Onko muiden 3-4-vuotiaissa havaittavissa tällaista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äitiso
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äitiso

Vieras
-Härnää ja kiusaa koko ajan pienempää sisarustaan. Pakko saada kaikki, mitä on nuoremmalla, eikä yhtään tajua jos sanoo, ettei toisen kädestä saa ottaa.

-Ei tottele mitään. Käkättää ja nauraa rehottaa, riehuu ja pelleilee.

-Toisinaan meinaa jättää syömiset kesken, "ettei maha kasva!"

Ja mitähän vielä... Tietenki kyselee ihan koko ajan, ihan joka asiasta, ihan aina! Ja puhuu ihan outoja! Siis varmaan alkaa jo mielikuvitus olee jotain omaa luokkaansa... Siis puhuu oikeesti "rumia" ja "höpöjä", muttei siis tietenkään kiroile, koska meillä ei sellaisia sanoja käytetä. Mut siis jutut ihan jotain outoja välillä...

Onko meidän pikkusesta siis oikeesti kasvamassa nyt iso, vai onko jotain menny pieleen? Kapinoiko jotain, vai onko ihan normaalia? Millasia teidän 3-4-vuotiaat on?
 
minusta todella normaalia ja ex mies teki lapsesta ls-ilmoituksen...kun sen mielestä ei oo normaalia käytöstä:O niin sossut sit tuli meille suraan ja sano että ei ole jotain täytyy olla nyt vialla:O todella outoa minusta...mutta isänpuolella ovat..
 
mulla on 3v ja 4v molemmat ja kyllä ne tappelee, haluaa molemmat juuri sen lelun mikä on toisella ja siittä tulee huuto. se on täysin normaalia käytöstä, mutta pitää opettaa ettei toisen kädestä sitä lelua oteta.
kyllä ne osaa ihan hyvinkin yhdessä leikkiä, eikä ne hakkaa toisiaan..paitsi joskus kannellaan että löi autolla päähän. sitten torutaan ja pyydetään anteeksi ja jatketaan leikkiä rauhallisemmin.
ei tuollaisesta mitää ls ilmoo voi tehdä?!?! täysin normaalia käytöstä pikkulapsilta ja v'h'n vanhemmiltakin!
 
No ompa mukava kuulla, et muilla samanlaista! :) Pitääpä yrittää jatkossa vaan ymmärtää, pitää kuri, muttei liiaksi hermostua, ku sitä kai se tolla toiminnalla hakee. Et miten saa äidin vetämään hepulit...
 
Tuo on nimenomaan se vaihe, missä muksu testaa rajojaan. Vanhemman täytyy ehdottomasti pitää kuri - ja nimenomaan johdonmukaisesti joka tilanteessa samalla lailla. Ei saa "vetää hepuleita", vaan rauhallisesti mutta jämäkästi kieltää niin kauan, että viesti menee perille. Lapsi hämmentyy, jos toisena päivänä jokin asia on kiellettyä ja toisena taas ei. Vaikka säännöistä tiukasti kiinni pitäminen saattaakin tuntua joskus ikävältä (lapsi loukkaantuu/itkee yms.), todellisuudessa lapsella on turvallisin olo kodissa, jossa rajat ovat selkeät.

Aurinkoisin syysterveisin,
lastentarhanope :)
 
Tuo on nimenomaan se vaihe, missä muksu testaa rajojaan. Vanhemman täytyy ehdottomasti pitää kuri - ja nimenomaan johdonmukaisesti joka tilanteessa samalla lailla. Ei saa "vetää hepuleita", vaan rauhallisesti mutta jämäkästi kieltää niin kauan, että viesti menee perille. Lapsi hämmentyy, jos toisena päivänä jokin asia on kiellettyä ja toisena taas ei. Vaikka säännöistä tiukasti kiinni pitäminen saattaakin tuntua joskus ikävältä (lapsi loukkaantuu/itkee yms.), todellisuudessa lapsella on turvallisin olo kodissa, jossa rajat ovat selkeät.

Aurinkoisin syysterveisin,
lastentarhanope :)

Joissain tilanteissa ei kyllä mun mielestä kannata kieltää niin kauan, että viesti menee perille. Mä jo kiellon tai parin jälkeen fyysisesti estäisin kielletyn teon tai kantaisin lapsen pois tilanteesta tms. Ei kyllä kannata sataa kertaa kieltoa jankata.

syysterveisin, toinen lastentarhanope
 
[QUOTE="mie";24528569]Joissain tilanteissa ei kyllä mun mielestä kannata kieltää niin kauan, että viesti menee perille. Mä jo kiellon tai parin jälkeen fyysisesti estäisin kielletyn teon tai kantaisin lapsen pois tilanteesta tms. Ei kyllä kannata sataa kertaa kieltoa jankata.

syysterveisin, toinen lastentarhanope[/QUOTE]

Meillä tämä keino käytössä.
 
[QUOTE="mie";24528569]Joissain tilanteissa ei kyllä mun mielestä kannata kieltää niin kauan, että viesti menee perille. Mä jo kiellon tai parin jälkeen fyysisesti estäisin kielletyn teon tai kantaisin lapsen pois tilanteesta tms. Ei kyllä kannata sataa kertaa kieltoa jankata.

syysterveisin, toinen lastentarhanope[/QUOTE]

Jep, samaa mieltä olen kanssasi. Viestin perille viemisellä tarkoitin juurikin sitä, että asia viedään loppuun asti eikä "luovuteta" kesken kaiken. Hitusen huonot, epäselvät sanavalinnat näköjään minulla.. Kiva, että tuli tarkennettua :)
 
Meillä tänään kohta 3.5v suunnitteli ääneen, mitä pahojaan aikoo myöhemmin tehdä (lyödä mammaa, raapia, huutaa ja olla ihan kakara...) ja tämän selosti ihan "hurmiossa"! Pienin ei saa lainkaan konttailla lattialla rauhassa, koko ajan ollaan kimpussa ja lelut viedään. Ja jutut on tosiaan välillä TODELLA lennokkaita ja käytös suoraa manaaja-filmistä.
 

Yhteistyössä