Mulle kävi kerran nuorena sellainen karmaiseva juttu, oli kesä, asuin vielä kotona isoveljeni kanssa, joka oli jo töissä. Heräsin aamulla ja kotona ei ollut ketään (ei kuulunutkaan olla), mulle tuli heti sellanen hyvin vahva tunne, että jotain pahaa on tapahtunut. Eikä mennyt kauaa, kun isoveli tuli töistä kotiin, ja sanoi, että isä oli saanut sydänkohtauksen töissä ja viety ambulanssilla sairaalaan. Isällä oli tuolloin ikää 50 ja rapiat ja oli aiemmin ollut ihan terve. Sen jälkeen mietin pitkään, että onko minussa jotain outoa, mutta noin selvää etiäistä en ole uudelleen saanut. Tai ainakaan sellaista, jota en olisi mitenkään voinut selittää. Kerran töissä tosin tapahtui silleen, että yövuoroni alussa (olen sairaanhoitaja sairaalassa) yhden potilaan kohdalla tuli tunne, että kaikki ei ole hyvin, hyvin epämääräinen kalvanta jäi mieleeni ja muut potilaat kierrettyäni soitin päivystäjälle vain kertoakseni, että meillä on tämmönen leikattu potilas, joka voi hyvin, mutta että jotenkin mulla on outo tunne hänen suhteen, eli että jos yöllä soitan, niin tarkoitan tätä potilasta - no, kun menin takaisin potilaan luo, oli hän mennyt elottomaksi ja elvytys siitä tuli, rytmi saatiin takaisin ja mies teholle, mutta sinne sitten myöhemmin kuoli. En osaa selittää, miksi tunne oli sellainen, mutta liittynee kuitenkin ammattitaitoon ja kykyyn nähdä ihmisen vointi eikä mihinkään yliluonnolliseen.
