", kun kaikki sukulaiset ja ystävät asuvat vähintään 70 kilsan päässä. On ollut helppoa käydä mummolassa ja muualla, kun matka sujuu.
Mutta nyt, kuopus ei viihdy autossa pätkääkään. On nyt 3 kuukautinen eikä vaiva tunnu helpottavan. Muutaman kilsan kauppamatkankin itkee. Jos on oikein väsynyt, saattaa nukkua noin 15 min, mutta sitten taas huuto alkaa.
Meinaa multa loppua keinot ja hermot, vaikka autoilua on tottakai vähennetty minimiin. Mutta kun tekee mieli sukulaisia ja ystäviäkin tavata...
Voiko syynä olla muu kuin vaan autoa vihaaminen? Voiko olla jotain "elimellistä" vikaa? Ja onko kenelläkään muulla samanmoista? Onko valoa tunnelin päässä näkyvissä?? :/
Esikoinen on aina tykännyt autoilusta ja meillä sitä jonkin verran "harrastetaankin", kun kaikki sukulaiset ja ystävät asuvat vähintään 70 kilsan päässä. On ollut helppoa käydä mummolassa ja muualla, kun matka sujuu.
Mutta nyt, kuopus ei viihdy autossa pätkääkään. On nyt 3 kuukautinen eikä vaiva tunnu helpottavan. Muutaman kilsan kauppamatkankin itkee. Jos on oikein väsynyt, saattaa nukkua noin 15 min, mutta sitten taas huuto alkaa.
Meinaa multa loppua keinot ja hermot, vaikka autoilua on tottakai vähennetty minimiin. Mutta kun tekee mieli sukulaisia ja ystäviäkin tavata...
Voiko syynä olla muu kuin vaan autoa vihaaminen? Voiko olla jotain "elimellistä" vikaa? Ja onko kenelläkään muulla samanmoista? Onko valoa tunnelin päässä näkyvissä?? :/